Suomalainen ajattelukyky: HELPPO kurssi, vapaa-ajan harrastusten tapaan opeteltava; TÄRKEÄ oppia kaikissa maissa

LUKIJALLE

Olen akateemisen kodin kasvatti ja olen oppinut objektiivisen
ajattelun varhaislapsuudessa, viiden iässä olin jo järkevämpi kuin
kumpikaan vanhemmistani. Siksi olen varsin vankalla pohjalla näistä
asioista kirjoittaessani. Akateemisen objektiivisen ajattelun tunnen
myös oman älyllisesti vaativan koulutukseni kautta.
Mitä enemmän aiheeseen perehdyn, sitä enemmän objektiivinen ajattelu
alkaa muistuttaa muita elämän alueita: etenkin käsitöitä ja luonnossa
liikkumista. Siksi uskon näiden ohjeiden sopivan erityisen hyvin
maanviljelijöille yms.
Onnea matkaan!

Ystävällisin terveisin Hannele Tervola
hannele.tervola@gmail.com


Objektiivisen kokonaiskuvin ajattelun perusteet

(Havainnoinut ja kirjoittanut Hannele Tervola)



AJATTELUVIRHEIDEN KARSIMINEN

Jokaisella on hyvä ajattelukyky luonnostaan. Varsin useilla vain
huonot tottumukset peittävät sen alleen. Kun nuo huonot tottumukset
karsii pois, jää jäljelle arkijärkinen kunnollinen ajattelu.
Tavallisimpia virheitä ovat
• sanallistaminen,
• reunojen laittaminen ajatuksille, kokemuksille, omalle olemukselle
jne. (ihan vain jätät reunat pois, antaen kunkin asian olla omalla
paikallaan maailmassa, omanlaisensa, omalla tavallaan erillinen ja
toisaalta omalla tavallaan muuhun suhteessa),
• rakennetun ympäristön suorakulmaisten muotojen ja viivojen
matkiminen (katsele elävää tervettä puuta sen sijaan ajatellessasi –
mieluiten ei kuitenkaan omenapuuta, koska sen oksat ovat katkotut ja
muotoonsa taivutetut),
• ajatuksennäköisyyden tavoittelu sen sijaan että antaisi ajatusten
olla aivan täsmälleen todellisuuden näköiset (ehkä vähän haaleammat
vain) sekä
• ajattelemisen ja ajattelukykyisyyden teeskenteleminen sen sijaan
että varsinaisesti ajattelisi.
• Älä korvaa omia aina uusia havaintojasi ulkoluvulla ja muodollisuudella.
• Niskan ja kehon jäykistäminen hidastaa ajattelua olennaisesti, jopa
lähes pysäyttää sen siksi aikaa kun keho on jäykästi. Niinpä
urheilijamainen eläväinen reaktiivinen keho on ajattelunkin kannalta
paljon parempi.
• Tavoitteet on valittava parhaalla ymmärryksellään eikä vain huonolla
päällä juonittava, sillä tavoitteesi ja arvosi vaikuttavat eniten
siihen, mihin päädyt.

HAVAINNONTEKO, MUISTIN JÄRJESTÄMINEN JA MUISTIAINEKSEN LÄPI KÄYMINEN
OVAT AJATTELUA OLENNAISIMMILLAAN:

  1. Ajattelu on havaitsemista, hyvin pitkälti aistimisen kaltaista.
Mitä ajattelu on? Ajattelu on paikkansapitävän kuvan muodostamista maailmasta.
Ajattelu perustuu häiritsemättömiin havaintoihin: “Tämä on tällainen
ja tuo on tuollainen!”
Ajattelu ei perustu sanoihin, termeihin tai käsitteisiin vaan
tavallisiin paikkansa pitäviin aistihavaintoihin ja niiden muistoihin.
Elämänkokemuksemme perusteella muodostamme kuvan ympäröivästä
todellisuudesta, elinympäristöstämme ihmissuhteineen. Kaiken ajattelun
lähtökohtana ovat siis käytännön havainnot, muistikuvat
todellisuudesta, jokapäiväisestä elämästämme.

  2. Puutarhatyöntekomoodi: ajattele käytännönläheisesti kuin aistisit
muististasi ja mielikuvituksestasi.
Paras havainnontekotapa ajatteluun on kuin mieluisia puutarhatöitä
tekevällä: kouriintuntuva selvään havaittu lähiympäristö, jossa
kaikkea voi tarkastella monin aistein, vaikkapa käsin kääntelemällä ja
koettelemalla, ja lisäksi tietoisuus koko maisemasta, jossa
puutarhatöitä tekee. Samalla tavoin ajattelussa on kovin hyvä, jos
voit kuvitella muististasi ajateltavan asian kouriintuntuvana kuvana
aivan eteesi, jossa voit sitä parhaiten tarkastella, kenties
koetellakin, samalla, kun tiedostat, havaitset kyseisen asian paikan
maailmassa laajemmalti, olet ikään kuin zoomannut itsesi maisemassa
kyseisen asian ympäristöön. Tällöin voit tehdä mahdollisimman selkeitä
havaintoja: “Tämän asian havaitsen selvästi, mutta tuosta toisesta en
voi tietää, sillä se ei näy kuvassani.”

  3. Kokonaiskuva maailmasta: tässä asun, tuolla on kauppa jne.,
tulevaisuus nousevana jonona ilmaan, elämänkokemus ikään kuin vana
tuolla kartalla: tässä olen kulloinkin.
Järjestä elämänkokemuksesi näköaistin avulla kartaksi koko maailmasta.
Jotkin osat siitä tunnet tarkkaan (ne kuvaa elämänkokemuksesi) ja
joitakin et ollenkaan (ne jäävät tyhjiksi).
“Tässä olen, edessäni pöytä, tunnen kotini huone huoneelta ja esine
esineeltä, ikkunasta näkee ulos, ovi on tuolla, sieltä pääsee pihalle,
naapurit asuvat vähän matkan päässä tuolla ja tuolla, kauppa on siellä
ja siellä, matkan varrella puita niin ja niin,…” Rakenna näin
vähitellen kuva koko maailmasta. Aseta kaikki tuntemasi oikeille
paikoilleen kokonaisuudessa, niin kuin elämänkokemuksestasi tiedät
niiden tällä vaistomaisella kartalla sijoittuvan, ja täydennä
karttaasi oikeilla kartoilla aina maapallokarttaan asti. Näin saat
koko maailman mahtumaan samaan kuvaan. Menneen ajan voit sijoittaa
maan alle sitä alemmas mitä kauemmasta menneisyydestä on kyse, ja
tulevaisuuden ilmaan. Näin voit nähdä oman elämänkokemuksesi vanana,
joka kiemurtelee tuossa maisemassa nousten aina vain ylemmäs, aina
maan pinnan tasolle asti, ja tulevaisuus jää ilmaan.

  4. Voit ajatella mitä tahansa maailmankuvassasi, jos zoomaat siihen ja
sen ympäristöön.
Voit nähdä mitä tahansa omasta maailmankuvastasi, kun zoomaat siihen
kohtaan kartassasi, ja koko maailman kerralla, kun zoomaat ulos ison
kokoluokan maapallokarttaan. Näin sinulla on yksi paikkansa pitävä
kokonaiskuva maailmasta, mittasuhteet oikein, mikä on kovin hyvä
lähtökohta objektiiviselle ajattelulle ja eräs tärkeimmistä
objektiivisen ajattelun tavoitteista: objektiivinen kokonaiskuva
maailmasta.


  5. Jos haluat ajatella tiettyä asiaa kokonaisuudesta, värjää se
väliaikaisesti jotenkin niin, että se nousee esiin ja on helppo
tarkastella, kuitenkaan kadottamatta sen paikkaa maailmassa.
Kun sinun sitten tarvitsee, tai haluat, ajatella jotakin tästä
kaikesta, värjää se väliaikaisesti jollakin huomiotasi kiinnittävällä
värillä, jotta havaitset sen helpommin, ja katsele sitä puutarhatöiden
tapaan, kuten edellä neuvoin. Tällöin näet sekä kyseisen asian, että
sen paikan maailmassa, mikä on ymmärryksellesi kovin hyväksi.

 6. Liukuva katse ja kokonaiskuvan muodostaminen, älä anna katseen hyppelehtiä.
Tähänastisissa ohjeissa on siis ollut ideana käsitellä kaikki
ajatukset kerralla, jotta pääsee helpolla eikä joudu tankkaamaan ja
luo jonkinlaista loputonta mosaiikkia ajatuksistaan esim. siksi, että
sanallistaa ne.
Koulutettu ajattelija liikkuu aiheesta toiseen hitaan varovaisesti,
ikään kuin liu’uttaa katsettaan ajateltavaa asiaa pitkin ja varoo,
ettei tee yhtään hyppäystä – ei edes vaikka keskustelun toinen
osapuoli niin tyypillisesti tekisi. Näin siksi, että jokaisen
hyppäyksen kohdalla katoaa helposti ajatuksen punainen lanka ja niin
ollen ajattelun luotettavuuskin katoaa melkein kokonaan.
Anna siis katseesi tarkan näön alueen liukua ajateltavaa aihetta
pitkin samalla, kun muodostat kokonaiskuvaa ajateltavana olevasta
aiheesta ja sen roolista maailmassa, ikään kuin maisemakuvaa
kyseisestä aihepiiristä. Tämä on kaiken objektiivisen ajattelun
perustaitoja, perussääntöjä. Tuosta näin syntyvästä maisemakuvasta
näet myöhemmin helposti, mikä on mitenkin.

  7. Luontokuva taustalla auttaa monimutkaisten asioiden yksinkertaisessa
hahmottamisessa ajattelua varten.
Joskus asiat tuppaavat käymään liian monimutkaisiksi. Silloin on hyvä
kuvitella ajattelemansa asian taustalle luontomaisema tai edes
yksityiskohtaisesti hahmotettu yksittäinen puu tuomaan vertailukohtaa,
joka on paljon, paljon, paljon monimutkaisempi kuin ajatuskuvasi ja
kuitenkin helposti hahmottuva. Vertaat siis ajatusta luontoon,
luontokuvan monimutkaisuuteen sijoittaen kunkin ajatuksen
yksityiskohdan jonkin luontokuvan yksityiskohdan viereen. Katsot ensin
luontokuvaa ja sitten pokkana alunperin monimutkaiselta vaikuttanutta
ajatustasi ikään kuin se olisi helppo luontokuvan avulla hahmotettuna
– ja se onkin!
 
  8. Kouriintuntuvat asiakeskeiset mielleyhtymät ajattelukeinoina asiasta
toiseen siirryttäessä ja kokonaiskuvaa järjestettäessä.
Saat kokonaiskuvasi järjestettyä mielekkäästi, jos liikut siinä
asiakeskeisten mielleyhtymiesi mukaan: maatilamme -> meidän
traktorimme -> sen korjaustyöt viimeaikoina ja lähitulevaisuudessa ->
rahanmeno korjaustöihin -> rautakauppa -> naapurin isännän
viimekertaiset ostokset -> hänen traktorinsa -> heidän perheensä
kokonaisuudessaan -> mitä meillä on samanlaista ja mitä eroja -> miten
kukin elää tyylillään -> elämän kirjo -> mikä elämässä on tärkeää ->
onni, ja onnettomuuksien karttaminen -> ymmärrys siinä apuna.

  9. Yleistykset ja muistista haku kuin nostaisit silmillä maisemasta
esiin tietynväriset tai –muotoiset läikät: esim. ongelman
ratkaisuehdotuksiksi kaikki asiat, joilla on tietyt piirteet,
muistista,
tai tiettyä asiaa kuvaavat ilmaisut sanavarastosta
tai haluamallesi asialle objektiivinen muotoilu objektiivisesta
koulumaisesta maailmankuvastasi.
Jos haluat yleistää jotakin, esim. kissa -> kaikki kissat, se käy
helpoiten, jos nostat muististasi esiin kaikki samanlaiset, samat
piirteet omaavat oliot aivan kuten silmilläsi kykenet nostamaan esiin
kaikki nähdyn maiseman tietynlaiset läikät, esim. punaiset läikät,
lehmät, leijat ym. esineet puiden oksissa, linnut,… Tee samoin
muististasi ja maailmankuvastasi: nosta esiin kaikki, millä on
haluamasi piirteet.
Voit sitten jälkikäteen rajata alueen, esim. sanoihin nostamalla ko.
joukosta kaikki sanat esiin – näin voit harjoittelun myötä nopeasti
löytää sanat mille tahansa, mitä haluat ilmaista ilman että sinun
tarvitsee sitä varten sanallistaa mitään. Erityisen tehokas tämä keino
on tunnelmatajun avulla käytettynä: tunnista kaikkien havaintojesi
luoman hahmon avulla sopivat ratkaisuehdotukset ongelmiin!

PÄÄTTELY ELI HAVAINNONTEKO KOKEMUSPIIRIN ULKOPUOLISESTA MUISTETUN
ELÄMÄNKOKEMUKSEN AVULLA:

  10. Katso, mikä pätee missäkin.
Jos haluat tietää kokemuksesi pohjalta asioista, joista sinulla ei ole
kokemusta, on sinun yleistettävä ja katsottava samalla, miten laajalti
yleistys pätee ja missä se ei ainakaan enää päde – mikä pätisi
siellä?!
Yleistys käy kiinnittämällä huomio yksinomaa niihin piirteisiin, jotka
haluaa yleistää, esim. kissa on nelijalkainen -> nelijalkaisuus (=
eräs yleistys nelijalkaiselle kissalle). Mikä näyttäisi pätevän
kaikkiin nelijalkaisiin: kissoihin, koiriin, hiiriin, elefantteihin,
kilpikonniin, puumiin, tiikereihin,…? Ainakin seisovat tukevasti
neljällä tassulla ja osaavat yleensä liikkua kolmellakin. Tai: kissan
hyvä hämäränäkö -> hyvä hämäränäkö yleensä, kaikilla, joilla sellainen
sattuu olemaan. No, näkee hyvin hämärässä: huomaa monta asiaa, jotka
huonosti hämärissä näkeviltä jää puuttumaan -> hyöty selviytymisessä
ja metsästyksessä. Mahdollinen silmien valoherkkyys.
Yleistyksiensä oikeaanosuvuutta voi tarkistaa nostamalla muististaan
esiin kaikki ne, joita yleistys koskee, ja katsomalla, onko osunut
oikeaan kussakin tapauksessa. Jos on, niin hyvä: yleistys pätee.
Jollei ole, niin on korjattava virheellinen yleistys. Yleensä silloin
on jäänyt mainitsematta jokin tekijä, josta kyseinen johtopäätös oli
kiinni. Mainitse se ääneen itsellesi (esim. “tervesilmäiset eläimet”),
ja tarkista uudelleen: menikö nyt oikein? Jos meni, niin hyvä,
luultavasti olet aivan oikeassa.  Jollei, niin seuraa edellistä
ohjetta toiseen kertaan ja etsi kenties muita virheitä käymällä asia
uudestaan alusta asti (tai ainakin epävarmoilta kohdiltaan) läpi ollen
tällä kertaa hiukan huolellisempi ajattelussasi.
Näin kuvasi tilanteesta tarkkenee: huomaat useampia tekijöitä, jotka
vaikuttavat siihen, miten asiat ovat. Ne on hyvä luokitella sen
mukaan, miten paljon ne vaikuttavat, ts. paljon vai vähän vai
suorastaan olemattoman vähän, jolloin ne voi jättää huomiotta.
Helpointa on yleistää aivan varmoja arkijärkisiä yksinkertaisia
asioita. Niiden avulla voi maailmaa ymmärtää jo valtavan pitkälti.
Elämän perusasiat, pääpiirteet, ovat olennaisia myös ajattelussa, koko
maailman ymmärtämisessä. Esimerkiksi: Tarvitsen ruokaa. -> Kaikki
tarvitsevat välttämättä ruokaa. Näin ollen, siksi että se on tärkeää
kaikille, ja siksi, että se on muun edellytyksenä oleva perusasia
kaikille, ruuan järjestäminen koko ihmiskunnalle on maailman
tärkeimpiä kysymyksiä.


ONGELMANRATKAISU:

  11. Yleiskuvasta yksityiskohtiin: mitä ratkaisuun tarvitaan, mistä sen
voisi rakentaa, onko niitä palikoita, rakenna!
Moni yrittää ratkaista ongelmia kokeilemalla, mitä saatavilla olevista
palikoista saisi rakennettua. Jollei saa, niin luovuttaa. Helpompi,
tehokkaampi tapa ratkaista ongelmia on tehdä se ratkaisulähtöisesti:
Mieti, mitä ratkaisuun tarvittaisiin, millaisia rakenteita, ja mistä
ne saisi rakennettua. Etsi sitten nuo palikat muististasi ja
maailmankuvastasi edellisessä kohdassa kuvattuun tapaan silmillä
esille nostamalla. Ja rakenna! Näin tiedät, mitä tarvitset ja miten
sen saat, eikä aikasi kulu hukkaan!

  12. Ajattelukykyään ja/tai objektiivisuutta ei voi tavoittaa
koulumaisuutta matkimalla.
Ihminen on luonnonvalinnan myötä sopeutunut elämään yhteydessä
luontoon, joten ajattelukyky saa tukea kouriintuntuvista käytännön
töistä (-> puutarhatyöntekomoodi), aisteista (-> varmat havainnot) ja
luonnollisesta paikkatajusta (-> kartta). Objektiivisuutta ei siis voi
tavoittaa matkimalla koulumaisuutta tai rakennettua ympäristöä vaan
elämällä sovussa oman aistivan ja aistien maailmankuvaa rakentavan
luontonsa kanssa. Koulumaisuus on saanut tunnuspiirteensä
kirjoitetusta kielestä, ei ajattelusta, ja kirjoitettu kieli on vain
muistiin merkitsemisen väline, se ei ole ajattelun keino!

  13. Älä ajattele sanoin vaan kokemusten muistoin ja kokonaiskuvilla!
Sanat ovat viestinnän apukeino. Ne eivät ole ajattelun tapa vaan
kaikki havainnot tehdään joka tapauksessa aistein, tuntein ja
tuntemuksin. Niinpä sanat pirstovat ajatukset loputtomaksi
mosaiikiksi, johon eksyy, näyttää kenties monimutkaiselta mutta sehän
ei ole itsetarkoitus. Sanallisesti ajatteleva on kuin putkinäköinen.
Esimerkki: katsopa huonetta tai mitä hyvänsä maisemaa
talouspaperirullan läpi niin, että näet vain yhden esineen kerrallaan,
muttet esineiden yhteyksiä, paikkoja maailmassa. Saat mosaiikin, johon
eksyt helposti. Maisema muuttuu liian monimutkaiseksi käsitellä. Sen
sijaan jos katsot suoraan omilla silmilläsi, ilman rullaa, näet koko
huoneen helposti, kaiken kerralla, kaikkine esineineen etkä eksy
lainkaan!

  14. Rentoudu!
Joskus on pää kovin sumuinen, ajattelu ei luista. Se liittyy usein
keskivartalon jännityksiin, etenkin niskan ja hartioiden sekä
mahdollisesti selän ja vatsanseudun jännityksiin. Keksi siis jokin
keino rentouttaa kehosi: voimistele, venyttele, käy saunassa (Heti
saunassa käymisen jälkeen keho on keskittynyt kuulostelemaan
ympäristön lämpötilaa ja mielikin niin ollen varattu, mutta sitten kun
keho on taas kokonaan tottunut huoneenlämpöön, on mieli yleensä
kirkas.) tai lenkillä. Yritä muuttaa sosiaaliset suhteesi
ystävällisiksi ja vähemmän muodollisiksi, sillä se rentouttaa ja tekee
onnellisemmaksi ja älykkäämmäksi, suorastaan viisaaksi. Älä yritä
ajatella pakertamalla vaan innostuksen voimin.
Muistaminen on usein kiinni siitä, että eläytyy samaan näkökulmaan,
jota käytti muistiin painaessaan. Sekin käy siis helpommin rennoin
kehoin, sillä rentous helpottaa eläytymistä parantaen siten myös
sosiaalisia taitoja.
Muistiin painaminen käy sitä helpommin mitä kiinnostuneempi aidosti
olet kustakin asiasta.


 15. Muista vastuuntunto!
Kompassi (= tavoitteiden valinta, kulkusuunta, käytännössä noudatetut
elämänarvot, moraali) on tärkeä eikä vain vauhti (=äly)! Käytä parasta
ymmärrystäsi juuri tavoitteiden ja arvojen valinnassa.



* * * * *

* Tunteet kertovat, mitä ilmiöt merkitsevät elämälle
Ajattelu muodostaa maailmankuvan, Tunteet kertovat, mitä sen ilmiöt
merkitsevät elämälle: vahvat negatiiviset tunteet kertovat, mitä
asioita välttää, kun taas vahvat positiiviset tunteet kertovat, mitä
tavoitella. Tunteiden kertoma näkökulma vaatii kokonaiskuvan
toimiakseen.

* Tunnelmat ovat nopeita objektiivisia kokonaiskuvia
Tunnelma on maisema, jossa tunteet kertovat, mitä sen ilmiöt
merkitsevät elämälle, ja motivoivat mielekkääseen käytännön
toimintaan. ”Tuolla näkyy olevan myrskypilvi tulossa. Juostaan
suojaan!” Katso erikseen kutakin tunteiden aihetta nähdäksesi, mitä
nuo ilmiöt merkitsevät elämälle. Kukin tunnelmasävy ikään kuin aukeaa
maisemakuvaksi, joka antaa ilmiöiden objektiivisen rakenteen.
Tunnelmat tarjoavat luonnollisen, nopean ja tarkan tavan ajatella
objektiivisesti. Tunnelmataju yhdessä kuvallisen ajattelun kanssa on
nopein ja tehokkain objektiivisen ajattelun tapa. Kun sen hallitset,
voit luonnehtia itseäsi älykkääksi.

* Extra: kuinka voittaa väittelyssä:
Pane merkille se asia, joka sinua eniten toisen väitteessä
häiritsee/kaihertaa, yleensä se on jokin laiminlyöty huono puoli, joka
ilmenee ainakin ikävänä tunteena, jonka aiheen voi pukea sanoiksi,
mainita kaikessa laajuudessaan objektiiviseksi syyksi hylätä tuo hänen
väitteensä, ja sanoa sitten lyhyesti ja objektiivisesti oma varmasti
kunnollinen mielipiteensä asiasta voittaen niin väittelyn.




AJATTELUKURSSI, LISÄHUOMIOITA

KOULUOPPI
Kouluoppi kohdistaa huomiomme asioihin, jotka on muun muassa tarpeen
huomata, osina kokonaiskuvaa. Kaikki omat havainnot sallittu!
Muistakin aiheista ja aiheen eri puolista!

KEHON ROOLI AJATTELUSSA
Ymmärrys, tunne ja kehollinen reaktio. Vertaa esim. millainen maisema
on, onko oksa vankka vai hento – tuntemus kertoo! Ymmärrys kuvastuu
tilannetajuna, joka heijastuu kehossa, sen valmiustilassa erilaiseen
toimintaan – jollei vaikkapa jäykkyyden tai muodollisuuden vuoksi
heijastu, niin tilannesopeutuma on paljon hankalampi saavuttaa.
Tilanteen eri piirteet ja mielekkäät reaktiot niihin ovat osa
ymmärrystä: tuntemuksin ja niihin liittyvin kehollisin sopeutumin
(=elekielinen ilmaisu tuntemukselle) huomioon otetut. Näin siis keho
tulee mukaan, koska ymmärryksen huomioon ottaminen käytännön
toiminnassa vaatii tilanteeseen sopivaa kehollista reaktiota.
VÄLTÄ URAUTUNEISUUTTA! Ole sen sijaan aistivan mukautumiskykyinen.
VÄLTÄ NISKA- JA HARTIAJÄNNITYKSIÄ! Niska (ja ymmärrys) kytkee
havaintokykymme (=aistit, etenkin näköaisti, ja ajattelu sijaitsevat
päässä) toimintakykyymme (=keho, etenkin kädet ja jalat sekä toiminnan
voima tunnemotivaation liikuttamissa vatsalihaksissa). ELÄVÄINEN
RENTOUS koko kehossa on paras!

PARI SANAA MORAALISTA JA ÄLYSTÄ:
• Missä kokoluokassa liikut, kun olet perusjärkevä!
Jos ennen huolehdit vain suhteistasi lähimpiin ihmisiin, niin nyt on
kokoluokka ainakin kymmenkertainen: on mietittävä ryhmän suhteita
muihin ryhmiin, se ja yhteiskunnan käytäntöjä rakentavasti: olet yksi
niistä, joka luo käytäntöjä, linjauksia.
• Voimasuhteet muuttuvat: pikkuipana voi lyödä täydellä voimalla mutta
täysivaltaisen aikuisen paras taktiikka on vain hymyillä ja olla
ymmärtäväinen, sillä muutoin olisi isompi liian dominantti ja siitä
tyypillisesti seuraa ikävä kosto. Vihkoseni nimeltä 1000fold intell.:
miten itse suhtautuisit, jos jollakulla tutulla olisi tuhatkertainen
äly yht’äkkiä: kuinka hänen tulisi muuttaa elämänstrategiaansa ja
sosiaalista tyyliään, jotta kelpuuttaisit hänet?
• Mieti tavoitteet, arvot ja välineet isoimmalla älylläsi sillä ne
ovat tärkeimmät määräämässä, minne päädyt!
/
X maali /
Î /
I /
O tässä olet - - ---------
I
I
I
V
Eli tavoitteesi määräävät minne päädyt. Vauhti eli äly auttaa vain,
jos saat tavoitteesi ensin oikein!
• Heikkotaitoisen ratkaisut versus taitavan ratkaisut:
- paljon epäonnistumisia
- paljon menetetty
- vain vähän onnistuttu
- ja nekin vähäisiä asioita
- ristiriitaiset järjestelyt, vain osan kannalta pohditut
- paljon vaivaa
- pieni hyöty
”PAHA”n ulkonäkö = tyhmyys
VAI
+ vähän epäonnistumisia
+ nekin pieniä
+ vain vähän menetetty
+ paljon onnistuttu
+ onnistuttu hienoja suuria asioita
+ sopusointuiset, hyvin yhteen pelaavat kokonaisuuden kannalta
mietityt kokonaisuutena toimivat järjestelyt
+ vähällä vaivalla
+ suuri hyöty
”MORAALISUUS” sopusointu = älykkäät ratkaisut
• Kuinka laskea sosiaalinen strategiansa:
Muodosta kuva kustakin linjauksesta: näin käy ja tällainen
kokonaistilanne syntyy, jos noudatetaan tätä linjausta. Muodosta
sitten itsellesi kuva ”palikka palikan viereen” siitä, millainen
yhteiskunta ja koko maailman olisivat, jos tuota linjausta olisi
kaikkialla noudatettu: tällaiset rakenteet, tällainen tunnelma, nämä
hyvät ja huonot puolet. Muodosta muista mahdollisista linjauksista
vastaavat maisemakuvat ja valitse niiden perusteella paras linjaus.
Ero hyvän ja pahan välillä: paha luulee, ettei maailmantilanne muutu
miksikään, vaikka paha valtaisi maailman, ja on siksi kuin loinen.
Hyvä taas teoillaan rakentaa maailmaa, jossa elää.

OPPIMISKYKY JA SOSIAALISET VAIKUTTEET
Keskittyminen eri elämänalueisiin parantaa oppimiskykyä tehtävän
mukaan ja selittää ison osan siitä, miten ihmiset ovat erilaisia ja
miten heidän seuransa nostaa eri asiat huomion keskiöön.

HAVAITSEMINEN EI SAA OLLA TEORIALÄHTÖISTÄ
Älä luokittele havaintojasi: ”Mikäköhän tämä on? Onkohan tämä ovi? Vai
pyörä? Vai mikä ihme?”
Vaan aisti todellisuus sellaisena kuin se on, sanallistamatta, kuvaten
vain: ”Millainen tämä on? Tämä on tällainen vaan.” Ajattelu syntyy
rakenteiden kuvaamisesta, ei luokittelusta.

LUONTO PERUSTANA, EI RAKENNETTU
Ihmisen toiminta- ja ajattelukyky perustuu ihmiselle luonnolliseen
elämään. Siksi ei ole hyvä ajattelukyvyn kannalta miettiä
identiteettinään taitoja rakentamisessa, koneiden käytössä,
teknologian kanssa pärjäämisessä jne., niin kuin poikia ja miehiä
usein tarkoitushakuisesti kehutaan, vaan luontoon, aisteihin,
urheiluun, tunteisiin, tunnelmatajuun (taideharrastus) ja
tervehenkisiin sosiaalisiin suhteisiin sekä koko maailmankuvaan ja
filosofiaan ja elämäntaitoihin liittyviä seikkoja identiteettinsä
perustana, kenties myös itsestä luontevalta tuntuvaa uskonnollisuutta,
sillä se herkistää havaintokykyä, mikä on ajattelulle hyväksi. HUOM
Rakentelu on ok, mutta se on jotakin, mitä ihminen osaa, eikä ole
ihmisen toimintaperiaate.

ONGELMANRATKAISU IDEAALIEN KAUTTA (vrt. ajatuksen kulku rukouksessa)
Ensin ideaali siitä miten täydellisen hyvin asioiden sopisi olla.
Sitten ideaalin mukainen tunnelma.
Sitten tuon tunnelman mukainen maisemakuva tilanteesta, jonka haluat ratkoa.
Sitten käytännön toiminta tuon tunnelmallisen maiseman mukaan.
Ideaali toimii siis ikään kuin rakennuspiirustuksina toimivaan ratkaisuun.


AJATTELUKURSSIN SAATTEEKSI: Objektiivisen älyn kasvun sosiaalisista
vaikutuksista
Tällä kurssilla voit oppia helposti kunnollisen objektiivisen järjen,
jonka oppimiseen muuten menisi vuosien opinnot. Erikoista tälle
ajattelukurssille on, että se neuvoo selkeästi, mitä ajattelussa tulee
tehdä ja mitä virheitä karttaa. Meillä jokaisella on luontomme
puolesta edellytykset kunnolliseen objektiiviseen ajattelukykyyn,
mutta useimmilla ajatteluvirheet sumentavat tuon luonnollisen
kunnollisen järjen pois. Niinpä ajatteluvirheitä karsimalla ja oman
aistivan luontonsa varaan kuvallista ajattelua rakentamalla voi
hleposti päästä pitkälle ajattelun taidossa.
Minkä tällä kurssilla oppii, oppii helposti, huomaamattaan taidoissa
kasvaen. Mutta tietenkin kurssin oppeja on noudatettava, jotta niistä
voisi hyötyä. Tunnollisuus on tässä valttia - ei liian koulumaisesti
opiskellen vaan pikemminkin vapaa-ajan harrastusten omakohtaiseen
tapaan oppien.
Mitä sosiaalinen ympäristösi sitten tuumii, jos yht'äkkiä opit
paljonkin järkevämmäksi kuin ennen ja ajattelu ylipäätään tuntuu
sujuvan helposti? Se on suuri muutos, joka ei itselle tunnu niin
suurelta kuin minä tutut, etenkin läheiset ja kilpakumppanit, sen
ottavat. Mitä itse tuumisit, jos jollakulla tutullasi yht'äkkiä olisi
moninkertainen äly entiseen nähden? Tuumisit, että onpa pollea tuo
yksi kaveri, ottaisit nokkiisi helposti ihan jo hänen entistä
suvereenimmasta ulkonäöstään, odottaisit ensimmäistä stiplua etkä
voisi olla hymyilemättä, jos hän hiukan lipsahtaisi pois uudesta
hienosta tyylistään. Sellaista on sinunkin odotettava voivasi ensi
onnistumisten jälkeen kohdata muilta, etenkin niiltä, jotka sinua
eniten joutuvat katselemaan, kuten puolisoltasi ja niiltä, joiden
kanssa muuten olet eniten tekemisissä. Taitavamman on aina oltava
paljon kiltimpi ja auttavaisempi kuin muut, jos haluaa tulla
hyväksytyksi! Mitä jos ennen pokkuroit kivasti että kiitos tästäkin
avusta ja nyt sitten vain itseriitoisen koppavasti kävelet ohi: ei
sellainen ole yhtä symppistä! Isompi joutuu aina kantamaan vastuuta
muista, olemaan auttavainen eikä saa siitä muuta kiitosta kuin että
toinen ehkä tuumii että huh! Mutta sillä tavoin erilaiset ihmiset
tulevat toimeen keskenään. Kykeneväisemmällä on isompi taakka, isommat
vaatimukset ja usein vähemmän kiitostakin.
Miten paljon kykeneväisemmäksi näin sitten voi oppia? Ajattelun
taitavuutta voi arvioida virheettömästi havaittujen olennaisten
asioiden määrällä ja virheellisten havaintojen puutteella. Tällä
kurssilla voisi näin mitaten kenties oppia satakertaisen älyn.
Olennaisimpia havaintoja ovat, mitä kannattaa tavoitella ja millä
keinoin. Onnistuneet ratkaisut pelaavat hyvin yhteen ja ovat
mielekkäitä käyttää: ne ovat hyviä! Niinpä se, joka on keskivertoa
älykkäämpi, mutta valehtelee itsensä keskiverroksi, vaikuttaa
moraaliselta. Hyväksi on perinteisesti hyväksytty ne ratkaisut, jotka
parhaan arvostelukyvyn mukaan ovat parhaita valintoja.




  Hei
Aina ei pehmeämåi linjaus kommunikoidu oikein muille teknisemmin
ajatteleville, jotak helposti äityvät pahoiksi, kun luulevat
kohdanneensa höttöpuppunössön. Kuitenkin kommunikaatiotaitoja,
erityisesti näkökulman valintaa, parantamalla useimmista pahoistakin
selviää helposti, vaikkei itse olisi tippaakaan ikävä, tylsä ja hiukan
itsekeskeinen vain. Eli:

Miten selvitä helposti teknisesti ajattelevista pahoista, jos itse on
hyvä pehmeitä arvoja arvostavaan tapaan:
Käytä käytännönläheistä näkökulmaa, joka sisältää mekaaniset arviot,
erityisesti terve versus rikkinäinen, osinaan ihan samoin kuin
käsityönäkökulma. Käytä tässä maisemakatsetta, joka huomaa myös
mekaaniset ("Tämä on isompi kuin tuo.") puolet sosiaalisissa suhteissa
ja yhteisön toiminnassa. Näin kun itsekkyys näyttää suuntaa ja omaan
napaan tuijottaminen katkoo liiallisia sidoksia muihin, syntyy
näkökulma, jossa kunkin oman edun tavoittelu näyttää mielekkäältä ja
rakentelumentaliteetin tuloksena yhteisön hyvä toimivuus edulliselta
valinnalta. Ideaali "terve yhteisö, terve maailma ja tervehenkiset
sosiaaliset suhteet" näyttää tästä näkökulmasta mielekkäältä
valinnalta, jota positiiviset tunteet (ja oikein ymmärrettyinä myös
negatiiviset tunteet) vaalivat. Arkijärki tukee omien
tunteidenmukaisuutta, piittaamaton omaan napaan tuijottaminen
suvaitsevuutta muita kohtaan, oma itsekkyys "hei me kaikki tätä kun
tää on kliffaa"-liikettä ja aito objektiivisuus mekaanisine
laskelmineen (jotka objektiivista paremmuuttaan riittävät korvaamaan
tuon toisen teknisen laskelmoinnin) tukee järjestäytynyttä
yhteiskuntaa perinteisen suomalaisen kulttuurin tapaan.
Tämä on siis näkökulma, jota käyttää oman arkijärjen tukemana. Kun se
on olemuksellinen viesti ja tekemisten tyylissä ja asiayhteyksissä,
niin se yleensä kommunikoituu helposti ihan kunnolla jo sekunnissa tai
niille main. Kokeilkaapa!

Yst. terv. Hannele Tervola

Ajattelukyvystä ja älykkyyden oppimisesta lisää blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi !

30.3.2019   Tämän ajattelukurssini saa moraalisesti ok tavalla vapaasti kopioida, myydä, levittää, printata ja/tai julkaista.
Kaisa Hannele Tervola