sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Lämmittelyohjeita, lämmönsäätelyohjeita ja talviulkoiluohjeita, noin 180 kpl

Nämä ovat aika tavallista suomalaista lämmittely- yms osaamista ja kiinnostanevat etenkin flunssaisia ja niitä, joiden ilmasto-osaaminen on heikko, (esim. tropiikista muuttaneita Heille kai kaksi ohjetta olisi tärkeää opetella: 1) ympäröivälle ilmalle ei saa pitää ollenkaan seuraa, ja 2) mallin ottaminen lappalaisista.). Nämä yli 150 kohtaa on siis kaikkien Suomessa osattava, jotta voisivat elää Suomen ilmastossa. Nämä eivät ole mitään edistynyttä ilmasto-osaamista. Lue alusta edes muutama kohta ja opettele ne ensin, niin siinä on jo useimmat tavallisimmat ohjeet.

0. Peruslähtökohta Lisään tähän näin jälkikäteen, yli sata lämmittelyohjetta laadittuani, että peruslähtökohta Suomessa kaikille on, että Suomessa voi kuolla kylmyyteen, myös sisätiloissa, ja myös kesällä. Lämpimänä pysymiseen on kaikkien, myös paikallisten, kiinnitettävä huomiota koko ajan. Jollei ole kyllin lämpimät vaatteet, liiku kyllin paljon ja kyllin reippaasti ja syö säästä riippuvaiseen ravinnontarpeeseensa nähden kyllin tuhdisti, niin helposti vilustuu ja jos saa flunssan, niin on siis viikon sairaana. Vilustumista ei huomaa etukäteen vaan aina on oltava valppaana, ettei missään vaan tunnu viileältä ja suojauduttava lisätyin vaattein, liikkumalla reippaasti ja lämpimämpään paikkaan vaihtamalla. Sama mutta vakavampana on keuhkokuume ja siihen voi kuolla (50%?), siis myös syntyperäiset suomalaiset. Suomalainen suhtautuu aina lämpimänä pysymiseen liittyviin kysymyksiin kovin vakavasti. Muu asenne ei ole mahdollinen Suomessa, sillä muuten ei pysy hengissä, sen paremmin suomalainen kuin ulkomaalainenkaan.

Hakemistoa kohdassa 132.
Vilustuminen ja flunssan välttäminen 130.
Villavaatteet ovat erityisen lämpimiä. Villan pesu varovaisesti käsinpesussa lämpötilaltaan max 30 Celsiusasteisessa vedessä. Villa kuten monet lämpimät vaatteet menee helposti käyttökelvottomaksi (villa kutistuu paljon) pesussa tai kuumalla patterilla kuivatessa: lue talvivaatteiden pesuohjeet ennen pesua ja jätä pesemättä, jos pelkäät vaatteen menevän piloille moisesta pesusta. Vanut eivät kestä pesua tai ainakin vaihtuvat talvivaatteista välivuodenaikavaatteiksi.
Lappalaiset ovat oaras esikuva lämpimänä pysymisen taidossa.
Jos tulee kylmettymiseen liittyviä ongelmia, joita suomalaisilla on talvella ulkoillessa, jo sisätiloissa, vaikka on lämpimät vaatteet ja on seurannut tavallisia lämmittelyohjeita, täytyy muuttaa heti pois Suomesta kyllin lämpimään ilmastoon, jottei kuole kylmään lyhyen ajan sisällä.

1. Eri ilmastoissa ihmisten verenkierto ja lämmöntuotanto toimivat eri tavoin, jos he ovat sopeutuneita tuohon ilmastoon. Suomessa oppii ilmastoeroista, koska vuodenajat opettavat elämään niin viileässä kuin lämpimässäkin ja talven vuoroin kylmässä ja lämpimässä.Perusajatus on, että kylmässä karkaa kehosta lämpöä, mikä kohtalaisen nopeasti viilentää sen ja tulee kylmä. Liikkuminen tuottaa lämpöä, joten peruslämpimänäpysymis- ja lämmittelytapa on liikkua rivakasti tai reippaasti. Jollei se riitä, on mentävä sisälle lämmittelemään, jottei vilustu.
(Kylmäsopeutumassa kehon verenkierto on hiljaisempi raajoissa ja ihon luona, mutta toimii kumminkin hyvin niin, että pitää ihon ja raajat keskikehoa viileämpinä mutta tervehenkisen lämpiminä kumminkin.) Jollei iho pysy riittävän lämpimänä, se paleltuu, jolloin se paikka menee kuolioon.
Näitä lämmittelyohjeita pitkästi kirjoitettuani arvelen, ettei ulkomaalaisille pidä neuvoa hitaampaa verenkiertoa vaan pitämään koko kehonsa terveen lämpimänä, pintaa myöten, mutta välttämään seuran pitämistä ympäröivälle ilmalle ja lämmön hönkimistä kehosta ulos (niin kuin kuuman juoman tai ruuan jälkeen helposti käy - jos höngit lämpöä, niin höngi kehosi kaikki osat lämpimiksi äläkä ympäröivään ilmaan). Talvella kehon kuuluisi olla kuin lämpöpatteri: kauttaaltaan lämmin (iho on kehon osa, samon kehon pintaosat, eli koko keho lämpimänä) ja lämmöllään lämmittää myös parista muutamaan senttiä ilmaa ympärillä.
Kehon verenkiertoon voi vaikuttaa. Liikkuminen on yksi tapa, se vilkastuttaa verenkiertoa. Pitää raajaansa samanhenkisesti kuin liikkuessaan toimii hiukan, hetkellisesti enemmänkin. Kun keskikropan pitää vapautuneesti, se tuottaa enemmän lämpöä. Viileää taas saa aikaiseksi vaimentamalla mielessään kehon osaa, siis pitämällä kehon osan vaimeantunnelmaisesti. Jos keskikehon pitää vaimeantunnelmaisesti, se ei tuota niin paljon lämpöä.
Lämmöntuotannosta voi kai totutella pois juomalla paljon kuumaa jatkuvasti, mikä tietenkin on erityisen kartettavaa, ellei ole juuri heti kohta muuttamassa tropiikkiin tms. Liika teenjuonti lisää lämmönhukkaa paljon ja tekee sen, että kehon uloimmat osat jäähtyvät paljon nopeammin kuin ilman teenjuontia, eli paleltumien riski kasvaa hälyttävästi, vaikka henkilö olisi kuuma keskeltä. Myös kesä ja sauna sekä aivan liian paljon syöminen vaikuttavat samansuuntaisesti. Sopiva tapa juoda kuumaa on kupillinen tai pari kuumaa heti pakkasesta sisälle tultua tai pitkään viileässä oltua, muttei jatkuvasti. Isompaan lämmöntuotantoon lämmin ateria. Jos on ihan ok kylläinen, niin toimeliaisuus tuottaa lämpöä. Nälkäisen keho ei tuota lämpöä lainkaan yhtä hyvin kuin ateriansa syöneen. Olennaista on käyttää lämpimiä vaatteita ja liikkua niin, että tuottaa lämpöä, esim. ravata reippaasti tai rehkiä.
Kylmään sopeutuminen ja lämmöntuotanto vaikuttavat kehonkieleen ja liikkumistapaan. Suomalaiseen ilmastoon sopeutunut liikkuu syksyn ja kevään viileiden säiden tapaan reippaasti, ei paikaoillaan pysytellen kuin kesähelteillä tai kovilla pakkasilla. Silloin liikkeet ovat keskeltä asti vapautuneesti ja ihan luonnollisesti toimivat, kun taas päiväntasaajan ilmastojen ihmiset ja helteisiin tottuneet ovat keskeltä oleskelevaisia, kuin lötköjä, eivät eläväisen rentoja kuten suomalaiset.

2. Suomalaisten suomalaiseen ilmastoon sopeutunut näkökulma on siis, että lämpimänä pysyminen on tärkeää ja siihen kolme tärkeintä keinoa ovat lämmin pukeutuminen sään ja ulkonaoloajan mukaan sekä liikkuminen ja sisätiloissa ajan kanssa lämmittely.
Ulkomaalaiset yleensä unohtavat näistä liikunnan ja reippauden kokonaan ja koettavat korvata ruualla ja paljolla teen juomisella lämmönhukan. Mutta se on virhe. Se, joka on ruualla tai juomalla saanut lämpimän olon, on yleensä huoleton lämmönhukan suhteen, ja niin menettää hetkessä valtavasti lämpöä ja joutuu syömään siksi paljon enemmän vielä lisää. Tässä olisi olennaista muistaa, että lämmin ateria tosiaan tuo lämpimän olon, ja siksi ei syödä enempää kuin mikä tuo hyvän olon hattuineen takkeinaan kaikkineen. Jos takki jää auki tai ranteisiin viileää ilmaa tuovia aukkoja, niin on ilmeisesti syönyt tai juonut liikaa. Takki puetaan jo sisällä kiinni, vetoketjuineen nappeineen ja kaulansuojineen. Käsineet puetaan kunnolla käteen niin, ettei ranteisiin pääse kylmää ilmaa ja tämä tehdään teitenkin jo ennen ulko-oven avaamista. Ja hattu on aivan välttämätön, samoin lämpöiset saappaat, kuivat sukat niissä, ja jos kaula on suojaton, niin kaulaliina estämään kylmän ilman pääsyä raoista. Ja ulkovaatteita väljennetään vasta sisällä, kun ulko-ovi sulkeutuu. Ulkona on tarkoitus puuhata kaikenlaista, olla sosiaalinen ja katsella talvisen maiseman kauneutta sekä nauttia vaihtelusta ja päivänvalosta. Siellä on tarkoitus oppia olemaan viileässä tai kylmässä enemmän kuin sen, mitä viimeisen teekupposen lämpö kestää. Vain jos talvivaatteet ovat riittämättömät ja reipas liikunta ei luonnistu, niin joku voi hetken aikaa olla ulkona lämpimän ruuan tai juoman voimalla, mutta se ei ole ideana vaan kylmän sään kestäminen on erillinen taito, ei ruuasta ja juomasta kiinni.

3. Jos on liian kylmä, menee kankeaksi ja äkäiseksi tyyliin "Mä en kestä!" ja tyhmentyy paljon, koska perustarpeet ovat tyydyttämättä, siis lämmöntarve, mikä usein tuntuu nälän tapaan mutta hoituu lämpimässä oleskelulla 10-15 min (kunnolla toipumiseen menee yli puoli tuntia) ja ehkä parilla kupillisella kuumaa. Silloin olennaisinta on mennä heti sisälle lämpimään, tajuta, että henkesi riippuu siitä, se on ainut päämäärä sosiaalisen toimeentulevuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden lisäksi, vaikka matkaa olisi vain 20 metriä. Muista, että eteisessä ja kerrostalon rapun alaosissa voi olla kylmä, mutta ylempänä ja käytössä olevissa asuintiloissa on kunnolla lämmin.
Jos olet ulkomaalainen, näin käy ehkä jo sisätiloissa, jos on hiukan viileää. Silloin laita heti kuivat paksut villasukat jalkaan, teevesi tulelle, etsi jostakin paksu pitkähihainen villapaita ja vaihda lämpimät kalsarit tai paksut sukkahousut paksujen housujen alle. Juo pari tai muutama kupillinen kuumaa, syö ehkä voileipää tai lämmin ateria. Suunnittele illaksi saunaa, lämpene siellä läpikotaisin ja varo vilustumasta saunan jälkeen, pue esim. villatakki, villasukat, juo teetä ja syökää perhepiirissä jotakin (esim. karjalanpiirakkaa) sen kanssa.

4. Kerrostalot ovat lämpimimpiä, rivitaloasunnotkin lämpimiä, mutta omakotitalossa on usein viileää ja kesämökit ovat kylmiä, vaikka olisivat talviasuttavia. Kerrostaloissa alimmat asunnot ovat kylmimpiä ja omakotitalossakin yläkerta voi olla lämpimämpi. Lämmön karkaamise alakerrasta voi osin estää pitämällä yläkerran rappujen ovia tarkasti kiinni. Ne suomalaiset, jotka haluavat asua mukavasti ja lämpimästi, asuvat yleensä uudehkossa kerros- tai rivitalossa.
Jos jalkoihin tulee istuessa tai seistessä kylmää ilmaa, ns vetoa, voi jalkojen suojaksi kietoa viltin, joka ulottuu lattiiaan asti. Tai jalat voi nostaa kippuraan tuolille ja viltin siihen koko kropan ympärille. Se on ihan tavallista, kotoisaa, etenkin omakotitaloissa ja kun sisällä on viileää.
Villasukkien sijasta voi käyttää tossuja.
Erityisen kylmä tulee, jos vaatteet ovat kosteat tai ohuet.
Kylmälläkin jalat hikoavat, mikä kylmentää ne. Silloin tarvitsee pestä ne, kuivata kunnolla ja laittaa uutta puhdasta kuivaa ylle.
Puhtaita kylmiä käsiä ja jalkoja voi lämmittää hiukan patteria vasten pitämällä.
Jos on aivan laiha tai aivan nälkäinen, kehon lämmöntuotanto lakkaa isolta osin, jolloin kunnon ateria tuo lämmönkin. Normaalipainoisen on helpompi tulla kylmän ja etenkin viileän kanssa toimeen toimeliaisuudella. Lihavuus tuo lämpöä, jollei ryhdy huolimattomaksi lämmönhukan suhteen.

5. Koskaan ei saa istua kylmällä alustalla, sillä siitä tulee virtsarakontulehdus. Lumihangessa istuminen talvihousuissa on yleensä ok, kunhan ei kastu. (Pelkkä pieni kerros lunta kylmän alustan päällä ei riitä vaan parinkymmenen sentin hanki kuivaa pakkaslunta on eri juttu.) Retkeilytarvikkeina myydään istuma-alustoja, joiden päällä voi istua ulkona muulloin kuin kesällä.

6. Talvella ulkoilu on suunniteltava niin, että tarvittaessa pääsee aina pian sisälle lämmittelemään.

7. Silmälasit kylmentävät kasvoja, etenkin poskipäitä, joten pakkasella kannattaa usein olla ilman silmälaseja, ainakin isoimman osan aikaa. Tietääkseni piilolaseja ei saisi ollenkaan käyttää ainakaan kovilla pakkasilla, sillä ne kylmentävät silmiä, mikä voi vaurioittaa silmiä.
Korvakorujakaan ei voi käyttää (ainakaan kovalla pakkasella tai pitkään) pakkasessa ulkoillessa, jotteivät korvat palellu. Talvella käytetään korvakoruja siis vähemmän, jotteivät ne unohdu päälle ulkoilemaan lähtiessä. Silmälasit on helppo ottaa pois ulkoillessa, mutta on varottava, etteivät ne ehdi viilentää kasvoja liiaksi. Mutta korvakoruja on vaikea ottaa pois kohmeisin sormin, jolloin ne joko (mikä on luultavaa) eivät lähde pois tai putoavat ja katoavat lumeen. Hatun on talvella peitettävä korvat kokonaan, mutta korvakorut kylmentävät korvia siitä huolimatta. Huppu auttaa jotakin.

8. Jos on paljon paikoillaan viileässä tai lyhyemmän aikaa kylmässä, niin kehon lämpötila laskee ja voi tulla huono jotenkin ontto ja hiukan tuskastuneen äkäinen olo kuin voimaton. Siksi reipas liikunta ja toimeliaisuus on perusvire eikä oleskelu kuten trooppisissa ilmastoissa ja helteellä.
Tällainen kehon lämpötilan lasku on siinä erilainen, että keho on kauttaaltaan viileä eikä pinnalta kylmä ja sisältä lämmin kuten pakkasella reippaasti ulkoillessa. Kehosta on siis isompi osa viileä ja siksi täytyy lämmetäkseen juoda isompi määrä teetä tai mieluummin syödä lämmin ateria, liikkua reippaasti aika paljon (keksi jotakin reipasta liikunnallista tekemistä kuten vaikka portaissa ravaamista, ei kuitenkaan liian rankasti, jottei tule sydänvaivoja äkillisestä rasituksesta, kuuntele oloasi, ravaa hetki ja pysyttele sitten, kun veri kiertää hyvin jäsenissäsi ja koko kropassa, rauhallisemmin liikkeessä - vilkas verenkierto on hyvä merkki lämmöntuotannosta), pukea lämpimämpiä vaatteita ja oleskella lämpimässä aika pitkkän, vaikkapa tunti.Viisas siis ennakoi tällaiset eikä istu viileässä pitkään eikä käytä liian ohuita vaatteita tai ole oleskelevainen vaan on toimelias ja huolehtii, että on lämpimästi pukeutunut.

9. Kauan ulkona kylmässä olleella ovat siis kädet ja jalat viileämmät kuin keskikeho. Jolleivät ne aivan hhirveän kylmiä ole, ne yleensä kestävät sen, mutta keskikeho (eikä pää!) ei kestä yhtä kylmää aikka kestääkin viileää. Jos kädet ovat kylmät, on veri raajoissa kylmää, ja siksi ei saa nostaa käsiä korkealle, jottei kylmä veri valu isoin määrin keskikehoon ja aiheuta ongelmia sisäelimissä. Pakkasesta paleltuneena löydettyä liikutellaan niin, että raajat ovat koko ajan alempana kuin keskikeho tai korkeintaa samalla korkeudella kuten makaavalla, jos henkilö oli makaavassa niin kuin yleensä, eikä nojaavassa asennossa. Paleltunut lämmitetään: jos on tajuissaan niin kuumaa mehua tai teetä juottamalla, jotta lämpenee sisältä (sekä tuhtia lämmintä ruokaa, jos kykenee syömään), sekä viemällä lämpimiin sisätiloihin, jolloin on muistettava, että jos keho on viileämpi kuin huoneilma, niin ei väliin vaatetta ainakaan paljoa. Märät vaatteet eivät lämmitä. Ulkona lumi on hyvä eriste ja siis kehonosan hautaaminen lumeen lämmittää, jos välissä on talvivaatteita eristämässä. Muista hengitysilman tarve ja tuulensuojan tärkeys. Kaikki vilustuneet ovat kylmänherkempiä, siis eivät kestä kylmää, kuin tavallisesti. Perinteinen kylmettyneen lämmittämiskeino on lämmittää sauna ja laittaa hänet sinne pitkäksi aikaa lämpiämään, ei kuitenkaan ylimmille lauteille liian kuumaan, jollei ole tolkussaan. Kylmettyminen ei kai vahingoita ajan myötä lisää vaan on tarpeen lämmetä aika rauhallisesti tavalliseen tuttuun tapaan, jotta osaa varoa, jos on jotakin ongelmaa. Sauna on tyypillinen lämmittelypaikka talvipäivinä, joina on ulkoillut paljon. Ulkona paleltuneelta on tarpeen lämmittää kasvot, korvat, sormet ja varpaat heti löydettäessä esim. käsin kuten itseltä voi lämmittää, sillä ne ovat suurimmassa paleltumisvaarassa.

10. Suomalaisille kylmässä selviytyminen ja vuodenaikojen osaaminen on hengissäselviytymiskysymys, elämän perusjuttuja kuten se, että lapset opettelevat välttämään murhaajia.

11. Ulkomaalaiset juovat usein liian viileää teetä ja se ei auta lämpimänä pysymisessä ollenkaan. Teen on oltava niin kuumaa kuin mitä ollenkaan pystyy juomaan, edes hiukan kerrallaan suuhun ottaen ja sitten taas heti uudelleen sen verran kuin pystyy juomaan. Kupin on siis oltava pieni, ettei tee jäähdy siinä odottaessaan. Teetä ja mehua juodaan kuumana, vaikka se hiukan tuntuisi suussa ja kurkussa. Jos suu palaa, otetaan hiukan viileää hanavettä heti suuhun, pidetään hetki ja syljetään pois. Sitten hetken päästä, kun tee tai mehu on viilennyt hiukan, niin juodaan se ennen kuin se ehtii jäähtyä. Mitä kuumempana teen tai mehun juo, sitä paremmin se lämmittää ja sitä vähemmän sitä tarvitsee juoda. Kehoa viileämpi tai viileän kehon lämpöinen juominen tietenkin viilentää.
Kuumaan teehen voi puhaltaa, niin sen pinta viilenee ja niin sitä voi juoda hiukan aiemmin jo.
Heti teetä juotua on keskellä kehoa mahan tienoilla kuuma. Sitä ei tuuleteta pois eikä käytetä ulkona liian vähissä vaatteissa hyppelyyn vaan odotellaan liikkuen ja annetaan lämmön levitä keskikroppaan ja jäsenten sisäosiin, niin on pidemmän päälle parempi olla.

12. SAUNA
Jos on oikein viileä keho, johtuipa se sitten viileistä sisätiloista tai ulkoilusta kylmässä, niin paras keino lämmitellä on sauna. Saunassa voi käydä vaikka joka päivä, jos se hyvältä tuntuu, muttei useampaa kertaa päivässä, jottei lämmönsäätely mene rikki. Koska lämmittely on kovin tärkeää, voi saunan lämmittää milloin vain. UUdemmat kiukaat ovat usein sähkölämmitteisiä ja niihin on kai käyttöohjeet, mutta ne voivat olla kalliita, koska vievät paljon sähköä. Perinteiset kiukaat ovat puulämmitteisiä. Ne sytytetään vuolemalla veitsellä halosta pikkutikkuja sekä vähän isompia tikkuja ja mahdollisesti pikkutikun syrjään iso joukko lastuja. Halkojen on oltava ihan kuivia. Sanomalehti ja paperi syttyvät hyvin. Tulitikku raapaistaan rasian kylkeen, jolloin se syttyy, ja sillä sytytetään paperit tai lastut ja tikku jätetään uunin pesään. Sitä ennen on kasattu uunin pesään ilmava pino, jossa alimpana on paperi, sen päällä ilmavasti pienimmät tikut, niiden päällä vähän isommat tikut jne. Paperi syttyy helposti ja sen palaessa tuoma lämpö sytyttää pikkutikut, joiden palamisen lieskat ja lämpö sytyttävät niiden päällä olevat isommat tikut, jolloin niiden päälle voi laittaa pienen kuivan halon, jonka ne ehtivät sytyttää. Myöhemmin halkoja laitetaan yksi tai kaksi kerrallaan jo palavien halkojen päälle niin, että aina palaa yksi tai kaksi halkoa. Tärkeää on, että tuli saa ilmaa. Siksi tuleen voi sytyttäesssä puhaltaa, jotta se palaisi paremmin. Jos tuli ei saa kylliksi happea, esim vain savuaa tai palaa kyllä mutta liian vähällä hapella, niin se tuottaa häkää, joka on hajuton näkymätön kaasu, johon voi kuolla. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota tuuletukseen. Sytyttäessä ovi auki ulos ja uunin pelti, joka on metallikeppi seinässä tai hormissa uunin yllä, täytyy kääntää auki niin, että savusta näkee, että se menee hyvin hormiin, vetää ulos hormin kautta eikä tule saunaan sisälle, ja tuli palaa hyvin ilmansaannin osalta. Uunissa on myös ilmarakoja tulipesään ja kai pesän alla olevaan tuhkapesään ja ne olisi aluksi pidettävä ihan auki ja myöhemmin niitä voi (ei tartte) laittaa kenties puoliväliin muttei ihan kiinni, jottei tuli sammu ja tuota häkää. Kun tuli palaa hyvin ja hormi vetää, voi uunin oven sulkea, tuulettaa saunaan yms tiloja vielä hyvin, ja jossain välissä lisätä halon. Tämän jälkeen voi saunaan tulla sitten kun se on kyllin lämmin. Saunottuaan, lauteet huuhdellaan ämpärillisellä tai parilla vettä ja jätetään saunan ovi hiukan auki niin, että lauteet kuivuvat hyvin. Jos uunissa on vielä tuli, täytyy saunaa vahtia aina silloin tällöin, jottei olisi tulipalon vaaraa.
Lämpötilaerot vaativat keholta aikaa sopeutumiseen ja huomiota myös. Ihan jo ero sisätiloihin tai kesäsäähän on iso ja niin löylystä tultua huoataan hetki ennen kuin tehdään muuta ja saunassa liikutaan varovasti ja varotaan kuumaa kiuasta sekä liian kovaa löylyä. Löylyssä voi joko olla kerran tai useamman kerran ja välillä istuksia vilvoittelemassa normaalissa lämpötilassa tai saunan kuistilla  ja mennä sitten uudelleen löylyyn. Löylyyn voi pyörtyä lämpötilaerojen ja kuumuuden vuoksi. Siksi on tärkeää tulla heti pois, jos on yhtään huono tai outo olo. Saunoa voi myös alimmilla lauteilla hiukan pidempään. Jos on ollut sairaana niin pitää varoa saunoessa, jos ei ole vielä täysin terve. Flunssaisen ei pitäisi saunoa, koska flunssa on lämmönsäätelyjärjestelmän vika ja saunominen rasittaa lämmönsäätelyä. Saunottuaan peseydytään pesutiloissa tai ainakin huuhdotaan hiet pois, kuivataan (äkkiä kunnolla, jotteivät vaattet kostu, sillä kosteat vaatteet ovat kylmät) ja puetaan (heti ja nopeasti) uudet puhtaat kuivat (ja lämpimät) vaatteet ylle. Ainakin puoli tuntia saunan jälkeen on otettava varovasti (saunasta talolle kuljetaan nopeasti, toisia odottelematta, lämpimissä ulkovaatteissa ja varotaan vilustumista, vaikkei kestäisi ulkona oloa kuin ihan hetken vain) ja vain istuksittava, jotta ehtii tottua taas tavalliseen lämpötilaan. Voi juoda teetä, syödä karjalanpiirakkaa tms. vain oleillen ja kuulostellen oloa. Yleensä naisten ja miesten saunavuorot ovat erikseen ja naiset saunovat ensin, jottei tule ongelmaksi, että saunassa on alastomia miehiä, kun naiset sinne olisivat tulossa. Saunassa ollaan alsti mutta sauna ei ole seksuaaline paikka, koska lämpötilaerot ovat niin rankkoja, ettei huomiota riitä muuhun kuin istumiseen ja oman olon kuulosteluun lämmönsäätelyn ja voinnin osalta. Perinteisesti sauna on ollut peseytymisen, lämmittelyn ja miellyttävän illanvieton paikka. Klisee on käydä kesällä saunasta (tovin jäähdyttelyn jälkeen) viereisessä järvessä uimassa.
Saunan uunin päällä on siis kivikasa, jota kutsutaan kiukaaksi. Kun kiukaan kivet ovat niin kuumia, että niille pirskotettu vesi sihisten haihtuu heti pois, alkaa kiuas olla niin kuuma, että sille voi heittää vettä kauhallisen. Vesi haihtuu heti kuumaksi höyryksi ilmaan ja leviää koko saunaan, mutta etenkin ylimmille lauteille. Tämä löylyksi sanottu kuuma höyrypilvi lämmittää paljon tehokkaammin kuin kuiva sauna tai kosteakaan sauna ilman löylyä. Löylyä tulee myös alimmille lauteille mutta viileämpänä, joten jos ei niin kestä kuumaa, voi istua alempana. Saunasta täytyy heti antaa tilaa lähteä pois taiu alemmas, jos jollekulle tulee huono olo tai liian kuuma. Löylyn heittämiseen tarvitsee saada lupa kaikilta saunassa olijoilta kullekin kauhalliselle kerrallaan, koska löyly on toisille liian rankka. Kasvot voi peittää osin käsin, niin kuuma höyry ei niin osu kasvojen herkkään ihoon. Koska kuumin ilma ja höyry ovat ylhäällä, niin saunassa on helpompi liikkua kumarassa, jos on liian kuuma, ja heti lauteilta alas kiuasta varoen ja joko alimmille lauteille istumaan tai ovesta ulos vilvoittelemaan ja peseytymään.
Löylyn heittämiseen on pieni pitkävartinen kauha. Iso muovikauha on peseytymiseen. Löylyä heitettäessä heitetään niin pieni määrä, että kaikki haihtuu heti. Jollei haihdu, niin on pidettävä taukoa, että kaikki ehtii haihtua ja kiuas kuumeta uudelleen sen jälkeen. Jos kiuas kastuu, on ehkä häkävaara. Vähän vettä tuo pienet löylyt ja paljon vettä isot löylyt. Haalea kiuas tuo miedot löylyt ja tulikuuma kiuas kipakan kuumat löylyt. Löylyt tuntuvat eri tavoin eri puolilla saunaa: lähellä kuumina ja siellä, minne höyrypilven tulo kestää kauemmin, ei niin kuumina. Saunomisen kuluessa saunan täyttää lämmin koskea ilma, joka näkyy höyrypilvenä saunan ovea avattaessa.
Saunan ovcn alla kuuluu olla rako tai ovi raollaan, jotta tuli uunissa ja saunojat saavat riittävästi happea. Saunan saa lämmittää niin lämpimäksi kuin mikä tuntuu saunojista hyvältä, mutta siis lämpimän huoneen sijasta ideana on kuuma huone, jossa voi kuumuuden vuoksi oleskella vain lyhyen aikaa. Yleensä aluksi on viileämpää ja lopuksi jälkilämpö vain. Pääosa saunan lämmittävyydestä tulee löylyistä, tai siis lähes koko saunan lämmittävyys, siis sekä äsken heitetyistä löylyistä että ilmaan jääneestä lämpimästä kosteudesta.
Tulen pitää palaa kokonaan loppuun, jottei se jää tuottamaan häkää, siis kaikki hehkuvat hiilet, kytevät kohdat yms palaa loppuun ja tulipesä viilennyt ennen kuin voi olla huoletta tulen ja häkävaaran suhteen.
Kuistilla vilvoitellessa miehillä pyyhe lanteilla ja naisilla iso pyyhe rintojen (juuri ja juuri) ja haarojen (kunnolla) peitteenä - vastakkaista sukupuolta olevien ei ole sopivaa tulla saunan luo, kun jotkut ovat siellä saunomassa, korkeintaan vain kulkea kertaalleen ohi hakemaan järvestä vettä, lisää halkoja talolle tms. ja siihenkin mieluiten saman sukupuolen henkilö tai ihan eri ikäryhmän kuin saunojat, esim. lastenlapsi tai isoisätai kuka nyt neutraaleissa ok väleissä on. Riippuu säästä ja saunan paikan yksinäisyydestä, vilvoitellaanko sisätiloissa esim. saunan eteisessä vai saunan oven luona.
Jos sauna on liian kuuma, voi sen oven pitää hetkisen aikaa auki, niin lämpö karkaa ulos.
Saunasta tullessa pitäisi olla ihan kokonaan lämmennyt, läpikotaisin, ei ollenkaan viileän suuntainenkaan mistään kehon osasta ja etenkin keskikroppa ja jäsenten sisäosat lämmintä hyvää oloa pullollaan. Jos niin ei heti käy, on saunan lämpötilaa nostettava aika paljon ja saunottava uudelleen. Silloin puulämmitteiseen saunaan lisätään halko ja säädetään uunin ilmarakoja isommalle (varo kuumat, kepillä koskettavat), jotta tuli saa kyllin ilmaa ja uuni vetää hyvin. Viimeisen saunassaolokerran jälkeen vain peseydytään tai äkkiä huuhdellaan, ei vilvoitella paljoa, jottei keho ehdi jäähtyä. Saunan jälkeen on vilustumisherkkä sen ajan kuin lämmönsäätely vielä jotenkin kuulostelee saunaa, lähinnä sen illan ennen nukkumaanmenoa.On normaalia, että iho punoittaa saunan jälkeen, se liittyy kylmässä olon jälkeen vilkastuneeseen verenkiertoon, kuumaan vesihöyryyn ja lämpötilanvaihteluihin, ja se tuo yleensä muille kivoja muistoja mieleen.
Saunassa ollaan rennosti. Sen kuuluu olla niin kuuma, ettei siellä voi olla kireän muodollisesti eikä liiemmälti jutella loputtomasti vaan kukin keskittyy oman kehon lämmönsäätelyyn, oman kehon lämpiämisen seuraamiseen, löylyjen vaatimaan huomioon, saunassa liikkumiseen ja muille tilan antamiseen saunassa liikkumiseen. Jos pystyt istumaan löylyssä tikkusuorana, olet liian kylmässä saunassa, Löyly vetää kumaraan, kädet polviin nojaten pää harteiden välissä, jolloin tosiaan lämpiää kuin helteillä ainakin tai lämpimämmäksi. Jollei niin tee vaan voi olla ihan tavallisella tavalla istuen, ei sauna ole kyllin kuuma. Rentoutuminen helpottaa lämpötilanvaihteluiden huomioimista ja tuo hyvän olon saunan jälkeen. ( Luulen, että saunassa rentoutuminen on taito, jonka oppiminen ja mieleen palauttaminen saunoessa viisastuttaa paljon, mutta siitä jää paitsi, jos istuu tikkusuorassa tai rentoutuu saunakaljan avulla.)
Sauna lämmitetään sopivan kuumaksi kullekin käyttäjälleen. Saunan lämpöä voi säädellä pitämällä ovea välillä hetkisen auki tai lisäämällä halon. Eri lämpöä toivovat istuvat eri korkeudella, heittävät eri verran löylyä ja saattavat saunoa osin eri aikaan. Ei ole tiettyä saunan ihannelämpötilaa, jota ulkomaalaisten tulisi matkia, vaan pääasia on, että sauna on niin kuuma yksilölle, että hän lämpenee siellä pian läpeensä. Viieästä saunasta jää kumma olo jälkikäteen, sopivan lämpimästä taas rentoutuneen hyvä olo ja lämmin kropan sisältä.
En näitä lämpötiloja varmasti tiedä, mutta saunan seinällä on joskus ollut lämpömittari ja tavallinen ei-kovin-kuuma sauna on kai 50C tai yli suomalaisille ja kuumaan tottuneille pitäisi olla kuumempi, missä ainoa varottava on, ettei saunarakennus syty palamaan uunin ja savuhormin kuumetessa. Saunan ja mieluiten kiukaan kivienkin pitäisi olla kuumat, kun saunominen aloitetaan, ja säilyä kuumina saunomisen ajan sekä sauna lämpimänä sen jälkeen, kun saunominen on lopetettu ja lauteet huuhdeltu. sen aikaa, että sauna ahtii kuivua kunnolla.
Jos saunan jälkeen tulee vilu, laita sitä estääksesi lämpimästi päälle ja kuivaa sitä ennen iho ja hiukset kunnolla. Jos jalkoihin tulee viileä, voit kietoa viltin jalkojen ympärille. Jos sauna on illalla, on tapana istuksia jonkin aikaa, juoda hiukan lämmintä teetä, syödä karjalanpiirakka tms. ja mennä ajoissa nukkumaan lämpimän viltin/täkin alle. On ideana säilyttää saunan kehoon tuoma lämpö ja nauttia mukavasta lämpöisestä olosta, jonka sauna toi.
Yhtenä saunomiskertana löylyssä käydään yleensä 1-4 kertaa, 2-15min kerralla eli niin kauan kuin kestää, ja vilvoitellaan välillä tavallisessa huonelämpötilassa tai kesällä saunan kuistilla. Löylyä heitetään monta kertaa, vähintään muutama kerta, mutta voi useankin kerran heittää löylyä etenkin, jos saunoo pidempään. Löyly ei saisi viiletä vaan sen olisi oltava kuumaa tai aikamoisen lämmintä.
Saunan ja pesuhuoneen lattia on usein hetkittäin paikoitellen tai osan aikaa erityisen liukas, etenkin jos joku on käyttänyt saippuaa tai shampoota, joten saunassa on liikuttava kovin varoen. Mökillä peseydytään saunassa, koska pesuhuonetta ei ole, ja kaupungissa saunan pesuhuoneessa, mutta silloinkin saunan lattia voi olla liukas. Kuuma uuni ja kiuas tekevät kaatumisen vaarallisemmaksi kuin muuten.
Mökillä pimeän aikaan saunoessa on lyhty heti ikkunan ulkopuolella ja paistaa ikkunasta sisään niin, ettei ulkoa näe kovin hyvin sisälle mutta sisällä näkee hyvin. Saunan valaistus on yleensä tunnelmallisen himmeä.
Saunasta on oltava jokin ilmaa tuova rako tai räppänä ulos auki, jottei ilma lopu.
(Itse käyn tuskin koskaan saunassa, lähinnä vain pikipäin laimeassa löylyssä uimahallissa käydessäni. Sauna jättää yleensä hyvän olon, mutta tekee lämmönsäätelyn vaikeammaksi. Ja niin saunan sijasta suosittelisin liikuntaharrastusta, jos ilmastoon haluaa sopeutua. Kovin kylmenneen lämmittämiseen se sopii hyvin.)
Joskus ulkomaalaiset saunovat uimapuvussa mutta sitä ei pidetä hyvänä. Etenkään ei saunassa voi käydä lämpimät vaatteet päällä, sillä saunan höyrystä kastuvat vaatteet ja vaatteet eristävät lämpöä niin, ettei kylmettynyt saunassa lämpiä kunnolla, jos hänbellä on edelleen ulkovaatteet tms päällä. Vanha vitsi kertoo löylynsietokisasta, jossa toinen oli tavallisesti mutta talvitakissaan tullut voitti, kesti löylyä enemmän mutta takki meni piloille.Saunomisessa aina jotkut joskus kilpailevat, vakkei se ole hyvä, sillä lämpötilanvaihtelut ovat sydämelle rankkoja ja joskus joku kuolee sydänkohtaukseen saunassa. Tässä niin kuin muussakin suomalaiset kilpailevat hyvästä laadusta tinkimättä, kannattaen hyvää elämää ja hyviä tekemisentapoja pääsääntönään niin, että jos joku jaksaa löylyssä kauemmin muttei tällä ole hyvä olo saunan jälkeen niin hänet katsotaan löyölynsietokisa hävinneeksi. Mutta tavallisesti ei kilpailla, mutta tekeehän hyvää välillä huomata että ihmisten välillä on eroja: joku jaksaa hyvin sitä, mitä toinen ei kestä, ja joku tekee huonolla epäviisaalla tavalla ja toinen hyväätekevällä elämänviisaalla tavalla.

13. Viileässä nukkumisessa on lämmin peitto tärkeä. Peittoja voi olla useita. Täkki on lämpimämpi kuin tavallinen peitto. Villa on myös lämmin. On tärkeää, että täkki peittää nukkujan kropan muttei päätä niin, ettei jää ilma-aukkoja, joista kylmä pääsee sisään. On myös tärkeää, ettei nuku kylmää seinää tms vasten vaan että seinään tms kylmään on kyllin pitkä väli. Tyypillisesti ulkoa tulee kylmää ilmaa, mutta aina ei voi tilkitä ovia, ikkunoita tms sillä hengitysilmaa on tärkeää saada kylliksi. Villasukat on tärkeää pitää jalassa koko yön, sillä ne lämmittävät uskomattoman paljon. Yöpuvun on tärkeää peittää jalat ja kädet kokonaan, olla pitkähihainen siis ja lämmintä kangasta. Kostea yöpuku ei lämmitä, sama juttu peiton suhteen. Yöpuvun päälle voi pukea villapaidan ja verkkarinhousut tms lämpimän kiristämättömän päällikerroksen. Huone pysyy lämpimämpänä yöllä, jos nukkuu kädet ja puolet yläkropasta peiton päällä  niin, että keho lämmittää huonetta osin. Jos on puolison tai koiran kanssa yhteinen iso viltti tai täkki, niin toinen lämmittää paljon. Varo, ettei koira jää sukelluksiin peiton alle varmoitta hengitysilmoitta tai kylmään lattianrajaan, missä käy veto eikä ihmisen keho lämmitä huonetta. Jos useita nukkuu samassa tilassa, on huolehdittava, että hengitysilmaa tulee riittävästi. Isoin osa kylmästä tulee yleensä alustasta, joten mattoja, vilttejä tai makuualusta patjan alle auttaa.
Yön aikana saattaa keho hönkiä lämmintä kosteaa ilmaa lakanoihin ja viltteihin, joten aamulla on jätettävä peti auki niin että kehoa lähimpänä olleet lakanat, viltit, patja ym ovat avoimina ilmaa vasten ja kuivuvat ja hönkivät kostean ilman ulos. Sitten kun ovat kuivuneet, niin voi pedin sijata.

14. On olemassa myös lisäsähkölämpöpattereita, jotak kytketään pistorasiaan ja joiden ympärillä on oltava runsaasti tyhää tilaa eikä niiden päälle saa laittaa mitään, mutta sähkönkulutus on tietenkin kallista. Muista että lämmin ilma kohoaa ylös ja kylmä valuu alas. Jotkut nukkuvat parvella, mutten tiedä, miten paljon lämpimämpää se on, muttei siellä ainakaan vedä.

15. Kylmettyneelle pidemmän aikaa kylmässä olleelle tuhtia ruokaa, esim lihapiirakkaa ja lihalientä lämpiminä, sekä lämmintä teetä. Kylmässä oleilu kuluttaa energiaa, joten kannattaa sinä päivänä syödä kunnolla, vaikka olisi jo ehtinyt lämmetä.

16. Jos olet ulkona kylmässä tai kehosi on ainakin osittain viileä, niin jos sinulla jossakin kohden on olo että phyii, niin se tarkoittaa, että siltä kohden on liian kylmää kehollesi, esim. pakkanen etäällä pidettävän kylmä tai keho siltä kohden niin viilennyt, ettet siltä osin pysty tekemään muuta kuin vaalimaan kehosi lämpimyyttä. Se ei siis ole sosiaalinen phyi vaan kehosi kehotus sinulle ettet olisi siltä osin sosiaalinen tai paljoa muutakaan vaan vain yksinomaa äkkiä huolehtisit kehosi lämpimämmäksi. Se edellyttää, että pidättäydyt pois muista tekemisistä, esim. sosiaalisuudesta ja edustamisesta, ja keskität voimasi lämmittelyyn. Vertaa tätä painavan laukun raahaamiseen: sekin on rasite kehollesi ja estää tekemästä muuta samanaikaisesti, vaikka jättääkin sosiaalisuuden mahdolliseksi. Joillakin tällainen phyi olo on tavanomainen, mikä kai useimmiten johtuu riittämättömästä pukeutumisesta tai rauhallisesta oleskelusta viileässä. Pakkasessa, kun se alkaa käydä voimille ja täytyy mennä heti sisälle lämmittelemään, saattaa tulla phyi olo pakkasta kohtaan ja ihon luona.
Kylmä ja pakkanen, viileäkin, voivat vaurioittaa kehoa, mutta yleensä ne eivät tuota vahvoja varoittavia tuntemuksia, vaan viilentyä voi huomaamattaan yllättävän paljon ja silloin on lämmiteltävä sisällä huolella pitkään ja syötävä ja juotava lämmintä.
Jos lämmin pukeutuminen ei suju, niin huomaa, että se on opeteltava kiinnittäen huomiota lähes yksinomaa siihen, mikä pitää sinut lämpimänä milloinkin ja mitkä jutut taas viilentävät. Eli ei riitä pukea tietyt vaatekappaleet, sillä hihojen pituudella, vaatteen väljyydellä, materiaalilla ja liikkumistavallasi sekä lämmöntuotannollasi on väliä, samoin mielentilalla (pois vetäytyvä vai rempseä) ja tekemisillä, rytmillä yms. eli on vain flunnsaisen tapaan käperryttävä lämpimään ja herkästi huomattava, jos jossakin jää jokin kohta viileäksi, esim. ranteet on tärkeää pitää lämpiminä. Kehitettävä oma havaintokyky lämpimänä pysymisestä!

17. Ulkoillessa pakkanen tuntuu samaan tapaan kuin nälkä, jos kroppa on kylmennyt niin, että tarvitsisi mennä sisälle lämmittelemään. 10-15 minuuttia lämpimässä villasukat jalassa sisävaatteissa, ehkä viltti jalkojen ympärillä (jos lattian luona on kylmä), pari kupillista kuumaa juoden lämmittää kehon ja se tuntuu vähän niin kuin lämmin ateria: poistaa ruuan tarpeen ja nälkää muistuttavan tunteen, joka itse asiassa oli lämmöntarvetta. Jos siis haluaa aterian, sitä kannattaa ryhtyä laittamaan vasta varttitunti lämpimään tulon jälkeen, jottei vahingossa syö, vaikkei oikeasti ole nälkä, ja lihoa. Ulkona pakkasessa pakkanen kai tuntuu kehon viilennyttyä mahan tienoilla nälän tapaisena rankkuutena ja nälkä jäsenissä jonkinlaisena heikkona kaipuuna tai samaan tapaan kuin ravintoaineiden tarve, esim. vitamiinien, joita niitäkään ei sovi unohtaa talvella.

18. Nämä suomalaiseen ilmastoon sopeutumisen ohjeet eivät ole kaavamaisesti noudatettavia vaan kulloisenkin tilanteen mukaan kukin yksilö valitsee itse itselleen sopivan toiminnan ja kuulostelee eri asianhaarojen vaikutusta siihen, mitä kannattaa tehdä. Esim.  jos kasvot palelevat ulkoillessa, lämittää niitä käsin ja menee kohta sisälle. Ei ole pakko jokaisen mennä yhtä aikaa sisälle vaan kukin voi tulla omia aikojaan. Suurin osa ohjeista on spontaanisti noudatettavia, esim. että jos ei ole nälkä vaikka on ruoka-aika, voi ateriaa lykätä puolella tunnilla tai enemmänkin tai haukata jotakin kevyempää. Mutta pääpiirteet on tärkeää noudattaa kunnolla, esim. että ulkoiltuaan lämmittelee kunnolla ja siinä on olennaista lämmetä perin pohjin ja korjata pakkausvauriot: kylmät sormet, varpaat, iho lämpimiksi, kropan lämpötila rennon hyväntuulisen toimeliaaksi, energianpuute palautettava lämmön, ruuan ja levon voimin, ihon ja jäsenten intaosien eheyden tunne takaisin esim. nukkumalla lämpimässä tai juomalla kuumaa viltti ja villasukat yllä.

19. Nuutunut tai pökkyräinen, ehkäjopa pottuuntunut olo taas tulee siitä, kun on antanut päivän valoisan ajan valua ohitse sen sijaan, että olisi riemumielin hyödyntänyt sen mm ulkoiluun, luonnon ihailuun ja toimeliaisuuteen, paljon valoa saaden. Lisäksi pitäisi syödä hedelmiä tms., mistä saa runsaasti vitamiineja. Ihminen tarvitsee tietyn määrän valoa, kai puoli vuorokautta, joten pimeät vuodenajatkin ovat tavallaan selviytymiskysymys. Lisäksi se, että valon määrä vaihtelee jatkuvasti sekä säiden että vuodenajan mukaan, tekee valoisuudesta, etenkin auringonpaisteesta, asian, johon kannattaa kiinnittää huomiota positiivisin mielin.

20. Jos ottaa mallia lihavista, joilla on lämmin, niin heillä on usein kuuma ja he tykkäävät syödä paljon, jolloin he jättävät ranteisiin ja nilkkoihin raitoja, joissa vähemmän tai ei ollenkaan vaatetta suojana ja niin he viilenevät nopeaan jopa sisätiloissa, ja korvaavat lämmönhukan syömällä lisää. Se ei ole hyvä malli muille. Kehon lämpötilasta ei huoledita kuulostelemalla, että "oho, tulipa kylmä, nyt tarttee varmaan pukea lämpimämmin päälle", vaan lämpimyydestä huolehditaan jo etukäteen, ihan jo alunperin! Puetaan siis lämmintä ylle, ei jätetä viileämpiä raitoja vaatteiden väliin, villasukkia myöhemmäksi tai vilttiä kietomatta jalkojen ympärille, jalkoja nostamatta tuolille, ikkunaa pitkäksi aikaa auki, teetä jäähtyneeksi, liikkeitä trooppisen oleskelevaisiksi tai ylipäätään mitään lämmön vaalimiseen liittyvää myöhemmäksi, kun kerran muka ehtii, vaan heti ALUNPERIN PUKEUDUTAAN RIITTÄVÄN LÄMPIMÄSTI ja vaikka jätetään teen juominen pois, jottei hikoa ja viilene sitten kosteissa vaatteissa.

21. Vaatteiden, ihon, mieluusti hiusten, korvakäytävien ja ilman vaatteissa ja ihon luona tulisi olla ihan kuivat, kun mennään ulos kylmään tai jos sisällä tulee viileä. Siis suihkun jälkeen kuivaa heti huolellisesti koko kroppa kuivalla pyyhkeellä ja huolehdi, että iho ja korvakäytävät ovat ihan kuivat ennen kuin menet ulos pakkaseen. Korvakäytävät voi kuivata talouspaperilla ja odottaa sitten kuivassa vielä jonkin aikaa, esim. 10 min. Mitään kovaa ei korvaan saa koskaan työntää, ei ainakaan muualle kuin ihan uloimpaan osaan korvaa: kuuroutumisvaara. Jos korvat ovat yhtään kosteat ja ulkona tuulee vähääkään, niin helposti saa korvatulehduksen. Märät hiukset jäätyvät pakkasessa, menevät koppuraisiksi ja katkeilevat. Kostunut hattu tai takki ei lämmitä ja voi mennä huonoksi. Huppu suojaa korvia.
Pakkasilmaan mahtuu paljon vähemmän vettä kuin sisäilmaan. Niinpä talvella sisäilma on kuivaa ja pestyt vaatteet kuivuvat nopeasti. Ruuanlaitosta, peseytymisestä ja pyykkien kuivaamisesta voi ilma kostua ja sisälle tulla siitä syystä viileää. Silloin auttaa tuulettaa isosta ikkunasta kosteaa ilmaa ulos, laittaa ikkuna kiinni ja lämmetessään huoneistossa pakkasilmasta tulee kuivaa lämmintä sisäilmaa, jolloin on paljon lämpimämpi kuin kosteassa.
Kostea ilma viilentää ihoa paljon enemmän kuin kuiva ilma. Niinpä merenrannikolla, missä ilma on talvellakin kostea ainakin suuren meren jäätymiseen asti, vaikuttaa pakkanen purevasti kuin ainakin kymmentä astetta kylmempi sää vähintään (50?km)  100km enemmän sisämaassa.
Jäillä kulkeminen on vaarallista ja sitä pitäisi välttää. Jää ei ole kaikkialta yhtä paksu ja jään paksuus vaihtelee talven kuluessa. Lisäksi siihen voi ilmestyä lumen peittämiä avantoja, jotka eivät ole ehtineet jäätyä kunnolla, ohuen jään peittämiä laivaväyliä tai ihan vain virtaavamman veden kohtia, joista ei niin jäädy. Jos hyiseen veteen putoaa, melko varmasti hukkuu pian, koska veden kylmyys on niin suuri. Myös jos esim. naskalein onnistuu pääsemään heti pois vedestä, niin märät vaatteet ovat niin kylmät pakkasessa, että pian kuolee kylmyyteen vaikka auttajia olisi vieressä, jos ei pääse heti nuotion tai sisätilojen lämpöön ja vaihda kuivat vaatteet ylle. Alkutalvella ja lopputalvesta jäät ovat hengenvaarallisen heikkoja ja voivat pettää kulkijan alta arvaamattomasti.
Iho ei saa olla hiukkaakaan kostea, kun menee ulos viileään tai pakkaseen, sillä kostea iho ei suojaa kylmältä vaan se menettää paljon lämpöä hyvin pian ja kärsii rajusta kylmenemisestään. Jos kuivaa ihon ihan kuivalla pyyhkeellä huolellisesti, niin kylpyhuoneesta tultua, jollei jätä kylpyhuoneen ovea auki, kuiva tavallinen huoneilma kuivaa pian ihon. Mutta jos iho on jäänyt joltain kohden märäksi, esim. jos käsienpesun jälkeen keittiön pyyhe on ollut kostea, niin viileä huoneilma ei välttämättä kuivaa sitä kovin pian. Jos peseydyt lämpimässä tai lämpimällä vedellä, kehosi pintaosat reagoivat siihen kuin helteeseen ja vaihtavat lämpöä ympäristönsä kanssa, mistä säädöstä täytyy päästä eroon tavallisessa huoneilmassa kokonaan ennen kuin voi turvallisesti lähteä ulos. Tuuli ja kostea iho ovat vaarallinen yhdistelmä, joka kylmentää pian ja sairastuttaa.
Iho kärsii, jos se pääsee kylmenemään tai menettämään sen luona lämpimässä ilmassa olevan terveen bakteeriston. Niinpä ulkona on käytettävä hanskoja ja sisällä ei saa jatkuvasti pestä käsiä ja jos pesee, niin on kuivattava heti huolellisesti ihan kuivalla pyyhkeellä kuiviksi. Kylmästä kärsineeseen ihoon tulee helposti halkeamia tms pintavaurioita, jotka voivat kirvellä ja joihin tarvitsisi vedetöntä pakkasrasvaa. Kädet eivät yleensä turpoa kylmävaurioista, mutta jos käsiin laittaa jotakin voidetta ja vaurioiden myötä voide vaikuttaa eri tavoin käsiin, niin voiteet aiheuttavat käsien turvotusta, mitä kai pitäisi välttää mutta mikä voi olla yritys parantaa ihon vaurioita ihon elintoimintoja kiihdyttämällä. Talvella ei saisi ollenkaan käyttää kosteusvoiteita, koska ne viilentävät ja tuovat iho-ongelmia.

22. Kehonkieleltään kireä, pidättyväinen, kylmä, keinotekoinen ei lämpene liikkuessaankaan yhtä hyvin kuin rento, aito, hyväntuulinen, reipas, rehevä, avoin, spontaani, luonnollinen, tunteidenmukaisesti toimiva, urheilullinen.

23. Äkäisyys tai viha, jonka syytä ei juuri nyt muista, johtuu useimmiten omista huonoista elämäntavoista. Tyypillisimmin se on kehon varoitusmerkki käyttöohjeen vastaisesta toiminnasta, esim. liiasta sisällä istumisesta tai epäaitoudesta tai kehon lämpötilan alhaisuudesta.

24. Kropasta näkee, pitääkö toinen sitä liikunnallisen toimeliaasti lämpöä tuovalla tavalla vai liian oleskelevaisesti, mikä jättää viileäksi sisältä (yleensä vain raajat saisivat viiletä!). Lämpöä tuova liikkumistapa on taito, jota kaikki eivät osaa vaan pyytävät näyttämään mallia, jos toinen osaa. Pidetään hyvänä myös hoputtaa toisia liikkeelle tai liikkumaan reippaasti, jotta näille tulisi lämmin hyvä olo. "Hop hop!" "Ylös siitä!" "Vauhtia töppösiin!" "Ylös, ulos ja lenkille" tms. ja näyttää kehonkielellä mallia lämpimästä reippailevasta tavasta pitää kehoa ja liikkua. Tömisteleminen saa veren kiertämään jaloissa ja jalat lämpenemään.

25. Viileässä, siis esim sisällä jos ei ole kovin lämmintä, pitäisi aivan ihon pinnan, ehkä puolen millin verran, olla viileä, ja sen alla iho lämpöisempää mutta hiukan viileää, keskikeho sisäosiltaan ihan tervehenkisen lämmin ja raajat sen mukaan, miten on viilennyt tai ollut liikkeellä niin että liike on tuottanut lämpöä. Ideana on siis olla sisältä lämmin, pitää liikkumalla keho lämpimänä ja viileällä pinnalla ja paksuin aukottomin vaattein estää lämmön karkaaminen ulos.
Pitäisi huomata, mistä syystä on lämmin: onko se hiipuvaa jäännöslämpöä, kun on aiemmin ollut lämpimässä, liikkumisen tuomaa tervehenkistä lämpöä vai kuuman juomisen tuoma lämpöinen tulvahdus, vatsassa olevan aterian antaman energian tuomaa lämmöntuotantoa vai lämpöisessä olemisen tuomaa lämpöä. Ruoka, juoma ja lämpöinen ympäristö sekä sosiaalisuus tuovat usein lämmön, joka huokuu kehosta ulos, kun taas jäännöslämpö ja liikkumisen tuoma lämpö usein jäävät kehon sisään, milloin sitä menee vähemmän hukkaan. Jos syö ja juo kohtuudella, lämpöä huokuu kehon keskiosista pinnalle asti muttei sanottavammin karkaa ihon pintaa kauemmas, mikä on lämpiämiseen pidemmäksi aikaa hyvä.
Ihon pinta saa kyllä olla lämmin, oikein terveenä se onkin! Mutta olennaista on se, ettei huou lämpöä kovin paljon ihoa kauemmas, lähinnä vaatteisiin asti ja ihon luona olevan ilman lämmittäen vain.
Jos tietää, milloin keho huokuu lämpöä, voi kehon pitää siten, että iho lämpiää mutta lämpö ei karkaa kauemmas ympäristöön, mikä on Suomen ilmaston sekä talviulkoilun perustaitoja. Olennaista on, että kehon lämpö lämmittää vaatteiden sisällä olevan ilman, muttei karkaa isommalti pois kehon luota. Esim. huppu on tässä mielessä hyvä lämmittäjä, samoin untuvatakki, talvisaappaat ja lämpöhousut sekä karvarukkaset..

26. Talven kestämisessä on olennaista ero kuivan ja kostean välillä. Rannikolla on kosteaa, koska avoimelta jäättömältä mereltä tulee paljon kosteaa kylmää ilmaa. Sisämaassa järvet taas jäätyvät paljon nopeammin kuin avomeri ja niin sisämaan ilma on kuivaa. Jos ilma on kosteaa, se rasittaa ihoa erityisen paljon ja kylmentää vikkelämmin. Toisaalta ei tule yhtä helposti paljon pakkasta. Kylmään ja pakkaseen suhtaudutaan eri tavoin, jos kosteutta on tai ei ole. Jäämeripurhjehtijat aikanaan ja saariston väki näyttävät kestävän säätä kuuman ruuan, kuuman juoman, (seuran?, pienten asumusten? ja alkoholin?) avulla, koska ihon lämmittäminen jatkuvasti vaatii paljon energiaa ja ihminen voi kosteassa kylmässä tuulessa menettää paljon lämpöä lyhyessä ajassa. Se on siis eri taito, marraskuun säähän sopiva, kuin pakkasen, kylmän ja viileän kestäminen edes vähän kauempana sulasta merestä (kilometri? tai yli), mistä tämä blogi kertoo. (Kaupungeissa merenranta on hienostoaluetta ja merinäköalalliset asunnot paljon kalliimpia kuin ne, joista ei näe merelle edes kaukaa. Osaavatko sietää kosteaa ilmaa sitten niin hyvin?)
Lapissa asuvien osaaminen kylmän kanssa elämisestä sen sijaan näyttäisi olevan sopivaa muuallekin Suomeen.

27. Pikkulinnut joutuvat kestämään ulkona pakkasessa puiden oksilla koko talven, joten niiltä periaatteessa voisi matkia kylmän kestämistä. Pikkulintuja näkee etenkin, jos talviruokkii niitä keittöiön ikkunan luona, missä täytyy muistaa ruokkia koko talvi niin, etteivät auringonkukansiemenet pääse koskaan loppumaan.
Pikkulintu liikkuu hyväntuulisen lämpöisen oloisesti, vaikka oksalla paikoillaan ollessaan sillä voi olla kylmä. Se vetää jalkoja koukkuun lähemmäs keskivartalon lämpöä ja vetää "käsiä"/siipiä kanssa kokoon lähemmäs keskikehoa, raajojen ääriaosat (verisuonet) suorina olla möllöttäen kuin lapaskätisellä lapsella pakkasella.  Se pörhistää höyhenet (takin ja vaatteet) lämpöiseksi palloksi, jonka sisällä on hyvä olla. Se on silmät tarkkoina, tunteva ja kiireisen sosiaalinen, maiseman elämää tunnelmoiva ja siihen hyvällä mielellä osallistuva. Jos sille alkaa päiväsaikaan tulla kylmä, se käy hakemassa muutaman siemenen ja niin sen kroppa jaksaa taas tuottaa lämpöä.
Samoin tietysti muu suomalainen villi luonto kestää talven ja sen kauneudesta voi jotenkin oppia vuodenaikojen kanssa elämistä, siis mm pakkasen kestämiseen sopivia tekemisentapoja, asenteita, tunnevireitä yms. Viherkasvit parantavat mielialaa sisällä, mutteivät opeta kylmän kestämistä. Samoin ulkomaalaisperäiset koristepuut, jalopuut yms voivat vaikeuttaa vuodenaikojen kanssa elämistä ja valoisuuden vaihteluihin sopeutumista, säihin varustautumista yms. Sopivia malleja ovat ainakin tavallisimman tyyppiset männyt ja koivut.

28. Jos on kylmä sisällä tai ulkona ulkovaatteiden alla, voi samaa vaatekappaletta laittaa useamman yhtä aikaa päälle, esim. kaksi erikokoista paria villasukkia, kaksi villapaitaa tai useampi viltti tai täkki. Kahden ihmisen täkki tai päiväpeitto oman täkin päällä estää kylmän ilman tulon sivuilta. Lämpöhousujen alle puetaan aina lämpimät pitkät kalsarit tai paksut lämpimät sukkahousut ja talvihousut. Myös käsineitä voi käyttää useammat sisäkkäin.
Yleensä viileä ei kuitenkaan johdu siitä, ettei yksi riittävän suuri ja paksu villavaate riittäisi vaan siitä, että se on kostea tai likainen tai liian ohut tai jostakin liian pieni tai niin väljästiu kudottu, että siitä käy kylmä ilma läpi jo sisällä. Kostean vaatteen voi kuivata patterilla rutikuivaksi ja likaiset villavaatteet pestä käsinpesuohjelmassa max 30C. Märkää villaa ja nahkaa ei kai saa kuivata patterilla, jottei se mene huonoksi (villa kai kutistuu ja nahka menee kovaksi), vaan ne olisi kuivattava kuivassa huoneilmassa huoneenlämpöisinä.
Nämä ovat sentyyppisiä ohjeita, joita suomalaiset tavallisesti antavat toisilleen ja ulkomaalaisille, joten yritä selvitä tällaisten ohjeiden ja suomalaisittain elämisen varassa, ts. opetella näitä muita ohjieta tarpeeksi siihen.

29. Jos olette ajatellut muuttaa johonkin toiseen maahan, missä on lämpimämpi ilmasto kuin Suomessa, mutta harjoitella kylmän kestämistä ensin Suomessa, niin voi olla, että tuon maan ihmiset kestävät kylmää yhtä huonosti kuin te nykyisin, esim. lihoavat lämpimänä pysyäkseen. Suomalaiset ovat sosiaalisia omia toiveitaan psontaanisti tavoittelevia ihmisiä, joille usein käy niin, että ottavat jonkun esikuvakseen jossakin taidossa ja ihmettelevät, mikseivät opi, niin vika onkin, että esikuva ei ollut sen taitavampi, oppivat kyllä hetkessä summittain esikuvansa taidot ynnä jotain omaa sen lisäksi vielä. Itse en ole kovin taitava näissä kylmänsietojutuissa, vaan en taitamatonkaan, eksyinpähän vain kirjoittelemaan suomalaisuudesta, kun laadin tämän blogin alun ajattelukurssin, jonkalaisen opin puuttumisesta on usein jäänyt kiinni yritys opettaa suomalaisten taitoja ulkomaalaisille.

30. Talvella sisätiloissa on paitana aina lämmin villapaita, jonka hihat peittävät ranteet ja kudos on tiheää, materiaalina pelkkä villa. Neule ei riitä. Villapaidan alle puuvillainen aluspaita, joka voi olla pitkähihainen.Talvella pidetään paksuja talvihousuja ja niiden alla lämpimiä pitkiä kalsareita ja naisilla talvihousujen alla alushousut ja (joko pitkiä kalsareita tai) lämpimiä paksuja sukkahousuja. Hameen käyttö on kylmää ja siksi vain harva nainen käyttää talvella hametta, vaikka sen alla on tapana käyttää paksuja sukkahousuja ja kai villaista alushametta. Monet käyttävät hametta sisällä ja vaihtavat ulos mennessään lämpimät housut jalkaan. Itselläni on ollut lämmin ulkona, kun on ollut liukaspintaiset vuorelliset housut ja niiden päällä paksusta kankaasta oleva lähes maahan asti ulottuva hame. (Talvihameen on oltava pitkä, ihan alas asti, jottei jalkoihin pääse kylmää ilmaa, ja sen kanssa käytetään karvavuorellisia talvisaappaita. Se ei saa olla pakkasella sähköistyvä eli ei ihan muovinen. Se ei saa hulmuta ja niin päästää kylmää ilmaa jalkoihin, ja siksi se ei kai saisi olla kovin leveä eikä kamalan kapea. Se ei saisi viielntäen osua jalkojen etuosaan eli se ei saisi olla painava eikä jalkoiuhin liimautuva eikä kamalasti kylmmyyttä itseensä varaava, ja nii karhea ja kevyt kangas olisi kai parempi kuin raskas tai sileä. Kankaan pitäisi ehdottomasti olla tuulenpitävä, jotta se pitää lämpimän ilman sisällään kuin untuatakki.)  Jalassa sisällä löysät villasukat (ja niiden alla yleensä tavalliset löysähköt eli aivan kiristämättömät sukat) tai työpaikalla villasukat ja tossut, sisäkengät tms., villasukan alla tavallinen sukka. Jos tämä ei riitä, on olemassa lämpökerrastoja, siis erityisen lämpimät pitkähihaiset aluspaita ja kalsarit alusvaatteiden päälle ja muiden vaatteiden alle, mutta ne ovat kalliita ja niiden pesu on tehtävä ohjeiden mukaan, mutta ne auttavat paljon, sanovat ihmiset, jotka ovat niitä käyttäneet. Ne on lähinnä tarkoitettu talvisina ulkoilupäivinä käytettäviksi.
Ulos mentäessä kaikki sisävaatteet jätetään aina ulkovaatteiden alle, paitsi ei villasukkia, jos ne eivät mahdu talvisaappaisiin. Talvisaappaiden pitää olla topatut tai karvaiset. Pelkkä nahkasaapas ei riitä.

31. Ulkoa pakkasesta sisälle tultua on tapana käydä heti vessassa pissalla, koska jos virtsa on viileää, tulee helposti virtsarakontulehdus. Myös rentoutuminen lämpimässä tekee luonnolliseksi käydä heti vessassa pissalla, koska jäykemmän oli helpompi pidättää. Samalla voi pestä kädet kovin lämpimällä vedellä, mikä tekee kohmeisille sormille ja niiden vere nkierrolle hyvää. Koska myös jalat kylmettyvät helposti, on luontevaa ottaa heti kylmät kengät ja sukat pois ja vaihtaa tilalle lämpimät puhtaat rutikuivat villasukat ja niiden alle ainakin yleensä tavalliset kuivat puhtaat sukat. Varo eteisen lattialle sulavaa lunta, jottei se kastele sukkiasi, kun tulet vessasta.
Vessassa on tapana käydä myös ennen ulos pakkaseen lähtöä, koska vaatekerrosten riisuminen kestää pitkään ja on hankalaa, joten heti ei uutta vessatilaisuutta ole tiedossa.
Ulkona kylmettyneelle käy joskus niin, että laskee housuunsa. Se on hengenvaaran merkki ja silloin on pakko päästä heti sisälle lämmittelemään. Märät housut jäätyvät pian eivätkä lämmitä, eikä kaikkia talvivaatteita voi pestä, joten ne saattavat mennä lopullisesti pilalle.
Myös jos pukee huomattavasti lämpimämmin päälle, on tapana siinä yhteydessä käydä pissalla, koska lämpö rentouttaa. Samoin lämpimän aterian tai kuuman juomisen jälkeen käydään usein heti vessassa pissalla.
Suomalaisilla kehon viilentyessä kylmä menee pissaan ja siksi vessassa käynti heti ulkoa tultua auttaa pääsemään viileästä eroon. Ulkomaalaisilla saattaa olla tällä kohden sopeutuma toiseen ilmastoon, mutta edelleen pätee, että lämpimän rentouttaessa on luontevaa käydä pissalla, jottei ole virtsankarkailun vaaraa.

32. Jos otat mallia joistakuista hyvin kylmää kestävistä suomalaisista, esim. hiihdosta pitävistä, esikuvinasi, niin ota mallia koko elämäntavasta yksittäisten hetkien sijaan: näin sisällä, näin ulos kohta lähtiessä, näin ulko-ovella, näin ensiu alkuun ulkona ollessa, näin 5-10 min ulkona oltua, näin puolen tunnin jälkeen, näin kuin näyttää tulevan kylmä, näin matkalla sisälle, näin ovella, näin juuri ovesta tultua, näin askareet heti sisälle tultua, näin varsinaisesti lämmetessä, näin elämän rytmi lämmettyä. Kylmän kestäminen ei ole hetki hetkeltä tehtävää vaan tulevan puolen tunnin tai viiden minuutin ja parin tunnin ennakointia. Asenne kylmään ja verenkierto sopeutuu jo ulos lähtemistä ajatellessa, mm elämänrytmi, liikkeiden toimeliaisuuden tyyppi on tärkeä, samoin mielenvire, lämpimikseen liikkumisen tapa, sään ja kehon olon kuulostelu, arviot viilenemisestä ulkona tietynlaista puuhaillessa ja kotiinpäin matkatessa sekä toipumisen tapa sisälle lämpimään päästyä.

33. Vaatteissa niiden sisään jäävä lämmin ilma eristää kylmyyttä pois ja on hyvä ihoa vasten. Vaatteiden pitäisi siis talvella olla väljiä ja pikemminkin palleroita kuin ihonmyötäisiä. Liian pienet vaatteet eivät lämmitä lähimainkaan niin hyvin kuin sopivan väljät tai muutamaa kokoa liian suuret. Tämä pätee kaikkiin vaatteisiin mutta etenkin ulkoillessa käytettäviin, etenkin untuvatakkiin. Lämmin ilma karkaa ylöspäin, joten kaulan suojaamisella takin alle puettavalla kaulaliinalla ja hupulla on paljon väliä lämpimänä pysymisen kannalta. Myös sisällä ihonmyötäisessä asussa keho viilenee liikaa ja vilustuu helposti, kun taas väljässä paksussa villapaidassa on miellyttävän lämmin.

34. Luulen, että kylmää kestävä pitää ovella hatun niin, että iso kimpale otsaa jää paljaaksi, niin tuntee kylmän ja osaa varautua siihen, on ikään kuin tilanteen tasalla eikä ryhdy huolimattomaksi, ja sitten hetken päästä metrin verran ovelta on jo hattu keikautettu kunnolla päähän. Luulen, että pakkasen ja Suomen säiden kestämisessä taitava pelaa hiukan pärjäämisellään niin, että joskus on takki hiukan pidemmän aikaa auki, huomaa, että tuleepa viileä jos näin pidän, ja sulkee sitten huolellisesti ja laittaa lämpöisesti: huomaa sään ja vaatteiden vaikutukset, osaa varioida tilanteen mukaan, on joustonvaraa, sää on tunnelmaltaan läsnä, vaatteet tutut ja niillä saa paikattua hetkellisiä viilenemisiä lähellä kotia tai hiihtoretken tauon kohdalla, jolloin hikistä ilmaa on ehkä hyvä laskea takin alta pois (menee vain muutama sekunti), niin pysyvät vaatteet kuivempina ja siksi lämpimämpinä..

35. Tai siis ihon pinnankin kuuluu olla lämmin mutta ihon ei kuulu hönkiä
lämpöä ulos kehosta, joten on helmpompi miettiä asiaa, kun ensin
opettelee pysäyttämään lämmittävän vaikutuksen kehon sisälle.

36. Ei pidä paikkaansa että kylmä kuin kylmä, vaan jo parin asteen ero pakkasen määrässä, siinä, lämpeneekö vai kylmeneekö, kuinka paljon tuulee ja missä, miten valoisaa on ja paistaako aurinko ja sataako ja mitä, tekee ison eron säässä, sen tunnussa, sen kanssa elämisessä, sen viilentävyydessä ja sen kestämisessä.
Jos sää kylmenee ensi kertaa, kostuu ilma. Siksi syksyisin sataa paljon. Kostea ilma on rankka, vaikka ei olisi kovin kylmä. Jos taas ilma on välillä pari päivää tai kauemmin ollut paljon kylmempi eikä välillä oel oltu plussan puolella, niin ilma on kuivaa ja siksi jotenkin leppeämpää, ei niin rankkaa. -1C - +10C ovat kosteita säitä ja iholle rankkoja, kun taas kylmemmät säät ovat osin lumen vuoksi ja osin ilman kuivuuden vuoksi rauhallisempia. Yleensä kai ajatellaan, että jos sää on -1C - -5C, pikkupakkaset, niin kaikkien kannattaa heti mennä ulkoilemaan, on kiva sää ulkoiluun. -6C - -12C pidetään hyvänä ulkoilusäänä, mutta poskien ihoa on välistä lämmitettävä käsin ja kunkin on kuunneltava oloaan, että milloin menee sisälle lämmittelemään. -13C - -25C voi ulkoilla oman maun mukaan, ja yli -25C pakkasta ovat talven kovimmat pakkaset ja vaativat kasvojen suojelemista, paksuja talvivaatteita ja taitoa sekä lyhyitä ulkoiluja. Pidetyin talvisää on lähes tuuleton lumisade tai lämpimät aurinkoiset päivät pikkupakkasella.

37. Tämän blogin kohdassa "Suomen talvi ja kylmän kestäminen" on ohjeita pakkasella ulkoiluun ja sen jälkeiseen lämmittelyyn. Vuodenajoista on englanninkielisessä samanaiheisessa blogissani http://Finnishskills.blogspot.fi , niissä mm. räntäsadeaiheinen kirjoitus.

38. Tyypillisimpiä ulkomaalaisten virheitä, jotka viilentävät kehon vaarallisen paljon, ovat liian niukka pukeutuminen ja se, etteivät liiku kyllin reippaasti. Suomalaiset välttävät näitä virheitä, koska pelkäävät kylmyyteen kuolemista. Esim. jo 5 porrasaskelman harppominen ja matkan jatkaminen vauhdikkaasti vaikkapa 5 metriä saa tyypillisesti veren kiertämään kropassa ja kehon lämmöntuotannon käynnistymään, mutta liikkua pitää reippaan railakkaasti ja rennon hyväntuulisesti. Liikuntaharrastus tekee hyvää ja lajin pitäisi olla itsestä kiva eikä muiden perusteella valittu, ei edustamista vaan jälkikäteen jäävän hyvän olon perusteella ja itse liikunnan kiehtovuuden vuoksi itse valittu, vaikkei olisi sama kuin tutuilla. Liikunnan reipastahtisuus on olennaista eikä niin se kesto, vaikka yleensä suositellaan, että vähintään puoli tuntia kolmesti viikossa, jotta kunto pysyisi hyvänä.
Kuuluisan vanhan suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan maalaus Tuonelan joella http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gallen-Kallela_-_Tuonelan_joella.JPG kuvaa osin alastomia ja puolialastomia ihmisiä, joiden kehojen väristä, lötköydestä, elottomuudesta yms. sekä mielialoista näkee, että he ovat menettäneet niin paljon lämpöä, että kuolevat pian, jollei joku saa heitä pukeutumaan lämpimästi, mihin he eivät aio suostua, ja osin lämpimästi pukeutuneita kehonsa lämpimyydestä vakavin mielin huolta pitäviä ihmisiä.

39. Suomalaisten silmissä ei näytä siltä, ettei ulkomaalaisia olisi neuvottu kylmän kestämisessä vaan siltä, etteivät ulkomaalaiset noudata ohjeita. Esim. kysymys "Onko sinulla villapaita?" tarkoittaa, että sinun pitäisi käyttää villapaitaa koko ajan, mahdollisesti nukkuessasikin tai ostaa yöksi vanha villapaita yöpuvun päälle, pitämättä taukoja vaihtaessasi vaatteita, vastatessasi puhelimeen tms vaan koko ajan lämmin paksu pitkähihainen villapaita ylläsi, ja muutenkin lämpimästi pukeutunut. Vastaavasti "Käy saunassa" tarkoittaa käy saunassa niin, että lämpenet kunnolla, käy siis saunassa suomalaiseen tapaan, kyllin kuumassa saunassa ja kylliksi löylyä heittäen kuumalle kiukaalle. Nämä ovat hyviä perusohjeita, jotka ratkaisevat ulkomaalaista vaivaavan viilenemisongelman. Siksi ulkomaalaisen tulisi satsata niiden noudattamiseen tosissaan.
Vastaavasti "Liiku." tarkoittaa, että aina kun sinulla on viileä tai uhkaa tulla viileä, niin liikkuisit jonkin verran, vaikkapa juoksisit muutaman rappusen ja jatkaisit minuutin pari reippaasti, tai juoksisit 20m, tai jos olet istunut viltti yllä, niin nousisit liikuskelemaan asunnossasi edelleen viltti yllä, niin enemmän liikuntaa samoissa lämpimissä vaatteissa tuo pian lämpöä.

40. Ulkovaatteet pitää riisua heti sisälle tultua, koska ne ovat vain ulkokäyttöön ja estävät lämmön vaikutuksen kehoon asti, koska eristävät lämpöä. Sisällä heti kuivat puhtaat villasukat jalkaan ja paksu villaviltti jalkojen ympärille lattiaan asti ulottuen kuin pyyhe, hame tai mikä lie tooga.

41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.

42. Kun tuuletat muulloin kuin kesällä, älä mene ihan ikkunaan kuin korkeintaan haistelemaan ilmaa, jolla on oma säästä kertova tuoksunsa. Kylmä ilma viilentää pian etkä ole talvivaatteissa. Myös jos kaipaat pöpöjä, niin ne kuolevat ulkoa tulevaan kylmään ilmaan. Varmista sen sijaan, että sinulla on lämpimät villasukat jalassasi, ota viltti jalkojesi ympärille ja mene kauemmas ikkunasta odottamaan, että ehtii tuulettua kylliksi. Sitten ikkuna kokonaan kiinni ja lämpöpatteri päälle.Pidä viltti ylläsi kunnes ulkoa tullut ilma on lämmennyt aika paljon.

43. Pakkasessa märät hiukset jäätyvät, saattavat siksi katketa kovin herkästi ja kylmentävät etenkin, jos hattu tai takki kostuu. Hiukset voi pestä joko pidempi aika ennen kulkoilua tai sitten kuivata hiustenkuivaajalla, mihin kuluu jonkin verran aikaa.  Kun hiukset on pesty, ovat korvakäytävät usein myös märät ja siksi viilenevät ulkoillessa kylmiksi, mikä voi tuoda korvatulehduksen etenkin, jos ulkona tuulee eikä päässä ole huppua. Kuivaa siis huolella korvasi ennen ulkoilua, jos olet käynyt suihkussa. Mutta korvaan ei saa työntää mitään kovaa eikä syvemmälle korvakäytävään, jottei tärykalvo vahingoitu ja kuuroudu. Aina ei haittaa, vaikka korvat olisivat vähän märät vaan on kiinni tuulisuudesta, ulkoilun kestosta, pakkasen määrästä, siitä, käyttääkö huppua, onko jo muuten vilustunut yms. Sama juttu jos keväällä tai syksyllä ajaa polkupyörällä niin, että korvat ovat märät sisältä ja viima käy korviin.

44. Joillakin suomalaisilla näyttää olevan talvella kevyemmät vaatteet kuin villapaita ym, mutta se on vain silmän lumetta, sillä esim. miesten kauluspaidan alla tai päällä on yleensä erityisen lämmin villapaita ja pitkien huosujen alla lämpimät kalsarit tai vielä lämpimämpi villainen, laamanvillainen tms. aluskerrasto. Lämpimät vaatteet eivät ole erityisen nätin näköiset mutta pitävät lämpimänä, terveenä ja tuovat hyvän mielen.

45. Saadakseen ihonsa ysymään lämpimänä pitäisi kai ajatella jotakin sellaista kuin, että kehoni on osaminua ja haluan pitää sen lämpimänä keskikehostani hehkuvan lämmön voimin, vaikka liikkua lisää tuottaakseni lämpöä ihonikin tarpeeseen. Ilma vaatteideni ulkopinnalla taas on ulkopuolinen, eloton, valtava kylmä möhkäle, joka vain imee kaiken lämmön lämpenemättä ja antamatta mitään lämpöä vastaan. Niinpä en lämmitä ilmaa kuin vaatteideni sisällä ja aivan ihoni luona vain. Varaan kaiken lämmön keholleni ja ihan vähän huokuu viereiseen vaatteiden ym ilmaan.
Jos liikut ja pidät kehosi urheilullisesti, sen keskiosat huokuvat lämpöä, joka pitäisi yrittää pitää pääosin kehon sisällä ja kontrolloidusti tai hyvän mielen myötä ok tavalla antaa huokua iholle ja vaatteisiin niin, että nämä lämpenevät ja pysyvät lämpiminä. Jollei lämpöä riitä, on liikuttava hiukan lisää, tai jos sekään ei tuota lämpöä, niin lisäksi syötävä ateria ja laitettava lämpimämmin vaatteita ja viltti päälle.

46. Kuumissa ilmastoissa ihmisten kehon terve normaalilämpötila on korkeampi kuin keskimääräisissä ja kylmissä matalampi. Kuumasta ilmastosta tullut ei oleskelevaisuutensa vuoksi yleensä sopeudu kylmempään ilmastoon. Mutta jos oppii olemaan urheilullinen, niin keho tuottaa sisällään jatkuvasti lämpöä, mikä tarkoittaa, että sen normaalilämpötila voi huoletta olla alempi, kun se kumminkin osaa tavallisesti itse lämmittäytyä tarpeellisen suuressa määrin. Näin eivät raajat viilene pinnalta melkein ollenkaan verrattuna kuumasta ilmastosta tulleisiin oleskelevaisesti käyttäytyviin.
"Antaa viiletä" sopii vain kuumaan ilmastoon. "Antaa huoletta lämmetä" sopii kylmään eli Suomen ilmastoon.

47. Kylmää ei voi kuulostella kovin paljon, sillä keho menee tunnottomaksi kylmetessään ja se on vaaran merkki, pakollisen lämmittelyntarpeen. Sen sijaan kuulostellaan maiseman säätä: ilman kosteutta, tuulta, lämpötilaa, kylmeneekö vai lämpeneekö vai pysyykö ennallaan, onko sää muuttumassa, tuleeko ilta, millainen valo on, paistaako aurinko, ovatko näkymät kauniita, kannattaisiko lähteä maisemakävelylle, mikä oma olo ja jaksavaisuus on, riittävätkö vatteet nyt, entä kohta, miten koko reissun kannalta, lämpeneekö olo, pysyykö ennallaan vai viilenee, missä pääsee varmasti lämmittelemään ja missä vaihtelurajoissa ulkoilun kesto sinne on, mitä villieläimet tai ikivanhat suomalaiset esi-isät sanoisivat säästä ja ulkoilutavasta, minkä ohjeen antaisivat, miltä tuntuu kroppa, jaksaisiko pidemmän lenkin, onko liikkuminen liikunnallista liikkumisesta nauttivaa vai liiaksi sisätiloihin kangistunutta jolloin liikunta tekisi yleiselle voinjnille ja mielialalle hyvää, jaksaako mieli kiinnittää tarpeeksi huomiota askeliin, sosiaalisten kohtaamisten hyviin puoliin, auttaako ulkoilun tuoma vaihtelu?

48. Suomalaiset pitävät kylmän ja viileän kestämistä ja siis lämpimänä pysymisen taktiikoita kamalan isona ja tärkeänä asiana ja muistavat sen aihepiirin keskustelujen ohjeita ainakin kuukausia mutta useammin vuosia tai vuosikymmeniä, jos ovat itse saaneet siitä irti jonkin ohjeen, näin siis elämän päälinjauksiin ja päivien rytmiin, käytännön järjestelyihin, luonteenlaatuun ja elämänmahdollisuuksiin liittyvänä asiana. Ulkomaalainen taas voi saada ohjeen pukea villapaita ja kuluu kymmenen minuuttia ja hänellä ei edelleenkään ole sitä päällään tai viikko ja taas on sama ongelma, että hänellä on viileä, mutta paidan väri tms. (Hankkisi nätimmän villapaidan vaikka Kierrätyskeskuksesta tai kirpputorilta.) ei miellytä ja niin hän sitten saa flunssan eikä selviä Suomen ilmastossa pidemmän päälle.

49. Näitä ohjeita tuli kovin monta, mutta oikeastaan on vain yksi ohje: kiinnitä huomiota siihen, mikä viilentää kehon lämpötilaa ja mikä lämmittää, ja jos uhkaa tulla viileä, niin käytä noita keinoja lämmitelläksesi, ja vältä tilanteita, asioita ym., jotka kylmentävät tai viilentävät.

50. Suomessa voi ulkona kuolla kylmyyteen myös syksyin, keväin ja kylminä kesäöinä, jollei ole riittävästi vaatteita tai vaatteet ovat kastuneet. Ei siis ole mitenkään mahdotonta ulkomaalaisen kuolla viileissä sisätiloissa kylmyyteen, vaan se on mahdollisuus, jota vastaan tuon ulkomaalaisen on varauduttava käytännössä koko ajan. Siksihän suomalaisetkin käyttävät lämpimiä vaatteita ja vilttiä, siksi koska osaavat varoa. Ja ulkomaalaisten varomattomuus viileässä oleskelua kohtaan näyttää suomalaisten silmissä hulluuden asteella olevalta, lyhyehkössä ajassa kuolettavalta varomattomuudelta ja välinpitämättömyydeltä.

51. Perusohje lämpimänä pysymiseen on, että heti, kun tuntuu viileältä, saati sitten kylmältä, jossakin, niin muutaman sekunnin sisään onnistuttava laittamaan sille kohden lämpimämmin vaatetta, ilman että se olisi muusta tarpeellisesta poissa. Näin etenkin, jos viileälle altistuminen luultavasti jatkuu useamman minuutin tai pidempään.

52. Kuumana juomana ei juoda pelkkää kuumaa vettä, koska kuumaa tulee juotua talven aikana paljon ja kehon nestetasapaino vaatii, että juomassa olisi suolaa summittain tietyn verran - niin kuin teessä, mehussa ja maidossa on, ja laimeassa kahvissakin kai sekä hunajavedessä.

53. Suomalaisen on usein vaikea arvioida, onko toisen kehonlämpö sopiva, koska eri ihmisillä on eri normaalilämpö ja koskettaessa toisen normaalilämpö saattaa tuntua liian kuumalta tai kylmältä itselle. Terveen hyvin toimiva verenkierto ja sen myötä hiukan punoittava iho sekä se, että keho on heti sisältä paljon lämpimämpi kuin kenties viilennyt ihon pinta, jonka vuoksi toinen kysyy, onko viilennyt liikaa. Silloin tavallinen vastaus on, että laita varmuuden vuoksi lämpimämmin päälle ja kenties juo kupillinen tai pari kuumaa tai syö jotakin, liiku, vaihda lämpimämpääm paikkaan. Itselläni kehon normaalilämpö, jolloin voin hyvin ja on paras toimintakyky, olen terveimmilläni on 34,5C tai vähän alle, kun taas 36C on jo niin suuri kuume, että olen jo ihan kipeä. Koulussa opetettiin, että normaalilämpö on kaikilla sama, 37C, muttei se ole näyttänyt pitävän paikkaansa, kun kaikki voivat hyvin ja jaksavat erilämpöisinä. Kuumasta ilmastosta tulleilla näyttäisi puolestaan olevan paljon korkeampi normaalilämpö, jota siis Suomessa ollessakin pitäisi heidän tavoitella.
Eri ihmisillä on myös usein eri tapa pysytellä lämpiminä, tai siis aljon samaakin, mutta tyyli voi olla persoonallinen. Niillä, jota osaavat pysytellä lämpiminä ja ulkoilla terveesti, on yleensä hyvä meno päällä ja ovat toimeliaan hyväntuulisia. Ne, jotka eivät osaa, ovat usein apeita, vihaisia, pottuuntuneita, voimattomia, tms., mihin usein on syynä liika paikoillaan oleminen, etenkin viileässä, tai liian ohuet vaatteet ja aterioiden koot mietitty laihduttamisen tai lämmön tunteen kannalta eikä ravinnontarpeen ajatuksin, sivistyneen tiedon perusteella ja kokemusperäisesti arvioiden niin kuin kai pitäisi.

54. Jos sinulla on kylmä eivätkä tavalliset vaatteet riitä, laita muiden lisäksi lämpöhousut jalkaasi. Ne lämmittävät paljon. Haittapuolena on, että jos niihin tottuu, siis käyttää useasti melkein turhan päiten, niin on ilman niitä ja kai ulkona kylmä.
Paidoissa ja takeissa kuuluu olla kapeampi tiiviisti istuva kohta ranteessa, jottei lämmin ilma karkaa liikkuessa.

55. Liikkumalla saa tulle miten lämmin vain, ja jos alkaa hikoilla, niin vähentää heti vaatteita joksikin aikaa. Myös vaatteita saa laittaa miten lämpimästi vain, siis miten paljon vain, mutta ei niin paljoa, että alkaa hikoilla, koska hikoilu kostuttaa vaatteet ja niin tulee pian kovin kylmä ja vilustuu. Esim. hiihtoretkillä useint ulee hiki, jolloin takkia avataan niin, että kostea ilma saadaan tuuletettua pois. Samoin ollaan ehkä hetki ilman hattua tai hattu päälaelle nostettuna. Sitten taas äkkiä vaatteet kunnolla päälle, jottei ehdi vilustua.
Jos hiihtoretkellä taukoa pitäessä tulee viileä, niin jatketaan matkaa ja aluksi hiihdetään reipasta vauhtia, jotta tulee taas lämmin. Aukealla hiihtäessä tuuli usein kylmentää, mutta metsän suojassa hiihtäessä on paljon lämpimämpää.
Talvivaatteet päällä ei saisi hikoilla ainakaan paljoa, sillä talvivaatteita ei yleensä voi pestä, sillä niiden lämmityskyky katoaa pesussa eikä tule takaisin. Likaiset vaatteet eivät lämmitä kuivinakaan yhtä hyvin kuin puhtaat ja kuivat, vaan suurin piirtein niin kuin kosteat vaatteet.

56. Jos aikoo olla Suomessa koko talven, on lämpimimmät talvivaatteet, siis erikoislämpimät untuvatakit yms, jätettävä varalle ja käytettävä vasta tammi- helmikuun kovimmilla pakkasilla, joilla toki ulkoiullaankin yleensä vähemmän - ja autot hyytyvät pakkasessa. Rannikolla myydään kaupoissa pakkasrasvaa, jota laitetaan kasvoihin ihoa suojaamaan kovalla pakkasella tai pakkasella pitkään ulkoillessa, sillä rannikon ilma on purevampi ja iholla rankempi kuin sisämaan. Myös lämpöhousut on tarkoitettu pitempiin ulkoiluretkiin pakkasella.

57. Ulkona ei voi istua tai lojua muulloin kuin kesällä, kun maa on lämmin ja sää myös. Jos tulee kylmä, niin kesälläkin noustaan liikuskelemaan tai mennään sisälle ja puetaan villapaita ja vaihdetaan mekko tai shortsit housuihin. Muulloin kuin kesällä tulee ulkona viileä tai kylmä myös jos pitkään seisoo paikoillaan ja silloin tarttee taas ryhtyä liikkumaan reippaasti lämpimikseen ja useimmiten mennä kohta sisälle lämmittelemään.

58. Mielialalle ja jaksavaisuudelle sekä kyvylle sietää viileää tekee hyvää ulkoilla edes silloin tällöin edes jotakin, niin saa vaihtelua, virikkeitä, harjaannusta kylmän ja lämpimän vuorottelussa, talvivaatteiden käytössä, yms sekä ymmärtää paremmin, miten sosiaaliset suhteet elävät tässä ilmastossa ja mihin siis itsekin on säätynyt.

59. Kuumista maista tulleet ihmiset ovat kai sosiaalisia tms ympäröivän ilman kanssa, myös vaikkapa metrin päässä olevan ilman kanssa, mutta se ei käy ollenkaan Suomen ilmastossa, vaan kylmentää liikaa. Sen sijaan kylmästä ilmasta on ajateltava vain, että "phyi! Tuollaisen kylmön ilman kanssa en ole. Pidän lämmön itselleni, omalle kropalleni vain, omaan ihooni asti vain annan kehoni lämmön levitä. Kylmälle ilmalle en sitä jaa." Liikkeistä tulee tällöin kuivat, ei niin rehevät ilmaan liittyen. Ilmaa ei muutenkaan kuulostella kuin ehkä sekunnin tai kaksi joskus, sillä sekin viilentää.
Summittainen vaikutelmani on, että tropiikista tullut saattaa menettää juuri tämän ilaamn asennoitusmiseron vuoksi parissa sekunnissa lämpöä sen, mitä suomalainen viidessä minuutissa, eli kaksisataa kertaa nopeammin jäähtyy kuin suomalainen. Ja tästä sen voisi korjata! "Hui hyi yäk phyi! Tuollaisen ilman kanssa en ole. Itseni vain pidän lämpimänä."

60. Koska kuumassa ilmastossa kuuluu liikkua eri tavoin, lämpöä tuottamattomasti, kuin kylmässä, tarvitsisi liikkuminen Suomessa opetella uudelleen, kuulostellen tuntemuksiaan, lämmöntuotantovaikutuksia ja lämmönhukkaa eri tavoin liikkuessa sekä vertaamalla muihin täällä Suomessa, samana vuodenaikana Suomessa, mieluiten ulkona mutta sisälläkin, tapaamiinsa ihmisiin, jotka ulkoilevat ainakin jonkin verran. Ikään kuin uusi taito, uusi liikkumisen tapa, uusi tapa käyttää tunnemotivaatiota liikkeiden spontaanina energiana, ym.

61. Asunnoista eteläikkunalliset ovat lämpimämpiä, etenkin jos ilma seisoo paikoillaan ikkunan luona, niin kuin lähellä maanpintaa usein on. Kylmimpiä ovat alimmat asunnot varjon puolella ja tuuliset pohjoisen puolella. Asuntojen lämpöeristys on kovin tärkeä kaikille. Kerrostalot, jotka suomalaiset ammattitaitoiset rakennustyömiehet ovat rakentaneet 1960-luvun lopulla tai myöhemmin, ovat lämpimiä, mutta tuolla ammattitaidolla on paljon väliä! Ei-kyllin-ammattitaitoisten tai ei paikallisia ilmasto-olosuhteita tuntevien rakentamat talot voivat olla asuinkelvottomia.
Mutta naapurissani lounaisikkunallisessa asunnossa on asunut arabinainen, joka kärsi kylmästä myös tavallisina kesäpäivinä ja oli poissa pelistä viileinä kesäpäivinä. Hän vaikutti reagoivan etelänpuolen asunnnon lämpöön edelleen kuuman ilmaston tavalla eli viileyttä tavoitellen, lämmittelyä välttäen, vaikka oli kylmissään. Eli jos on muuttanut Suomeen kuumasta ilmastosta, koska pitää viileästä ja ei niin kestä kuumaa, niin etelän puolen asunto voi olla liian kuuma, jotta reaktiot lämpötiloihin tulisivat oikein päin. Itse suomalaisena asun myös etelän puolen asunnossa, vaikken siitä pidä, mutta lapsena kävin joka viikko saunassa ja minusta vaikuttaa siltä, että osaan Suomen lämpimätkin säät paremmin kuin lämpimistä maista muuttaneet, vaikken niissä suomalaiseksi taitava ole.

62. Olen siis tässä aihepiirissä aika lailla keskiverto taidoiltani, joten jos nämä neuvot eivät riitä, niin pyytämällä ketä hyvänsä tuttua suomenkielistä suomalaista naista kirjoittamaan omia ohjeitaan lämpimänä pysymisestä, lämmittelystä ja pakkasen kestämisestä, talvipukeutumisesta yms. saisi varmaan paremmat ohjeet, jotka sitten voisi vaikka lisätä linkkinä tämän blogimerkinnän kommentteihin, kiitos.

63. Jos asunnossa on useampia huoneita kuin yksi, käy tuulettaminen paljon helpommin lämpimänä pysymisen kannalta kuin yksiössä. Tuulettamisen ajaksi kaikki kylmänarat kokoontuvat yhteen huoneeseen tai pois tuuletettavalta alueelta, jonka ovet suljetaan, ikkuna avataan, tyuuletetaan, suljetaan ikkuvat, annetaan lämpöpatterien lämmittää huone/huoneet ja vasta kun on ok lämmintä, vaihdetaan huonetta juuri tuuletettuun ja tuuletetaan loput samaan tapaan, jos on tarvis tuulettaa niitä.

64. Ero suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä viileään sopeutumisessa on kai se, miten vakavasti viileään ja kylmään suhtaudutaan. Suomalainen on tottunut sairastamaan kerran tai kaksi vuodessa flunnsan, joka vie kaksi viikkoa sairastaa, ja tavallisesti suomalainen välttelee tilanteita, joissa voisi saada flunssan, siis esim. viileässsä oleskelua liian viileissä vaatteissa, ja usein silti kerran pari vuodessa epäonnistuu ja saa heti perään flunssan. Flunssasta vakavampi samantapainen sairaus on keuhkoputkentulehdus, joka lienee sairaalassakin yleisimpiä kuolinsyitä. Jollei senkään verran osaa pitää kehonsa lämpimyydestä huolta, kuolee hypotermiaan eli liian alhaiseen kehonlämpöön vaikkapa puolessa tunnissa ulkona.
Heti, kun huomaa, että huoneessa on viileää, on laitettava lämpimämmin ylle. Kehon viileneminen ennaltaehkäistään heti, kun vaara huomataan, lähinnä lämpimien vaatteiden, lämpimän paikan valinnan ja liikkumisen keinoin, mutta myös syömällä ja juomalla kuumaa.
Kouluaikoina nuorille kerrottiin tarinaa teinistä, joka ei halunnut pitää myssyä pakkasella vaan vaali kampaustaan, tyyliään vai olisiko ollut jokin afääri hänellä. Kumminkin hän seisoi pakkasella bussipysäkillä kuten muutkin mutta ainoana ilman myssyä ja oli viluisen näköinen, kunnes yht'äkkiä kaatui kuolleena maahan: aivot olivat jäätyneet. Sanotaan, että suurin osa ihmisen lämmöstä karkaa pään kautta ja siksi hattu on välttämätön pakkasella. Näin siksi, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Toisaalta, jos jaloilla on kylmä, on sekin vaarallista, vaikken syytä tiedä (joku väitti, että ihminen on lämpimistä maista peräisin ja maan kuuluisi olla lämmin).
"Vilustui, sai siitä keuhkokuumeen ja kuoli." on klisheemäinen tarina jonkun kohtalosta.

65. Kehon pitäisi siis olla koko ajan kokonaan lämmin. Ainoastaan pakkasessa ulkoillessa tai pitkään viileässä ulkoillessa saisi ihon pinta viiletä, mutta silloinkin tulisi raajojen sisäosien ihan ihoon asti ja etenkin keskikehon olla ihan lämpimät. Pitkään talvella ulkoillessa voivat raajat viiletä ja kehon lämpötila laskea, mutta silloin on tärkeää lämmitellä sisälle tultua perin pohjin, tyypillisesti esim. käydä saunassa ja lämmetä kokonaan.
Sisällä siis pitäisi ihon ja raajojenkin olla lämpimät. Jolleivät ole, niin on lämmittelyn paikka.
Kun kerrotaan, että iho ja raajat saavat olla viileämmät, viittaa se ulkoiluun ja hiljaisempaan verenkiertoon ihon luona, minkä tarkoituksena on lämmönhukan karsiminen minimiin ja siis koko kehon viilenemisen estäminen.
Ulkoillessakin saa iho olla lämmin. Se on vain tervettä!
Jos iho ja keho ihon alla ovat viileät (eivätkä vain hiukan vähemmän lämpimät kuin maha), niin vilustuu helpommin ja saa helposti erilaisia särkyjä (mm leukaperien viileydestä hammassärkyä) ja kai kramppejakin, mihin siis auttaa lämmittely. Kroonisista säryistä kuten reumasta kärsivillä on usein väärä käsitys siitä, miten viileä keho saa tavallisesti olla. Kehon siis pitäisi olla ihan lämmin, ainakin heti ihon pinnan alta ja mieluiten ihon pintakin ihan lämmin, mihin auttaa paksu villapaita, lämpimät sisätilat (esim. etelänpuoleinen huone kerrostalossa), jotain liikuntaa vähän väliä edes hetkisen, rento kramppaamaton keho, lämmin ruoka, joka ei ole ehtinyt jäähtyä, ym. Jos kehon tunnelma ja sen liikkeiden hitaus etenkään kehon eikä vain ihon osalta vastaavat Suomen ilmastoon sopeutuneen liikkeiden tunnelmaa ja hitautta hiihtoretken jälkeen, on keho aivan liian viileä, vaikka se muuten vaikuttaisi kohtuullisen lämpimältä, ja on siis perusteellisen lämmittelyn paikka ja syy pitää keho jatkuvasti aina paljon lämpimämpänä sisemmiltä osiltaan.
Mutta läheskään kaikki eivät saa kylmästä särkyjä ollenkaan. Särkyjä tulee kai jos on keho ihan viileä monta senttiä pinnan alta, kylmä melkein, ja käyttäytyy kuin ei tässä mitään sen sijaan että lämmittelelisi heti. Inisnöörimäinen hengetön tapa elää ja pitää kehoa kai altistaa säryille, kun taas liikunnallisuus, sosiaalisuus, hyvä henki kuten luontoa katsellessa ja tunteva luonne pitävät säryttömänä vaikka olisi viileä. Mutta paras keino säryistä eroon pääsemiseen on siis tajuta, ettei keho saa olla lähimainkaan niin viileä, ja lämmitellä kunnolla ja pysytellä aina kokonaan lämpimänä eikä keskikeho vain, mutta etenkin kaikki varsinaiseen kroppaan kuuluvat sisäosat lämpiminä kuten luut, vaikka ihon pinta olisi viilennyt: on tärkeä tajuta olla viisaalla tavalla kylmässä eikä vain huolettomasti iso osa kehosta tasaisesti viilenneenä kuin ei siinä mitään isoa virhearviota olisi.
Perusero lämpimän ja viileäkehoisen välillä on liikunnallisuus versus oleskelevaisuus ja hyväntuulinen sosiaalisuus verusu poispäinvetäytyneisyys, sekä toki lämmintä syönyt/kuumaa juonut versus nälkäinen tai viileää juonut, ja superlämpimät väljät villavaatteet versus ohuehkot ihonmyötäiset synteettisistä kuiduista tehdyt vaattet.
Kehon viileys voi aiheuttaa samanlaista voimattomuutta, näköalattomuutta, äkäisyyttä ja epäonnisuutta kuin väsymys ja nälkä aiheuttavat.
Lämpö on perustarpeita kuten ruuan ja suojan tarve ja kehon terveydestä huolehtimisen tarve. Siksi kehon viileys voi tuntua henkisesti vahvasti, vaikkei se synnytä paljoakaan kehon tuntemuksia, joista sen tunnistaisi ja sitä osaisi itse varoa. Tästä syystä voi kehon viileys tehdä äkäiseksi tarkoituksenaan pyyhkiä tieltä pois muut asiat häiritsemästä kaiken voiman ja yrittämisen uhraamista lämmittelyyn, esim. lämpimään pääsyyn, kuuman juomiseen (monta kupillista), tuhdin lämpimän aterian syömiseen, lämpöhousujen ja paksun villapaidan pukemiseen, vilttiin kietoutumiseen, villasukkien pukemiseen, saunan lämmittämiseen, lämpöpatterin kääntämiseen lujemmalle (isommat numerot, ainakin yleensä), vuoteeseen täkin ja monen peiton alle menoon lämpimissä vaatteissa, ikkunoiden sulkemiseen, eteiseen vievän oven sulkemiseen, samaistumis- ja kinnostuksenkohteiden vaihtamiseen varmasti Suomen ilmaston osaaviin, yms.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114.  

66. Suomalaisissa silmissäni vaikuttaa siltä, ettei ole niinkään, ettei ulkomaalaisille olisi neuvottu, miten lämmitellään ja pysytään lämpimänä, kuin että ulkomaalaiset eivät ota tehtävää kyllin vakavasti. Kuten vaikka etsi kaikkia lämpimiä vaatteita, mitä löytävät, ja pue niitä ylleen ja pukeudu jatkuvasti lämpimästi.
Suomi on niin pohjoisessa kuin mitä ylipäätään voi asua. Ihminen selviää huonommin kuin eläimet, ja eläimet eivät selviä tämän pohjoisemmassa eivätkä kasvit, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Syksyisin lähes kaikki hyönteiset kuolevat kylmään, linnut pakenevat etelään, yksivuotiset kasvit kuolevat, puiden on pakko luopua lehdistään.  Suomessa voi siis kuolla kylmään. Ulkona ihminen kuolee kylmään helpommin kuin villieläin. Näin siis, vaikka ihmiset ovat täällä ilmastoon sopeutuneita ja pukeutuvat lämpimästi. Ulkomaalaiset eivät ole. Siksi heidän pitäisi pukeutua JATKUVASTI sitäkin lämpimämmin, mutta he eivät näytä viitsivän vaan tuumivat, että hui hai, jos viilenen. Jollei ole sellaista päätä itsellä, jolla pulassa ollessa tajuaa vaaran ja toimii tervejärkisen mielekkäästi välttääkseen vaaran, ei sovi maahan, jossa on jatkuvasti kuolemanvaara kylmästä, ei edes matkailijaksi.

67. Suomalaiset eivät yleensä huomauttele lämpimästä pukeutumisesta ja lämmittelystä kuin ihan erityisen selvissä unohdustapauksissa, sillä ihmiset kokevat kehonlämpönsä, pukeutumisensa ja liikunnallisuutensa henkilökohtaisiksi asioiksi, joihin eivät halua muiden puuttuvan, vaan suuttuvat ja alkavat pitää mykkäkoulua sekä käyttäytyä vihamielisesti. Vaatteita on myöskin mahdoton pakolla pukea aikuisen ylle. Ja jos joskus onnistuu pakottamaan ulkomaalaisen pukeutumaan lämpimämmin, niin hetken päästä tämä on jo heittänyt villapaidan ym lämpimät vaatteet pois yltään, kun ei osaa ollenkaan huolehtia viilentymisen vaarasta, ja kuitenkin niitä lämmetäkseen pitäisi käyttää kerralla vähintään puoli tuntia ja mieluiten ainakin kolmisen tuntia. Ainoa poikkeus ovat mukavat kauniit ylelliset villavaatteet ja villaviltit, joita voi mielitekona pitää, sekä täkin tai vilttien laittaminen nukkuvan ylle.

68. Jollet millään muuetn pysy lämpimänä, pue superlämpimästi yllesi, etenkin jalkoihin, joiden - ja muunkin kehon - suojaksi voit kietoa myös viltin/vilttejä/täkin. Juo paljon kuumaa teetä, joka kupillinen kokonaan ihan kuumana, siis pieniä kupillisia eikä niin isosta kupista, että välillä ehtii jäähtyä. Jäähtynyt tee on kaadettava pois. Jos tulee laimea olo, on juomassa ollut liian vähän suoloja yms, eli vahvempi tee ja syöminen auttaa. Jos juo paljon, pitäisi myös syödä aika paljon, jottei suoloja yms tule liian vähän.
Tuhdit lämpimät ateriat auttavat lämpimänä pysymisessä. Ulkoile välillä edes 10 sekuntia kunnon ulkoiluvarusteissa, jotta kehoisi tsemppaa lämpimänä pysymisessä eikä lämmöntuotanto vähene. Liiku reippaasti ja ole sosiaalinen. Älä oleskele viileissä paikoissa. Jos jossain kohden kehoa tuntuu viileältä, vaihda heti paikkaa tai peitä se kohta heti lämpimin vaattein tai viltillä.

69. Kun talvella lumiaura auraa tietä, pitää se väliin auraa vinossa, jolloin lumi valuu auran sivuitse tien toiselle sivulle kinokseksi, ja väliin se pitää auraa suorassa, jolloin lumi muodostaa suurenevan kasan sen eteen keskelle. Vastaavasti pakkasilma voi virrata sivuitsesi, jolloin se ei ehdi lämmetä ja viilentää siksi paljon. Tai se voi jäädä kohdallesi paikoilleen samaan tapaan kuin auran eteen, vaikka liikkuisiit aika tasaisesti eteenpäin. Tämä on taito, jota voi parantaa harjoituksen myötä ja niin oppia pitämään luonaan lämpimän ilman "pallon". Esim. jos sisällä istuu paikoillaan vilttiin käpertyneenä, on viltin sisällä ja ihan viltin lähellä sen ulkopuolella lämmin ilmakupla, mutta jos vapautat kätesi viltin alta ja viistät sillä ilmaa, on kädellä heti viileä.

70. Alkutalvesta oppii jotakin talveen asennoitumisesta joululauluista ja joulukorteista, ainakin, että syöminen lämmittää, samoin lihavuus. Mutta monet suomalaisetkin laulut vaikuttavat lämpimämmistä ilmastoista tulleiden säveltämiltä eikä niistä opi sään kestämistä, saati sitten ilmastosta nauttimista. Mutta tietenkin, jos laulaja on suomalainen, niin kai siitä jotakin voi oppia vuodenajoista ja säihin sopivista asenteista ja elämisentavoista.

71. Lämpimiä vaatteita saa ostaa vaatekaupoista oikean vuodenajan alussa. Halvimmalla niitä saa kierrätysmyymälöistä "second hand" ja tuttavien vanhoina. Villasukat pitää yleensä ostaa uusina kirpputorilta tai käsityömyynnistä. Joskus harvoin koneella kudottuja villasukkia saa myös vaatekaupasta.

72. Lämmin keho tarkoittaa kehosi tervettä normaalilämpöä, joka on ihmisestä riippuvainen, sekä alkuperäisestä ilmastosta että luonteenlaadusta. Tervettä normaalilämpöä, jolloin olet tervein, voit hyvin, olet hyvällä tuulella, toimeliaisuus sujuu tervehenkisesti ja ongelmitta, jopa nauttien, luonteenlaatuna olet tervein ja tasapainoisin, sosiaalisena suhteena täysipäinen ja mukava, sydän paikallaan. Kehon terve normaalilämpö on suunnilleen sama kesät talvet eli se vastaa jonkinlaista lämpimän kesäpäivän luonnostaan tavallisesti elellessä tulevaa kehonlämpötilaa tai sitä, mikä kehonlämpötilasi oli, kun et ollut yhtään äkäinen tai kivulias alkuperäisessä ilmastossasi ja kun toimliaisuus sujui parhaiten mukavalla rakentavalla mielellä. Mutta esim. raajojen lämpötila voi Suomessa olla normaalilämmössä korkeampi kuin siellä, kuumassa, missä viileys oli valttia. Sama lämpö kuin kesällä tavoitetaan lämpimillä vaatteilla, liikkumisella ja kyllin tuhdilla syömisellä, jotta keholla on energiaa, millä tuottaa lämpöä, sekä tietenkin lämpimässä olemisella.

73. Jos haluaa olla seksuaalinen talviaikaan, vaatteet on kuitenkin pidettävä lämpöisinä, esim. villapaita ja paksut sukkahousut, sillä jos yrität pitää nätimpiä ohuita sukkahousuja, niin tulee kylmä, keho viilenee ja muutut äkäiseksi happamaksi akaksi. Yleensä miehet haluavat maata ja haluavat olla naisseurassa vaikka naisella olisi kivanvärinen puhdas paksu villapaita eikä pelkkä toppi. Hyväntuulinen eli lämpimästi pukeutunut ja liikunnallisen toimelias tulee juttuun ja löytää siis parinkin, jonka kanssa esim. kunnon lämmin ateria auttaa pitämään mielen hyvänä, koska keho jaksaa tuottaa lämpöä, ja siis seksuaalisuudenkin kuvioissa. Jos haluat maata, tee se vuoteessa paksun täkin alla. Täkkejä on parivuoteille leveitä kahta ihmistä varten tarkoitettuja ja ne laitetaan niin ikään suuren pussilakanan sisään, jotta ne pysyvät puhtaina ja lakanat voi vaihtaa käytyään lämpimässä suihkussa ja puettuaan heti lämpimästi ylle. Viileinä vuodenaikoina ei jäädä lojumaan vähissä vaatteissa tai odottelemaan vähissä pukeissa kuin olisi muka hellepäivä vaan ymmärretään, että toinenkin on kiinnostunut seisuaalisesta seurasta ja pelkkä ohi vilahtaminen vähissä vaatteissa (eivät lämmitä!) tai alasti peiton alle riittää kyllä. Jollei riitä, niin pue heti lämpimät vaatteet uudelleen yllesi ennen kuin yrität houkutella häntä uudelleen.
Suomalainen etsii puolison kivalla luonteellaan, taidoillaan ja arvoillaan eikä vähäpukeisuudella.
Flunssassa ollessa naimista ei pidetä hyvänä, koska silloin on kehosta jotkut röörit tukossa, joilla ymmärretään sosiaalisia ja seksuaalisia vaikutelmia, ja niin ymmärrys, osaavaisuus, elämänviisaus ja terveiden elämäntapojen osaaminen sekä kyky parantua flunssasta voivat vöhentyä, jos nai flunssassa, kun on tukossa. Mutta jos olet jo paranemaan päin, seesteinen, valoisa, et enää niin tukossa, niin ei kai siitä silloin enää niin haittaa ole, jos pidät lämpimänä pysymisestä huolen (etenkin jälkikäteen heti lämpimästi ylle ja kylmettymistä vältettävä) etkä rasita itseäsi liiaksi etkä etenkään niin, että flunssa pahenisi.


74. Talvipukeutumisen ei tarvitse olla "yksi möykky" , vaikka talvivaatteet ovatkin yleensä vähemmän edustavat kuin kesävaatteet. Möykkymäinen vaikutelma syntyy, jos paksu vaate on liian pieni tai jos sitä ei ole kuivattu sen muodosta huolehtien vaan jotenkin mytyssä vain säilytetty. Talvivaatteet ovat kivoja, koska ne ovat lämpimiä niin, että niissä tulee hyvä talvikausi. Ne ovat usein myös ajatuksella laadittu, että voi kun olisi hyvä näissä ja kivan näköistä, mutta kivannäköisyys on enemmän vaatteiden väreissä ja, muodossa ja lämpöisyyden ylellisyydessä kuin paljaan pinnan tai kehon muodon näkymisessä kauttaaltaan. Talvivaatteita ei sovi valita pelkän ulkonäön perusteella, sillä niin vilustuu ja sairastuu eikä se ole ollenkaan nättiä aikaa tai kivaakaan. Vaan ensin valitaan riittävän lämpimät vaatteet ja sitten niistä kivat: kivanväriset, malliset, omalle keholle sopivan kokoiset tai hiukan väljät, jotensakin edustavan vaikutelman antavat, vaikka vaate hiukan nuhjaantuisi käytössä, menettäisi muotoaan tai itse lihoaisi jonkin verran. Talvet pärjää pearemmin, jos on hiukan lihavampi tai ainakin syö talvella tuhdisti ja niin joidenkuiden paino saattaa vaihdella vuodenajan mukaan, kun taas keväällä on laihduttamisen aika, kun on lämmintä ja ei ruoka niin maistu mutta kaipaa hedelmiä yms. Talvivaatteet, jotka on juuri pessyt ja kuivannut kunnolla, ovat edustavamman näköisiä ja kivemman oloisia sekä itselle että muille, lämpimämpiäkin ne ovat, mutta talviulkoiluun tarkoitetut vaatteet menevät usein käyttökelvottomiksi pesusta, ja villavaatteetkin on pestävä huolella ohjeen mukaan.

75. Jos joku on huolimattoman näköinen talvipukeutumisessa mutta ihan lämmin koko ajan ja aina jotenkin onnistunut oikeaan aikaan pukemaan enemmän vaatetta ylle, niin hän on vain taitavampi talvipukeutumisessa tai niin paljon lihavampi tai niin paljon lyhyemmän aikaa ulkona kylmässä, ettei hänen niin tarvitse huolehtia. Mutta jos joku on kylmissään ja sanoo esim. hatun pukemisesta että "joo mutten mä viel'", niin hän ei yleensä osaa lämpimänä pysymistä. Mutta jos on lämpimämpi sää kuin aiemmin ja tuo toinen on innokas ulkoilija, niin voi olla, ettei hän tarvitse hattua tms koko aikaa, koska hänen kehonsa tuottaa enemmän lämpöä kuin talviulkoiluun tottumattomien, minkä huomaa, kun hän pukee hatun, niin kohta jo nostaa hattua ja päähöyryää hikisen kuumana ja hän valittaa että taisi tulla taas kuuma.

76. Ymmärtäisivätkö ulkomaalaiset Suomen oloja paremmin, jos sanottaisiin heille, että Suomi on kokonaisuudessaan arktista aluetta, lumen ja jään valtakuntaa, jossa on vain lyhyt kesä? Eihän se koko totuus ole, Etelä-Suomessa talvi on lyhyt, mutta lämmittelyntarpeesta se antaisi oikean kuvan!

77. Kun on osin viltin alla tai lämpimissä vaatteissa ja osa kehoa, esim. kasvot, on jäänyt viileään ilmaan ilman vilttiä, niin viltin alla oleva osa lämpenee luonnostaan ihan hyvin. Tuon viltin alla lämpimänä pysyvän osan tulisi lämmittää koko muu keho: iho, lihakset, läski, ihan kaikki mukavan lämpimiksi. Sillä tavoin viltti lämmittää. Mitä vähemmän kehoa on viileän ilman kanssa kosketuksissa, sitä lämpimämpänä pysyy.

78. Jos vilustuu, jos siis keho pääsee viilenemään liikaa niin, että siitä sairastuu, niin vilustumis-, flunssa- tai keuhkokuumeoireet eivät ala heti vaan vuorokauden tai kahden sisään ja yleensä pahenevat parista muutamaan päivään ja hellittävät sitten flunssassa vähitellen ja lievä vilustuminen ei häiritse elämää niin paljon, kun taas keuhkokuumeesta voi joutua sairaalaan ja kuolla. Yleensä siis vilustumista ei huomaa itse vaan muut huomaavat, että onpa sinulla kylmät kädet (jolloin siis itse huomaa, että onpa tuolla toisella paljon lämpimämmät kädet kuin minulla, taidan olla viilennyt enemmän kuin huomasinkaan) tai että kehosi tuntuu olevan kovin viileä tai että olet ainakin paljon kylmempi kuin minä, mene äkkiä sisälle lämmittelemään, keitä vaikka teetä, niin et vilustu, ja laita lämpimästi päälle.

79. Kylmennyt keho saattaa alkaa täristä, sanotaan että ihminen tärisee kylmästä. Silloin keho tuottaa lämpöä lihaksistoa käyttämällä ja on urakalla lämmittelyn paikka. Silloin pitäisi lähteä heti reippaasti liikkeelle, edes hypellä paikoillaan kunnes lämpenee, ja mentävä äkkiä sisälle lämmittelemään ja sisällä lämmiteltävä erityisen tehokkaasti ja äkkiä mm huolehtimalla että on lämpimässä paikassa villasukat jalassa ja muuten lämpimästi pukeutuneena, juo paljon kuumaa teetä ja syö jonkin verran tai lämpimän aterian, jos on nälkä, ja huokehtii että lämpenee pian läpikotaisin kunnolla eikä viilene heti perään uudelleen. Jos lämmittelee heti kunnolla ja pysyttelee lämpöisessä, ei yleensä vilustu, vaikka olisi tärissyt kylmästä, mutta jollei heti laita teetä tulelle ja juo paljon teetä kuumana vaan jää viileäksi pidemmäksi aikaa, niin aika varmasti vilustuu.
Jos sen sijaan on jo vilustunut ja alkaa täristä, vaikka on sisällä, niin se liittyy yleensä korkeaan kuumeeseen a on eri juttu, vakvampi, vaikka on kylmästä täristessäkin tärkeää muistaa lämmitellä. Kuume on jotenkin eri juttu, mutten nyt muista sen hoito-ohjeita. Luonnottoman kuumaksi ei saa päästä, se on vaarallista, mutta terve normaalilämpö, joka on eri yksilöille erilainen, on tärkeä saavuttaa ja ylläpitää. Jos kerran olet viilennyt liikaa, on luonnollista, että kehosi pitää jonkin aikaa, vaikkapa puoli vuorokautta, yllä tavallista korkeampaa lämpötilaa, joka on kuitenkin ok mukava, jotta kehosi viilenneet osat vähitellen lämpenevät normaalilämpöisiksi, kun usein käy niin, että kehon eri osat ovat erilämpöiset ja vilustumisesta parantumisessa olisi tärkeää olla kokonaan ok lämmin, mukavan toimeliaan hyväntuulisen lämmin, mutta toimeliaisuus tulee mukaan vasta, kun olet parantunut vilustumisestasi. Jos uhkaa tulla liian kuuma, vähennä vilttejä ja extralämpimiä vaatteita. Koeta sen sijaan palata normaaliin elämään hissukseen.
Kylmästä voi myös väristä, kun on lämmin sisällä tai kesällä ulkona ja joku avaa ikkunan ja käy viileä tai kylmä veto tai ulkona viileää ilmaa tulee jostakin. Silloin yleenäs pyydetään sulkemaan ikkuna ja mennään pukemaan lämpimämmin ylle, vaihdetaan paikkaa ja ehkä syödään palanen piirakkaa tms tuhdimpaa. Siinä on siis se ero, että koko keho ei ole viilennyt vaan väriseminen on varoitus siitä, että uhkaa tulla liian viileä, vaikka nytkin jo tarvitaan lämmittelyä.

80. Yleensä ihminen vilustuu, jos keho ihon alla on viilennyt ja jäänyt viileäksi pidemmäksi aikaa. Jos sen sijaan vain ihon pinta on viilennyt, mutta keho lämmittää normaalisti, niin ei yleensä vilustu. Mutta jos ihon pinta on kylmä, esim. paidan hihojen allakin, eikä sisempi keho terveesti lämmitä ihoa vaan se on jäänyt kuin eristyksiin ja niin kestää ainakin vartin tai pidempään, niin siitä usein vilustuu. Olennaista on, että jos jostakin kehon osasta tuntuu, että se haluaisi lämmetä, niin muu keho heti lämmittää sen, minkä voi saada aikaan liikkumalla reippaasti ja syömällä sen verran, että keholla on ylimääräistä energiaa, millä lämmittää.
Liika teen juominen usein jättää ihon viileäksi, mikä on lievä vilustumisvaara heti, kun teen juomisen lopettaa.

81. Jos vietät osan vuotta lämpimässä maassa, jonka ilmastosta pidät, et ole sopeutunut Suomen ilmastoon, ja niin sinun pitäisi Suomen sijasta elää koko vuosi lämpimissä maissa. Suomen ilmastoon kuuluu talvi. Ilmastoon on sopeuduttu niin, että ajatellaan koko vuotta. Silloin kesä ja välivuodenajat saavat tukea talven kylmänkestävyydestä. Jos on kylmän tai viileän kanssa kuin lämpimässä tai kuumassa ollaan, tulee särkyjä, koska keho viilenee liikaa nopeasti. Jos talven haluaa viettää muualla, niin vaikka Eestissä tai Etelä-Ruotsissa eikä suorastaan lämpimässä. Mutta silloin tuntuvat Suomen muut vuodenajat viileämmiltä. Parempi olisi elää koko vuoden samassa ilmastossa.
Jos olet ulkomailta kotoisin, niin jos aina kerrot, mistä maasta olet ja millainen ilmasto siellä oli, niin ihmiset, jotka Suomessa kohtaat, osaavat jotenkin elekielellään, sosiaalisesti, puhein ja elämäntavallaan näyttää, miten Suomessa elää. Mutta jos väität olevasi Suomesta, niin he merkitsevät vain "kuten tavallista" ja "kuten hyvin osaat" ja niin heiltä ei saa tukea ilmaston osaamiseen vaan jotkin kohdat jäävät vanhaan ilmastoon sopeutuneiksi.

82. Pään kuuluu olla samanlämpöinen kuin keskikeho, siis omaa tervettä normaalilämpöäsi kaikki tärkeät elimet niin keskikropassa kuin päässäkin. Rajoilla tarkoitetaan käsiä ja jalkoja. Ne saavat olla erilämpöiset kuin normaalilämpösi, koska ne kestävät lämpötilanvaihteluja paljon paremmin kuin tärkeät elimesi. Myös luiden olisi hyvä olla aika lailla normaalilämpöiset ja lihasten lämpöä tuottavia.
Pään viileys tyhmentää paljon. Suomessa kai ulkomaalaiset ovat usein niin viileitä keholtaan, että ovat paljon typerämpiä kuin lähtömaassaan. Siihen auttaa lämmittely: villasukat, pitkät housut, villapaita, kuumaa juomista, fyysistä työtä tai liikuntaa. Jos joku on oikein kylmissään niin saunaan, tai jollei sitä ole, niin edellisten vaatteiden lisäksi lämpöhousut jalkaan, kuumaa juomista ja varoo, ettei höngi lämpöä kehonsa ulkopuolelle lähes lainkaan. Jos uhkaa tulla hiki, niin vähennä vaatetta jonkun verran ja lopeta teenjuonti.

83. Pyykit kuivataan lämpimässä tilassa, jossa on riittävän hyvä tuuletus, esim. avataan ikkuna vähäksi aikaa, jos ilma on ihan kostea. Jos on varaa hankkia 1400 kierrosta linkoava pesukone, niin sen pyykit kuivuvat nopeasti. Viileässä pyykit eivät kuivu, sillä ilmaan ei mahdu vettä. Tai kuivuvat ne valtavan hitaasti. Pyykkien kuivauspaikalla ja -ajalla on paljon väliä noiden tilojen lämpimyyden tai viileyden kannalta. Tärkeää on tuulettaa edes jonkin verran, jos ilma on kostunut, niin pian tulee lämpimämpää. (Pesukoneilla on Suomessa myös jokin käyntiäänen voimakkuuden luokitus, joten jos valitsee hiljaisen, niin se tosiaan on paljon hiljaisempi lingotessaankin kuin muut pesukoneet, mutta se on tuettava oikein.)

84. Jos olet joltakin kohden tropiikin lähtömaasi tavalla, sille kohdalle tulee helposti kylmän kehon särkyä, joka on seurausta siitä, että on kuuman tavalla kylmässä tai viileässä. Jos taas olet joltakin kohden suomalaisittain, sille kohden tuskin tulee särkyä. Sama pätee, jos haaveilet kenties joskus muuttavasi lämpimään maahan. 
Jos sinulla on kylmän kehon särkyjä, niin laita heti puhtaat kuivat villasukat jalkaasi, ja pidä niitä lähes aina. Lisäksi voit vaihtaa pitkät housut jalkaasi ja sukkahousut tms alle. Pue myös talviajan paita, vaikka olisi kesä, esim. ohut villapaita. Älä oleskele rauhalliseen tapaan viileässä enää yhtään vaan vaihda lämpimään ja syö edes voileipä, jollet ole viime aikoina syönyt kunnolla, sillä tyhjä vatsa ei jonkin ajan jälkeen tuota enää lämpöä, kun energiavarastot ovat lopussa. Jos lämmöntuotanto näytti olevan siitä kiinni, niin syö kunnon ateria. Koko kehon lämpötilan pitäisi olla terve normaalilämpösi, siis myös raajojen, ihon pinnan, lihaksiston ja luiden eikä vain keskikehon. Kuumassa ilmastossa kehon pinnan sopii kai joskus olla viileä mutta kylmässä ilmastossa, siis myös Suomen kesässä, pitää koko kehon olla normaalilämpöinen, ei haalea, saati sitten viileämpi.  
Jos olet Suomen ilmastoon sopivalla tavalla, niin kehossasi ei ole pienimpiäkään särkyjä missään koskaan ja koko kehossa on hyvä lämmin tai aika lämmin niin ikään hyvä olo ja sinulla on hyvä mieli ja hyvä tahto. 
Nyt kesähelteillä,kun aurinko kuumensi auringonpuoleisen yksiöni tosi kuumaksi, mittarin mukaan sisällä lähemmäs 30C, niin lämpötilan laskiessa tuli kylmänsärkyjä, etenkin jos joi teetä, kai siksi, että keho oli sisältä liian lämmin, mikä laittoi viilentäytymään (Huom. Käytän tässä sanaa "viilentäytyä" merkitsemään sitä, että keinotekoisesti huonoin tavoin yrittää viilentää kehonsa tai sen osia, kun taas tavallinen suomalaisen kulttuurin mukainen sana olisi "vilvoitella", millä tarkoitetaan hyvällä tervehenkisellä tavalla viilentymistä esim. saunan kuistilla, niin onnistunutta, että sen tuoma elämänkokemus on sointuisaa, tunnelmallisena olo ja aistimukset ikään kuin soivat.), ja niin keho oli sisältä liian lämmin ja pinnalta ihan kylmä, mikä on ihan väärin. Mutta sitten kun iltaa kului ja en juonut teetä, niin kylmänsäryt lakkasivat ja huomasin normaalin lämmön palautuneen kehoni pintaosiin sen myötä, kun kehoni keskiosat olivat viilenneet sopivan lämpöisiksi, eivät siis viileiksi vaan viileähköön normaalilämpöön, mikä teki mielekkääksi lämmön vaalimisen tavalliseen tapaan. Kai niillä, joilla kesä on apea, on käsitys, että kesällä pitää viilentäytyä verenkierron osalta, kun taas terveen toimeliailla on kehon lämpltalous samantapainen kuin muina vuodenaikoina ja viilentymisestä huolehtii kevyempi pukeutuminen, vähempi ja kevyempi syöminen ja varjossa oleskelu sekä pitkälti uinti.
Helteen tavalla viileässä tuo särkyjä kun taas pakkasen tavalla viileässä tuo hyvän olon. Ennen kaikkea liikunnallisuus (oleskelevaisuuden sijaan) on tärkeää, tuo hyvän olon! Liikunnallisuus vaatii kapasiteettia, huomiokykyä. Siksi se on jonkinlainen ryhtymis- ja identiteettikysymys: mille olet s''tynyt.
Lopeta myös kokonaan samaistuminen lämpimämpien maiden asukkaiden ilmastoon sopeutuneisiin piirteisiin, esim. oleskelevaisuuteen. Heidän viilentäytymislämpötilansa vastaavat Suomen hellelämpötiloja 28C+ ja meidän kesämme viileät jaksot taas vastaavat Suomen syksyn lämpötiloja 15C ja saattavat olla sateisia ja kostea ilma viilentää paljon tehokkaammin kuin kuiva. Helteellä löhötään ja viileällä syyssäällä tarvitsee taas takin ja reippaan liikunnallisuuden koko ajan.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114. 

85. Jos olet kuumasta tai lämpimästä ilmastosta ja muuttamassa Suomeen, niin tärkeintä on selviytyä hyvin sisälämpötiloissa eli noin 20C. Pääosan vuotta on ulkona selvästi sitä kylmempää, joten olennaista on osata selviytyä tuon sisätilojen lämmössä lämmittelyn varassa. Eli muuttaessa ei saisi olla hellekesä tai sitten harjoittelu alkaa vasta helteiden ollessa ohitse.
Kun talven kovien pakkasten jälkeen alkavat säät lämmetä, niin kaikki tsemppaavat lämpimämpäämn sopeutumista. Kevätpuolella vuotta ei siis ulkomailta muuttava saa muilta mallia viileän ja kylmän kestämiseen ja siksi ei Suomeen pitäisi muuttaa kevätpuolella vuotta vaan vain syksypuoliskolla, kun kaikki tsemppaavat kylmeneviin säihin oppimista.
Jos sinulle tulee sisätiloissa viileän kehon särkyjä, johtuu se siitä, että kroppasi on aivan liian viileä, etkä siis selviä Suomen ilmastosta edes sisätilojen osalta. Luultavin syy siihen on liian oleskelevainen tapa olla, mihin vikkelä liikunnallisuus auttaisi. Toinen syy on väärä käsitys siitä, miten viileä keho saa olla. Kehon ei kuulu olla ollenkaan viileä vaan kokonaan lämmin, siis joka osaltaan lämmin, tervettä normaalilämpöäsi. Jollet hahmota kehonlämpötilaasi, niin kuumemittari, jolla voisi mitata kehon eri osien lämmön kulloinkin, voisi auttaa lämpöisyyserojen hahmottamisessa. Jos pari astetta kuumetta on jo rankkaa, niin luultavasti myös pari astetta liian viileää, ainakin, jollet ole viileästä tai kylmästä ilmastosta kotoisin.
Pitäisi tajuta, että viilentämisen hoitaa ympäristö heti, kun hetkeksikään lakkaat varomasta viilenemistä, mutta lämmittää pitää kehon itse itsensä, myös jäsenten pinta.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114. 

86. En teidä, mutta ehkä jotkus lämpimistä maista tulleet ajattelevat, että "Oleskelen vain ja teen mitä muutkin mutta omalla tavallani, niin sillä selviän ilmastonkin." mutta ei sillä selviä Suomen ilmastoa! Ensinnäkään Suomen ilmastossa ei saa oleskella ja ei siis selviä oleskellen. Toisekseen Suomen ilmastossa selviäminen on paikallisillakin jatkuvan tavoittelun tulos: jatkuvasti vaihdetaan vaatteiden määrää kehon lämpötilan ja ympäristön viileyden mukaan, jottei ehtisi tulla viileä ja sairastua, ja jatkuvasti huolehditaan, ettei olla kylmässä paikoillaan tai muutenkaan liian pitkään kylmässä tai viileässä (tämän jälkimmäisen ulkomaalaiset usein lyövät pahoin laimin), että eletään terveellisesti, liikutaan kylliksi, ulkoillaan, ihaillaan luontoa, ollaan valoisan aikaan hereillä ja toimeliaita, syödään terveellisesti ja niin, että lämmöntuotanto toimii jatkuvasti. Suomen ilmasto vaatii siis koko ajan säätöä ja se tehdään muun elämän ohessa tyylikkyydestä piittaamatta, muun toimeliaisuuden pienenä juonteenba, hyvän elämän ja terveyden tavoittelun yhtenä arjessa tarpeellisena perusjuonteena.

87. Yleensä, kun laitetaan lämpimämmin päälle, niin noita lisävaatteita käytetään ainakin puoli tuntia mutta yleisemmin pari kolme tuntia tai loppupäivän tai loppuun sen jakson kun ollaan samalla paikalla samoissa tekemisissä, jolleivät olosuhteet vaihtele. Yleensä parin minuutin sisään siitä, kun on laittanut lämpimämmän vaatteen suojaamaan jotakin viilennyttä kohtaa, tuo kohta pinnalta lämpenee sen verran, että tuntee vaatteiden olevan lämpimät, mutta se ei riitä, koska keho on ehtinyt viiletä ja vaatteita on käytettävä niin pitkään, että keho on kauttaaltaan ihan lämmin ja lämpö tasaantunut niin, ettei lämmönsäätelyjärjestelmä enää ole rasittuneena. Lämmittely on siis kuin lepotauko ja lämmittelyn lopettaessaan tarttaa olla pikemminkin liian lämmin, niin että on taas varaa viilentyä hiukan, kun ryhtyy puuhaamaan muuta esim. ulkona tai sisällä ilman vilttiä. Usein lämpeneminen käy niin, että jokin osa hautoutuu viltin alla kuumaksi mutta keho on muualta viileä tai haalea ja niin kestää kauan ennen kuin lämmin osa on jaksanut lämmittää kunnolla lämpimäksi koko kehon, mikä vasta takaa riittävän lämmön jatkossa.
Lämmittelyä mietitään vähän kuin jonkin esineen tai vaikkapa huoneen lämpimyydestä huolehtisi: ei tarvitse olla tietynlainen vaan vain katsoa viilentävät tekijät, suojata niitä vastaan ja hommata siihen viereen jotakin, mikä ajan kanssa huolehtii lämmittämisestä.
Lämmittely tarkoittaa koko kehon tai sen viilentyneiden osien lämmittämistä takaisin normaalilämpöön tai hiukan sen yli. Lämmittelyn lopputulos on siis kuin lämpimänä kesäpäivänä tai suorastaan helteellä, niin on lämmöntarpeesta huolehdittu ja voi vapaasti puuhata muuta, kunhan on tarpeeksi lämpimästi vaatetta päällä, jottei viilene ainakaan nopeasti - ja sitten taas lämmittelemään, kuin tukikohtaan takaisin.

88. Suomen vuodenaikojen elämisen ohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html

89. Suomen säät vaihtelevat päivästä toiseen ja niinpä olosuhteet yhtenäpäivänä saattavat olla ihan erilaiset kuin toisena. Tapoja muodostamalla Suomen säistä ei siis selviä vaan täytyy kuulostella säätä ja useimmat tarvitsevat avukseen ulkolämpömittarin, jota katsovat monta kertaa päivässä, etenkin ulos lähtöä suunnitellessaan. Ulkolämpömittari näyttää oikein, jos se ei ole tuuletusikkunan luona eikä auringossa ja jos sen luota pääsee ilma virtaamaan vapaasti niin, että se on ulkoilman lämpöinen eikä esim. ikkunassaliian kiinni. Sen on oltava helposti luettavissa ikkunaa avaamatta.Se mittaa lämpötilat Celcius-asteina niin kuin Suomessa tapana on. 5 astetta eri lämpöinen sää vaatii jo ihan erilaisen asenteen kylmään ulkoilmaan ja lievästi erilaisen pukeutumisen. Myös kosteus ja tuuli vaikuttavat paljon. 10 astetta erilainen sää on jo erilaisen pukeutumisen paikka, esim. eri vuodenajan takki.
(Auringonpuoleisessa huoneessani ulkolämpömittari on nyt heinäkuussa auringossa näyttänyt yleensä 32C, kun taas illalla samana päivänä tuulettaessa ulkolämpötila on laskenut 18C tai 12C asteeseen, eli on noissa lämpötilanvaihteluissa huomioonottamista kesäaikana!)
Myös sisälämpötila voi tuuletuksen, pyykkien kuivaamisen, auringonpaisteen, patterin toiminnan säätämisen ja patterin vikojen (ylimmän kerroksen pattereissa on usein ilmaa, jolloin ne eivät lämpene. Ilmaa päästetään pois pienellä avaajalla avattavasta ventiilistä ja suljetaan äkkiä, kun ulos alkaa tulla vettä), sisäovien auki tai kiinni pitämisen, ruuanlaiton, henkilöiden lukumäärän yms myötä vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa. Niinpä sisälämpömittari olisi hyödyllinen, lähinnä kai oleskelukorkeudella, kulkureitillä, jotta ilma vaihtuu sen luona. Jaloissa nilkan korkeudella on talvella usein viileämpää, kun vetää ikkunan raosta tms. Niin tietää sitten helpommin, miten paljon on puettava päälle ja syötävä tms jotta pysyy lämpimänä. Niin oppii tunnistamaan, mikä olo liittyy mihinkin säähän ja sisälämpötilaan ja miten lämpöisesti sellaisessa on pukeuduttava.
Myös kehon eri osien lämpöä mittaava kuumemittari olisi hyvä apu, jos ei tunnista alilämpöä tai oikeaa lämpötilaa. Sisäelimien, myös pään elimien, olisi oltava tervettä normaalilämpöä koko ajan, sillä ne ovat kerkimmät. Myös kädet ja jalat saisivat mieluusti olla lämpimät, mutta niiden lämpötilan vaihtelu ei niin paljoa haittaa.
Kehonne terve normaalilämpö on lähes ihan sama kesät talvet. Sen tunnistaa siitä, että silloin olette terve, jaksavainen, hyväntuulinen, toimeliaisuus sujuu ongelmitta helposti jatkuvastikin, teillä on hyvä olo, ymmärryksenne toimii hyvin, tunne-elämä on tervettä ja terveen hyvin voivan ihmisen tunne-elämää, reaktiot toimivat hyvin ja vikkelään, ovat mielekkäitä ja käytännön tekemiset sujuvat hyvin ja sosiaalisissa suhteissa on hyvää tahtoa ja tervehenkisyyttä.

90. Lämmittely on järjellä huolehdittavia asioita. Lisäksi kuulostellaan tuntemuksia kehon ja ilman lämpötiloista, nälästä, kehon lämmöntuotannosta ja liikkumistavasta. Mieti, miten paljon lämpöä tarvitset, jotta olisit terveen lämmin, siis mitä vaatteita kulloinkin, kuinka kauaksi aikaa, mitä muuta lämpimänä pysyminen vaatii. Huolehdi ne kuntoon vähän niin kuin esineestä huolehtisit, niin voit olla huoletta ilmastossa pärjäämisen suhteen.

91. Jos keho jää pinnalta ja raajoista viileäksi mutta on keskikropan sisältä kunnolla lämmin, niin syynä on silloin yleensä, että verenkierto on erilainen raajoissa ja kehon pintaosissa. Kehon pitäisi olla kokonaan lämmin ja siksi verenkierron pitäisi lämmittää koko kroppa. eli verenkierron ei kuuluisi olla eristetty pintaan ja sisäosiin vaan lämmön virrata sisäosista koko kehoon, minkä yleensä saa aikaan, kun on ojentanut jäsenensä kunnolla: kuin lapaskätinen lapsi pakkasella, sohvassa löhöäjä, fyysistä työtä parhaillaan tekevä, rennon rempseä luonne tms. Ja tietenkin keskikehon pitää tuotaa riittävästi lämpöä, mikä merkitsee, ettei sitä saa pitää lytyssä, on liikuttava reippaasti ja syötävä niin useasti, että keho jaksaa tuottaa lämpöä, on toimeliaisuus helppoa energian puolesta.

92. Ihon pinnankin ja etenkin kropan ihon pinnan alla tulisi aina olla lämmin, sillä talvella ulkoillessa, jos iho ei ole lämmin, koko ajan kehon lämmittämä, niin se helposti paleltuu. Ja jos vaikka nenänpää paleltuu, niin sitten joudut aina olemaan ilman nenänpäätä ja se on kovin ikävää ja niin kai teet itsemurhan. Siksi keho aina lämpimänä, ihoa myöten! Kesällä sillä ei ole niin tarkkaa väliä, mutta heti, kun ilmat viilenevät, esim. syyskuun alusta, niin kehon ihon mukaanlukien lämpimänä pitämisestä täytyy jatkuvasti huolehtia! Tärkein keino siihen ovat lämpimät vaatteet ja se, että verenkierto lämmittää myös ihon pinnan. Oleskelevainen ei saa olla vaan pitää olla liikunnallinen niin, että keho tuottaa lämpöä.

93. Villasukat ovat siis kovin tärkeät ja niitä olisi hyvä olla muutama pari. Villasukkia käytetään paljon ja niin ne kuluvat puhki. Pieniä reikiä voi parsia villalangalla, mutta isompien reikien tai ohuiksi kuluneiden sukkien tilalle tarvitsee ostaa uudet. Kestäviä villasukkia kudotaan kestävästä sukkalangasta ja niitä saa esim. kirpputoreilta tai käsityömyynnistä. Markettien konekudotut villasukat ovat usein pehmeämpiä ja menevät rikki helpommin. Kaikista helpoiten kuluvat rikki venäläiset villasukat ja lapaset, koska niiden langan villa on liian lyhyestä turkista keritty ja liian suurella saippuamäärällä perin juurin puhdistettu. Villasukat tarttee pestä käsinpesussa max 30C tai koneen ksäinpesuohjelmassa max 30C. Ihan likainen sukka on kylmä mutta vähän käytettyä voi huoletta käyttää. On väliä myös sillä miten sukan kanssa ollaan, sillä se vaikuttaa verenkiertoon. Niinpä sukan tulisi olla mukavan väljä (tiukka ei lämmitä)  ja mukavan kotoisan värinen, esim. punainen on perinteisesti lämpöisenä pidetty väri.

94. Vanhoina aikoina suomalaiset osasivat Suomen ilmaston kanssa elämisen hyvin. Niinpä vanhat kuuluisat iskelmät kuten Olavi Virta voivat opettaa Suomen säiden kanssa elämistä.
Joululaulut opettavat talvea, mutteivät sovi ennen lumen tuloa. Metsäkukkia ja Tuonne taakse metsämaan opettavat syksyn elämistä, alkusyksyä ehkä myös Puolalainen nuotiolaulu ("Meil on metsässä nuotiopiiri...").

95. On monia eri tapoja selvitä hyvin kylmässä. Näistä liikunnallisuus on tietääkseni paras, koska jättää hyvän olon ja jaksavaisuuden. 
* Liikunnallisuus, urheilullisuus ja jatkuva toimeliaisuus
* Lämpöiseksi käpertyminen (auttaa esim. räntään) papin tai vanhan kahvista ja pullasta ja seurapidosta sekä jutustelusta pitävän miehen tapaan 
* Lämpimät vaatteet, ennen kaikkea superlämmin aluskerrasto, villasukat, paksu villapaita, hupullinen lämpöinen takki ja lämpimät kuivina pysyvät kengät ja lämpimät käsineet
* Ihan vain lämpimissä sisätiloissa pysytteleminen (viileän ja etenkin kylmän välttely ja mahdollisimman lyhyet oleskeluajat viileässä ja kylmässä)
* Valtavasti syöminen
* Lihavuus (1cm läskiä lämmittää kai kuin olisi 20C lämpimämpi sää)
* Hyvä lämmöntuottokyky taitona
Tavallista on käyttää näistä jonkinlaista yhdistelmää: aina lämpimät vaatteet ja liikunnallisuus ja nuo muut paikkaamassa, jollei joltain kohden niin hyvin pärjää.

96. Kylmänsäryt
Kylmänsärkyjä tulee, kun särkevät luut ovat liian kylmät. Joskus särkyjä on myös niiden vieressä iholla ja lihaksissa. Tyypillisesti tällöin ihon pinta ja keho pari kolme senttiä ihon alla on liian viileä.
Tähän syy on kai, että ollaan helteen tavalla liian viileässä, mihin syy on kai, että otetaan helteeseen mallia lämpimämmistä ilmastoista ja nämä mallit eivät sitten ole mielekkäästi viileässä. Kylmänkestokyvyn tuo se tapa, millä ollaan, elellään. Ei voi siis ajatella, että 30C hänelle vastaa 18C minulle, vaan 30C hänelle vastaa 30C minulle.
Kylmänsärkyjä on kahta tyyppiä: on liian kylmässä oleskelun tuomia särkyjä, jotka paranevat lämmittelemällä, ja on liian pitkään hellelämpötilassa oleskelun tuomia jälkisärkyjä, kun ei joko olla katsottu lämpömittaria ja tajuttu, että 15C on takkia ja reipasta liikuntaa vaativa syksyn ulkoilusää eikä mik'' vilentäytymisen paikka, tai kun ollaan pidemmän aikaa helteen tavalla tavallisissa lämpötiloissa, yleensä siis liian oleskelevaisesti ja flegmaattisesti.
Jos on koko ajan niin "viileässä", että itse pyrkii lämmittämään kehoaan, ei kylmänsärkyjä tule. Mutta jos haaveilee helteestä tai lämpimien ilmastojen elämästä, on helteen tapaan oleskelevainen, lötkö ja liikkumiseen vastahakoinen Suomen lämpötiloissa ja niin tulee ihan jo tavallisissa sisä- ja kesälämpötiloissa kylmänsärkyjä sinne, missä luut (hampaat mukaan lukien) ja lihakset ja iho niiden luona ovat viilenneet liikaa. Koska näitä särkyjä tulee jo +20C:ssä, niin luut tuskin ovat sen viileämpiä, kun ne jo varoittelevat käyttöohjeen vastaisesta kylmyydestä.
Urheilullisuus tuottaa lämpöä ja niine i ole särkyjä vaan aurinkoinen hyvä olo. Liikunnalliseksi voi oppia ja aloittaa vaikka myöhemmällä iällä, ks. http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html . Ihan jo muutama reipas askelkin tuo hyvää mieltä ja lämpöä ja opettaa asenteeltaan liikkuvaisemmaksi, mikä tekee arjesta onnellisempaa.
Flegmaattinen on viileä ja viileään kohtaan tulee helposti särkyjä. Aktiivinen tuottaa lämpöä ja saa siitä hyvän olon. Ei ole kyse luonteenlaatujen erosta vaan pikemminkin tyylitottumuksesta. Kohdittain flegmaattiselle tulee kehon tai elämäntavan föegmaattisiin kohtiin särkyjä aj räiskyvän elämänmakuisiin hyvää oloa.
Suomen luonnossa liikkuminen opettaa Suomen ilmastoon sopivaa elämäntapaa: tunnelmataju, toimelias liikunnallisuus, mielekäs tekeminen, katseleminen, elämän yrytmit ja elämänmenon soljuvuus, suomalainen sosiaalisuus, hyvä mieli ja siitä kumpuava hyvä tahto. Pikkulinnuilta, korta viettävät talven Suomen ilmastossa ulkona säässä, voi hyvin oppia lämpimänä pysymist kesälläkin. Sen sijaan toreilta tutuilla lokeilla ym muuttolinnuilla on paljon huonompi säänkestävyys eikä niistä kannata ottaa mallia. Myös oravan liikunnallisuus aistit auki on hyvä malli.
Olennaista on, että ihon pinnan ja kehon ihon alla on oltava lämpimät, tervettä normaalilämpöä. Pinnalta viileille on tyypillistä, että kehon keskiosa on lämmin, jopa kuuma, ja pinta viileä. Kuuman ja kylmän raja pitäisi tehdä 0-3cm kehon pinnan ulkopuolelle vaatteiden tienoille ja vähän kasvojen pinnan eteen.
Jos jokin luu on kylmä ja sitä särkee, siihen höngitään kehon sisäll lämpöä tuottavilta alueilta lämpöä samoin kuin keho saattaa hönkiä lämpöä ulos, mitä pitäisi viileällä ja kylmällä välttää kokonaan. Höngitään lämpöä luuntienoille luuhun ja 1-3cm luun viereen kanssa. Jos jostakin särkee ja vieressä on vähän huono tai hankala olo, niin höngitään koko alueelle, vaikka se olisi laaja, koska vain kylmään hönkiminen vie paljon energiaa ja sentään kohtuulisen lämpimän lämmittäminen ei niin oel urakka, ja särkyjen laakkaaminen edellyttää, että koko alue olisi kunnolla lämmin.
Luonnostaa säryttömiä ovat liikunnalliset Suomen ilmastoon sopeutuneet, jotak eivt koskaan oleskele helteessä niin pitkään,e ttä alkaisivat ottaa muista olmastoista mallia, ja joilla ei muutenkaan ola eikaita muuttaa lämpimään lähivuosina.
Liika toisiin nojaaminen ei ole hyvä idea, sillä mukana tulee heidän kehotuntemuksiaan ja heillä lämmittelytarve on toisenlainen, ja niin sinun on hankalampi erottaa, mitä oma kehosi tarvitsee ja mikä sinulle olisi mielekästä. Itsenäinen omapäisyys tuo myös liikunnallisuutta ja on mielialalle kovin hyväksi: syntyy toimelias harmonia.
Yllättävän moni muukin voi kärsiä kylmänsäryistä, joten mallin ottaminen tuttavista ei auta. Mallin ottaminen ystävällisiltä pikkulinnuilta sen sijaan auttaa. Flegmaattisen näköiset kohdat ovat viileitä ja voivat siis särkeä. Räiskyvän urheilullinen kuten vaikka oravan liikunnallisuus aistit auki on lämpöisen onnellinen aurinkoisesti, talvellakin.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114.

97. Ruuista ilmastoon sopeutumista auttavat perinteiset vanhat suomalaiset ruuat. Kokonaan pitäisi aina välttää aivan eri ilmastojen ruokia kuten vaikka bataatti.
Tietääkseni lohi (riisin ja vihannesten kanssa?) auttaa ilmaston kanssa elämistä. Myös vitamiineja on tarpeen saada jatkuvasti paljon.

98. (Heinikko opettaa ilmastosta paljon enemmän kuin ruohikko. Suomessa ei ole käärmeitä tai vaarallisia hyönteisiä, jotal piiloutuisivat heinikkoon. Mutta lasten lelut ja puutarhatyökalut ovat ongelma. Sitä paitsi heinikko on parempi, jos sen läpi kulkee polku ja se on muuten jätetty koskemattomaksi. Näin voi tehdä esim. ruohikkoisen oleskelualueen reunoilla ja sen ulkopuolella pihalla. Heinikosta näkee, jos siinä on kuljettu. Se on siinä samanlainen kuin hanki.)

99. Luulen, että ulkomailla aivan vieraassa Suomen ilmastossa ulkomaalaiset kuulostelevat ohjeita liiaksi ja ovat epävarmoja siitä, mitä tapahtuu, jos noudattaa vain jotakin samansuuntaista eikä juuri samaa. Suomalaiset lämmittelyn ohjeet saunassa käyntiä lukuunottamatta ja verenkierron säätelyä lukuunottamatta (ja viinanjuontia lukuunottamatta) ovat sellaisia, että riittää noudattaa jotakin ihan vain summittain samantapaista, minkä keksii, jos omasta elämänkokemuksestaan huomaa sen toimivan, ja että paljon enemmän auttaa, jos noudattaa samaa ohjetta monina eri versioina yhtä aikaa jopa määrättömän paljon. Esim. kaksi samaa vaatetta päällekäin lämmittää paljon enemmän kuin yksi ja on ihan vain tavallista käyttää kaksia villasukkia päällekäin, jos yhdet eivät riitä, tai talvilapasina kahdet tai kolmet erikokoiset lapaset päällekäin ihan tavallisena käsineenä, tai että jos viltti ja villasukat eivät riitä, niin on villasukat, yksi viltti jalkojen ympärillä ja toinen harteilla ylävartalon lämmikkeenä, ja jos se ei riitä, niin väliaikaisratkaisuna täkki ylemmän viltin sijasta harteilla. Ja se, että syö lämpimän aterian ja pukee lämpimämmin päälle, lämmittää paremmin kuin jompi kumpi vain, ja jos siihen lisää reipasta liikuntaa ennen ateriaa, niin on vielä lämpöisempi.

100. (Mielestäni Suomen säitä ei voi samaistaa kuumien maiden ilmastoituihin tiloihin, vaan ilmastoidut tilat kuuluu rinnastaa Suomen lämmitettyihin sisätiloihin, joissa on olot keinotekoisesti lämmityksellä koetettu saada ihmisille mahdollisimman edullisiksi. Sään viileys tai kylmyys määrää sen, että sisätiloissa on tärkeää lämmitys. Vastaavasti lämpimissä ilmastoissa sisätiloissa on tärkeää miellyttävä viileys. Luulisi, että jos suomalainen lämmittelee teekupillisella sisälle tultuaan, niin kuuman ilmaston ihminen voisi vilvoitella jäähilettä syömällä, esim mehujää, viileällä suihkulla, kenties käsien tai jalkojen pitämistä muutaman hetken aikaa kylmässä vedessä (mutten tiedä onko siitä lääketieteellisiä haittoja) tms. ja ilmastointi taas olla vain mukavaan lämpötilaan, jossa on miellyttävää oleskella koko ajan ja joka kai olisi jonkin verran korkeampi ja siksi maksaisi vähemmän.
Jos kuuman ilmaston ihminen haluaa lämmitellä ilmastoiduissa tiloissa, käy se samojen ohjeiden mukaan vaattein, lämpimin aterioin ja urheilemalla. Mutta silloin on otettava huomioon, että ulos mennessään joutuu helteeseen, eikä niin ollen kovin paljo lämmittely sovi vaan miellyttävä oleskelulämpötila ilmastroiduissa huoneissa olisi paras, vai? Olisi myös mahdollista, että olisi jokin pieni viilentäytymistila viileämpi ja tavallinen oleskelutila mukavanlämpöinen.
Sisätilat vertautuvat koko ajan ulkona vallitsevaan säähän. Suomalainen on siis reunoilta tavallaan pakkasen tavalla sisälläkin, kun taas kuuman ilmaston viilennetyissä sisätiloissa oleskeleva tiedostaa jatkuvasti, että ulkona olisi lämmittelymahdollisuus, helle, johon palata, helle, joka on sikäläisen elämän realiteetteja niin kuin viileä tai pakkanen täällä. Ilmastoiduissa tiloissa oleskeleva ei siis voi ottaa mallia suomalaisesta, koska elinolot ovat erilaiset. Kuuman ilmaston ihminen on kai sisätiloissakin huomionsa reunoilta pikemminkin lötkö kuin tarkkanäköisen hienojakoisen pidättyväinen niin kuin viileässä ilmastossa sisätiloissakin ollaan. Sisätilat mieltää enemmän kropan kohdalle, koska niissä on muakava lämpötila, ja sää ulkona liittyy puolestaan maisemaan, jossa eletään.
Ainakin Suomessa kullakin on oma tapansa pysyä lämpimänä eikä se yleensä sovi kovin läheisesti yhteen muiden lämpimänäpysymistaktiikoiden kanssa vaan tarvitaan itsenäisyyttä, tilaa olla omanlaisensa ja samaistua vain samantapaisiin luonteenlaatuihin kuin itse on ja heistäkin niihin, jotka elävät samankaltaisesti kuin sinä itse. Sama varovaisuus luokittelussa pätee varmaankin myös ilmastoiduissa tiloissa oleskeluun kuumissa ilmastoissa.)

101. Jos olet niin kuumasta ilmastosta, että lämpiäminen aina saa päälle viilentäytymisyritykset, niin silloin ei kai kannata lämmitellä niin kuumaksi asti vaan olla lähes aina hiukan tai jonkin verran viileämpi ja viileämmässä kuin mikä kääntäisi tavoitteeksi viilenemisen. Mutta lisäksi kannattaisi tehdä suomalaisten mallin mukaan pieniä tai muuten sopivia määriä suomalaiseen tapaan lämmittelyjä, siis niin lyhyen aikaa kerralla, että tavoitteena on lämmittely eikä viileneminen. Esim. vaatteita voi pukea liian vähän ja varata viereen tai mukaan kasan lisävaatteita, joita käyttää lämmikkeinä, ja taas heti kun tulee liian kuuma, niin heittää lisävaatteet tai osan niistä pois ja yrittää elellä suomalaisittain. Vastaavasti ekat kerrat saunassa voivat olla vaikka puolen minuutin mittaisia kokeiluja: pari laudetta ylös, kun muut ovat saunomassa, ja heti alas ja jälkikäteen viileämmässä kuulostella oloa, että lämmittikö ja mikä olisi sopivan verran. Kuuman teen sijasta voi juoda lämmintä teetä, esim. vain kulauksen kerrallaan. Haalea juoma ei lämmitä mutta vesi sammuttaa janon. Olennaista olisi saada perusreaktiot oikein päin, mutta se kai edellyttää suomalaisia lämpötiloja tai edes jotain sinne päin.
Auttaisikohan , jos ottaisit identiteetiksesi olla lämpöpatteri, joka tuottaa lämpöä vain omaa itseäsi, kehoasi varten? Sitä varten sinun olisi pitänyt joskus nähdä oikein kuuma lämpöpatteri tai ehkä kuumana hohkaava saunan kiuas. Tajuaisiko silloin kroppasi, että sen tehtävä on tuottaa lämpöä sen verran, että kroppasi voi hyvin, olet jaksavainen ja hyvällä tuulella, skarppikin, ja pysyt terveenä.

102. Radion ja television äänien ja kasvojen sekä niiden musiikin on tarvoitteena olla suomalaiseen elämänmenoon sopivaa ainakin suurin piirtein, siis myös ilmaston osaavaa. Eri kanavat ja eri ohjelmat ovat eri yleisöille suunnattuja, joten sopivat eri ihmisille, mutta ylipäätään radion kivan kanavan soiminen osan aikaa ja telkun vilkaiseminen voi auttaa saamaan langanpäästä kiinni siinä, miten tässä säässä ja tässä vuodenajassa elellään. Suomalaisella musiikilla lienee sama kriteeri. Lisäksi monet suomalaiset tapahtumat ja harrastukset tehdään vuodenajan tahdin ja sen meiningin mukana eläen, joten ne usein sopivat malleiksi siitä, miten elää tässä säässä ja vuodenajassa.
Suomen mediat opettavat Suomen ilmastossa elämistä vain, jos niitä seuratessasi itse elät Suomessa tuota aikaa. Toisesta ilmastosta käsin etukäteen ne eivät opeta Suomen ilmastoa vaan ilmastosopeutumaan tarvitaan Suomen ilmastossa elämienn, jotteivät Suomessa mielekkäät ilmastoon liittyvät piirteet korvaudu mielettömästi millä sattuu muussa ilmastossa mahdollisella piirteellä, joka ei esim. lämmitä ja tuo vuodenaikojen kanssa elämiseen sopivia tapoja juuri vuodenaikoihin sovellettuina vaan korvaa ne jo etukäteen tottumuksiksi muodostuneilla vanhasta kotimaasta tutuilla elementeillä, joista ei ole mitään hyötyä Suomessa vaan jotka estävät ilmastoon sopeutumisen. Eli seuraa Suomen mediaa vasta, kun olet Suomessa!

103. Hiljaisempi verenkierto ja matalampi lämpötila raajoissa estää suuren lämmönhukan pitkään pakkasessa ulkoillessa tai tropiikista juuri Suomeen muuttaneilla. Mutta kehon terveenä pysyminen edellyttää, että keho on kaikkialta aika lämmin koko ajan, mieluiten tervettä normaalilämpöä koko keho koko ajan! Se vaatii, ettei kylmällä höngi lämpöä kehosta ulos, minkä taidon oppimiseen auttaa miettiä, että keho on viileämpi ihon luona tai ei ainakaan menetä sieltä lämpöä niin vikkelään.

104. Kylmänsäryissä kipukohdalla tai sen ympäristössä ei saisi olla suuria lämpötilaeroja, vaan koko alue ja mieluiten koko keho tasaisen lämmin, mukavan lämmin tervettä normaalilämpöä siis tai miellyttävän kivuttoman aika lämmin. Kylmän ja kuuman raja kuuluu vaatteisiin tai muutama sentti kasvojen eteen, ei kehon sisään.
Hampaita voi lämmittää verenkierrolla ja ympäröivällä keholla (siis lämpimät huulet, lämmin kieli ja oikein lämpimät ikenet painettuina laajalta alalta hampaita vasten ja verenkierrolla oikein lämpimiksi lämmitettyinä), jos niihin tulee kylmänsärkyjä, minkä tunnistaa siitä, että särkee kylmästä kasvojen niitä seutuja muualtakin (siis useimmiten kai poskipäiden luita, leukaluuta tai poskea) ja särkee useaa hammasta yhtä aikaa eikä tiettyä hammasta ja lisäksi hampaat ovat liian viileät tai suorastaan kylmät.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114. 


105. Kun ollaan sosiaalisia toisten kanssa, ollaan sosiaalisia näiden elämäntavan kokonaisuuden kanssa, näiden kaikkien piirteiden kanssa yhtä aikaa eikä osan vain tai osaa korostaen. Ihmisen lämmöntuottokyky johtuu hänen koko elämäntavastaan, ja kun joko kopioit koko tyylin tai et ota mitään vaikutetta häneltä, niin saat hänen lämmöntuottokykynsä tai muun lämpimänäpysymistaktiikkansa vaikutteena tai sitten saat pitää omasi täysimääräisesti ja kummallakin kai selviät, mutta jos vaikka kopioit toiselta paikoillaan olemisen tapaa muttet hänen eläväisyyttään, niin saat pelkkiä viilenemisvaikutteita. Jos taas kopioit lähinnä eläväisyyttä ja liikunnallisuutta, puhdilla tekemistä, spontaaniutta yms, niin kai saat lähinnä lämmittäviä vaikutteita. Mutta jollet saa niin toimimaan lämpimänä pysymistä, niin kopioi koko elämäntapa ja koko tyyli tai ei mitään tuolta toiselta.

106. Marraskuuta räntäsateineen pidetään vuoden rankimpana kuukautena, etenkin rannikolla, missä räntäjakso kestää pidempään. Lumen tulo ja pakkaset tuovat helpotuksen sään rasittavuuteen, kun ilma ei ole enää kostea eikä se niin ollen kylmennäkään niin paljoa eikä kastele vaatteita ja kenkiä. En tätä nyt niin tiedä, mutta eikö Keski-Euroopassa ole sellaiset lämpötilat kuin meilla marraskuussa, niin heillä koko talven? Eli talvi on kai täällä helpompi kuin siellä. Rannikon rankoissa räntäkeleissä auttaa kai, kun lämmin ruoka lämmittää. Ruokaorientoituneelle Keski-Euroopan talvi on kai sopivampi kuin täkäläinen. Ainakin sikäläiset vaikuttavat elämäntavaltaan ruokaorientoituneemmilta kuin suomalaiset.
Marraskuussa sataa kylmää vettä tai räntää ihon pinnalle ja se tarvitsee lämmittää jonkun verran huokumalla lämpöä iholle. Siksi lämmin ruoka sopii marraskuun lämpimänäpysymiskeinoksi. Tosin vedenpitävät lämpimät vaatteet ovat tärkeät myös, samaten vedenpitävät lämpimät kengät ja kenkien (ja takin, hanskojen, hatun yms) kuivaaminen aina heti ulkoilun jälkeen. 

107. Järkyttynyt olo, jonka syy ei tule mieleen, johtuu kai useimmiten siitä, että on selvästi viileämpää kuin mitä on säästä olettanut tai että kylmän sateen vuoksi oman kehon lämmönhukka on paljon suurempi kuin mitä tästä säästä oletti. Keho siis hönkii lämpöä enemmän kesäajan tapaan vaikka olisi jo oltava kuin talvella, ei niin seurallinen ympäröivän ilman kanssa ja lämmöntuotanto hyvä, verenkierto kunnollinen ihon pintaan asti. Silloin lämmitellään kuin vuodenaika olisi jo lähempänä talvea, esim. yöpakkasia jo varhain.

108. Lämmin ruoka ja kuuma tee lämmittävät vatsasta käsin, eivät suusta, josta ne kulkevat vikkelään. Liian kuumaan ruokaan tai juomiseenv oi puhaltaa, jotta se viilenisi. Vatsan seutu on luonnostaan kehon lämmöntuotannon keskus. Suu taas yleensä kohtaa kylmän ilman eikä niin paljoa omaa omaa lämpöä.

 109. Tästä opit lämmönsäätelyn: 
Suomen lämpömittari Oy:n vaakunamainen logo, joka oli (Savonlinnan Tokmannista) ostamani ulkolämpömittarin pakkauksessa, opettaa tyylillään kylmän kanssa olemista ja lämmönsäätelyä, vaikka vatsan kohta kyllä tuntui kuvassa olevan väärin tai ei ainakaan suoraan matkittava, vaan eloisampi pitäisi vatsanseudun olla eikä niin sisäänvedetty. Mittari ei montaa euroa maksa. http://www.suomenlampomittari.fi/
http://lampomittari.fi/tuotekategoria/ulkolampomittarit/
http://lampomittari.fi/tuotekategoria/huonelampomittarit/
Logo pakkauksessa oli selvempi kuin yrityksen sivulla oleva sumuinen logo. Ulkolämpömittarin hinta on noin 4,20 euroa + posti. Ulkolämpömittari on Suomessa elämisen välttämättömyyksiä ja lämmönsäätelylle olennainen.
Lämpömittareista ks. tämän blogikirjoituksen kohta 89.

110. Liika toisiin nojaaminen ei ole hyvä idea, sillä mukana tulee heidän kehotuntemuksiaan ja heillä lämmittelytarve on toisenlainen, ja niin sinun on hankalampi erottaa, mitä oma kehosi tarvitsee ja mikä sinulle olisi mielekästä. Itsenäinen omapäisyys tuo myös liikunnallisuutta ja on mielialalle kovin hyväksi: syntyy toimelias harmonia.

111. Jos sinun on hankala hahmottaa kehon lämpötaloutta, sen lämpötilaa, lämmittelyn tarvetta, verenkiertoa yms, niin muutama perusseikka auttaa. Jos missään tuntuu yhtään viileältä, siis kuin olisi viileää jossakin, joko ympäristössäsi tai kehon pinta tai kehon osa, niin ideana on lämmitellä heti eli heti laittaa parin sekunnin sisään sinne lämpimämmin vaatetta, vaikka olisi ollut vain viileä eikä niin kylmä. Lämpimänä pysymistä auttaa, kun tajuaa, että ihon on oltava lämmin kaikkialta. Laita siis pitkähihainen paita, pitkät housut ja sukat, niin ne lämmittävät edes hiukan ja silloin omn helpompi hahmottaa, että ihon niiden alla pitäisi olla lämmin. Toisaalta ei saisi hikoilla, jotteivät vaatteet kostu. Eli sen verran vähän vaatetta päälle, ettei ihan hikoile, ja sen verran enemmän väliä aterioilla tai kupillisilla kuumaa juotavaa, ettei jatkuvasti huou lämpöä hikeen asti. Hyvä olisi, jos olisi osin vaatteiden vuoksi lämmin ja osin lämmin siksi, että keho tuottaa itse lämpöä, niin siinä on säädönvaraa ja lämmönsäätelytaitoja jo. Jos liikuksit huoneessa tai missä oletkaan, niin se on lämpöätalouden kannalta parempi kuin helteen tapaan paikoillaan lösiminen, vaikka jos syöt ja juot kuumaa, niin tuottaahan keho lämpöä niiden voimalla paikoillaankin. Kohdan 109. linkeillä löytyvä logo opettaa lämmönsäätelykykyä hyvin, suosittelen!

112. Yleensä on parempi olo ja parempi meininki, kun tuntee sään välillä eikä ole vain käpertyneenä lämpimään. Mutta sää viilentää pian ja niin ei voi antaa sen tuntua paljon eikä etenkään pitkään vaan vain muutaman sekunnin ja sitten taas pitkään keskityttävä lämpimänä pysymiseen. Ja taas sään tuntu kulkiessa jossakin, missä se piristää mieltä, ja heti taas keskityttävä lämpimänä pysymiseen niin, että pysyy hyvin lämpimänä.

113. Onkohan niin, että suomalainen on näköaistillaan ja tunnelmatajullaan maiseman elämän (puineen kasveineen kaikkineen) kanssa ja tuumii samanaikaisesti, että "olen tässä itse lämpimästi" kuin villapaidan sisään käpertyneenä ensipakkasten aamuina viileässä lämpöisesti, niin saa siitä maisemasta, sen elämästä ja tunnelmatajustaan jotenkin tukea lämpimänä pysymiselle niin kuin on hyvä myös itselle sisällä lämpimässä ikkunasta ulos katsellen.

114. Suomessa on kesälläkin lähes aina niin viileää, että helle ei ole ongelma vcaan aina löytyy jostakin viileää, jos tarvitsee vilvoitella: järveen uimaan, viileään suihkuun, suureen varjoon, viileää seinää vasten, puolivarjoon, jossa käy tuulenvire tms. Sen sijaan Suomessa liika viileneminen on lähes aina vaarana, jota vastaan on varauduttava. Niinpä suomalaisilla on silloinkin, kun heillä on kuuma, hiki, niin heillä on lämmöntuotanto päällä mutta tavallista hiljaisemmalla tai ei ainakaan kovin kovalla ja viilenemisestä huolehtivat ohuemmat vaatteet, se, ettei syö ainakaan paljoa ja ei juo kuumaa eikä rehki niin, että tulee kuuma. Tällöin siis ihminen itse huoletii siitä, että keho on tasaisen lämmin eikä viilentynyt pintaosista, ja kehon viileneminen käy samaan tapaan kuin esineen jäähdyttäminen. Lämpimistä ilmastoista tulleet sen sijaan usein yrittävät viiletä, vaikka ympäristö olisi kuuma, jolloin keho ise viilentää itseään pintaosista alkaen, mikä ei käy Suomen ilmastossa, koska viilenneisiin alueisiin tulee kylmänsärkyjä: ne ovat siis varottavan epäterveellisen viileät, mikä etenkin talvella on hengenvaarallista Suomessa. Kun suomalainen on vilvoitellut tarpeeksi, hän pakenee sisälle tai pukee lämpimämmin päälle, esim. villapaidan tai takin, ja liikkuu taas lämpimikseen, ehkä haukkaa voileivän, jos tuntuu energiantarvetta olevan.
Kylmänsäryistä kohdissa 65., 84., 85., 96., 104. ja 114.
Kylmänsärkyjä tuo myös, jos luulee ulkomaalaista syntyperää olevia suomalaisiksi, esim. siksi, että heitä on ympäristössä paljon. Suomalaisella on tämän blogin lämmittelyohjeiden piirteitä paljon tottumuksissaan, esim. lihasjännityksiä, jotka ovat tunnelmallisia ja käytännön toimeliaisuuteen hyviä. Suomalaisella on kanssa vakiintuneesti suomalaisessa kulttuurissa asuvan ilmapiiri eikä matkailevan. Ajattelutyypiltään suomalainen on aika arkijärkinen ja sosiaalinen "Elä ja anna toisten elää" -ohjeen mukaan.
Jäin pohtimaan, että kärsivätkö kuumat maat tavallisesti kylmänsäryistä. Esim. Afrikka-mielikuvaani kuuluu jonkinlainen särähdys viileän aikaan, onko se särkyjä? Olennaista olisi katsoa lämpömittaria ja liikkua ja muuten elellä siihen tapaan kuin mitä siinä lämpötilassa kuuluu, vaikka äsken olisi ollut ihan eri lämpöistä. 
Perusohje kylmänsärkyjä vastaan on kai liikkua: liikkua syksyn ja kevään ulkoilun tapaan vauhdikkaasti tai urheiluharrastusten tapaan. 
Jos sinulla on taipumusta särkyihin, niin liiku rehkimällä, jotta tuota oikeasti lämpöä, ja pidä tarkkaan huoli, ettet ota mallia itseäsi lihavammista, koska heillä on säähän nähden kuumempi kuin sinulla ja he liikkuvat liian oleskellen, ja pidä koko kroppasi aina kunnolla lämpimänä niin että huout lämpimäksi paitsi koko kroppasi myös muutaman sentin ilmaa kehosi ympärillä. 

115. Ruoka ei ole hyvä lämmittelykeino jatkuvasti käytettäväksi mutta on hyvä hätävara paikkaamaan lämmönhukkia. Keho tarvitsee kyllä ruokaa, jotta normaali lämmöntuotanto toimisi, mutta siihen riittävät tavalliset ateriat, siis että syö itsensä kylläiseksi muutaman kerran päivässä. Jos syö enemmän lämmintä ruokaa ja tavallisenkin aterian jälkeen vähän aikaa keho huokuu lämpöä ja silloin helposti tulee hiki tai suurempi lämmönhukka kuin mit oli arvipoinut kun yrittää tuulettaa liikalämpöä pois. Eli liika syöminen tekee lämmönsäätelyn hankalammaksi muttei ainakaan kylmä pääse tulemaan. Sen sijaan, jos joskus on keho viilennyt osittain, niin tuo lämpimän aterian jälkeen huokuva lämpö auttaa korjaamaan kehon lämmön normaaliksi ja on siis siihen hyvä keino esim. talvella ulkoilemasta tultua tai pitkään viileällä ulkoiltua.

116. Arjesta tuttuja tokaisuja ovat: "Olin liian kauan paikoillani, niin tuli kylmä." ja "Tarttee näköjään liikkua välillä, jottei ehdi tulla kylmä." 

117. Jos on kropan sisältä lämmin, suorastaan kuuma ja lähes hikoilee, mutta ihon pinta kylmä, niin joko sinulla on flussa tai olet liian lämpimästi pukeutunut ja liian liikkumaton. Laita astetta ohuemmat pitkähihaiset vaatteet ja liikuskele, ole hiukan nopeampitempoisesti toimelias.
Luulen, että jos on ilman lämpötilaan nähden oikealla tavalla, niin on toimelias sitä vauhdikkaammin mitä viileämpää on ja silloin keho sekä tuottaa lämpöä että menettää sitä jatkuvasti ja toimeliaisuuden ja lihasjännitydsten määrää jatkuvasti vaihtelemalla voi säätää keholle sen lämpötilan, mikä sille parhaiten sopii, tuo parhaimman olon ja terveen toimeliaisuuden keveäksi ja miellyttäväksi. Silloin siis esim. jos oli osin liian kuuma, niin voi äkkiä viiletä hiukan (koska on ohuemmat vaatteet ja koska liikunnallisuus tuo säätelyvaraa, pelivaraa koska lämmöntuotanto on helposti hanskassa) ja toisaalta lämmöntuotolla ja verenkierrolla pitää koko kropan lihaksia ja ihoa myöten terveen lämpöisenä.
Kun viileällä liikkuu, lähtee verenkierto toimimaan vilkkaammin lämmittäen koko kehon ja, jos on kuuma, niin tuoden ihon luota viileää keskelle kehoa niin, että viilenee paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin vain oleskellen. Näin voi liikkumalla paljon helpommin säädellä kehon lämpötilan sopivaksi, juuri tervehenkisen lämpöiseksi.

118. Musiikki, se että vaikka itsekseen laulaa jotakin, opettaa kuuntelemaan tuntemuksia ja siis ehkä myös kehon oloa, päivän rytmin ja tekemisentapojen vaikutuksia, säätä jne.
Kylmän/pakkasen kanssa elämiseen ja viileässä ulkoiluun liittyviä lauluja:
Miten olisi Lapin äidin kehtolaulu, sen ainakin luulisi opettavan kylmässä elämistä? ("Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden. Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö, multa lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat." Sävel mukaan tietenkin! Laulu on oikeastaan tarkoitettu talvea varten.)
"Tuonne taakse metsämaan" (välivuodenaikoja varten) ("Tuonne taakse metsämaan sydämeni halaa. Siell' on onni ainiaan. Sinne toivon salaa. Siellä metsämökissä on kaunis kultaseni...")

119. Lämpimänä pysymisen hahmottaminen nojaa suomalaisilla pitkälti vuodenaikojen hahmottamiseen, siihen, että ollaan syksyn tai talven tapaan tms. Viilenevät säät hahmotetaan kesälläkin vähän kuin syksy ja lainataan syksyn kikkavarastosta lämpimämpää pukeutumista, jonkin verran raskaampaa ruokaa, reipasta liikkumista yms. Lämpimänä pysymistä auttaisi siis kai, jos lukisi tämän blogin vuodenaikaosiosta osat loppukesä ja syksy: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

120. Lappalaiset osaavat kylmän kanssa olemisen. Siksi lappalaiset taiteilijat, esim. luontomaalaukset, ja lappalaiset käsityöt väreillään voivat opettaa kylmässä elämisen taitoa. Luultavasti myös muu vaikute Lapista opettaa pakkasen, lämpimänä pysymisen ja talven sekä talven tulon kanssa elämistä.

121. Jos hattu tai myssy on kireä, tulee siitä päänsärkyö. Jos myssy on tiukka vaan ei kireä, tulee siitä hankala olo, joka huojentuu vasta ottamalla myssyn pois. Myssyn tulisi olla mukavan väljä, löysä ja ilmava, niin se on lämpimin ja mukavin. Sanotaan, että suurin osa lämmöstä, ehkä kolmannes, jollei ole myssyä, karkaa pään kautta, koska lämmin ilma nousee ylöspäin. Pipo on siis kamalan tärkeä vaatekappale talvikautena ja jo syksyllä, vaikka olisi vain vähän aikaa ulkona.
Muidenkin talvivaatteiden kuuluu olla niin väljiä, että niiden sisälle jää eristävä ilmakerros, muttei niin väljiä, että ilma virtailee edes takaisin sisään ja ulos viilentäen ihon viereisen ilman.
Esim. villasukat eivät saa puristaa yhtää, jotteivät häiritse verenkiertoa vaan niiden on oltava mukavan löysät.

122. Kehon kuuluu olla kokonaan terveen lämmin ja se merkitsee, että kehon on lämmitettävä kehon viereinen ilma. Ainakaan ei kylmä rai viileä ilma saa viilentää ihoa ja kehoa, vaan keho on vähän niin kuin lämpöpatteri. Mutta tämä on ilma muutaman sentin tai ehkä 10cm kehosta eikä laajemmin eli ei kannata hönkiä lämpöä laajalti ulos niin kuin kosteaan tai kuumaan tottuneilla on tapana. Ihoa lämmitetään sen verran, että se ja keho sen alla pysyvät lämpiminä, viileässäkin ja ulkoillessakin. Talvella, kun on pakkasta, tämä on elintärkeää, jottei kuin spitaalinen menetä noita kehon osia.

123. Lämpimänä pysymisen kannalta on erityisen tärkeää, että jalat ovat lämpimät. Myös terveenä pysyminen edellyttää juuri jalkojen lämpimyyttä. Jos siis tarvitsee valita, että villapaita vai villasukat, niin valitse ainakin lämpimät sukat ja säädä muu pukeutuminen sen mukaan. Eli aina on terveydelle tärkeää, että sukat ja kengät ovat kuivat ja lämpimät. Jos ne ovat kastuneet, vaihda ne heti kuiviin ja lämpimiin.

124.  Yleensä, jos hetken aikaa tsemppaa kohti isompaa lämpimänäpysymishaastetta, niin tavalliset säät ovat helpompia kestää. Lainaan tähän vuodenaikaosiosta tuota, mistä syksyn lämpimänäpysymistaito alkaa:
"Kun syyskesällä järvien vedet viilenevät sateiden myötä ja ilmat ovat syyskesällä ja alkusyksystä jonkin verran viileämmät mutta sellaiset, että ulkona ihan hyvin tarkenee olla, niin jos vaikka ohimennen kastaa jalkansa järven rantaveteen tai kävelee maastossa kesän helteiden osin kärventämien ja kuivaamien aluskasvien seassa, niin on samaan aikaan raju ja riittävän lämmin olla, tuntee kesän luonnon voiman, sen viisauden, katselee luonnoneläimen, vuodenaikojen kanssa toimeentulevan vinkkelistä elämää, sen karuutta, lämpöä, lähes täyden elämänkaaren viisautta, kesän tuntevuus ja lähenevän syysajan haasteet viisaudelle, sille miten olla vahva, säänkestävä, varautumistaitoinen, itse lämpöinen ja viisas, elämänviisas tunteva kaukonäköinen, tasapainon voimavarojen ja vaateiden välillä löytävä, myöhäiskesän intiaani, muutaman askeleen rantapusikossa, kivillä, rannalla ja ilmojen viiletessä tai jalkojen kastuessa taas pian sisälle pakeneva lämpimään, piirakkaa syömään, villasukat jalkaan, katselemaan ikkunasta ulos, suunnittelemaan seikkailuja, etsimään kivaa tekemistä."

125. Syksyllä hermostunut olo, jonka syytä ei tiedä, voi johtua siitä, että on viileämpää kuin aiemmin. Astetta tai paria lämpimämmät vaatteet auttavat siihen yhdessä jonkin syömisen, esim. voileivän kanssa. Kun pukee lämpimämmin päälle, niin yleensä pian huomaa, mikä osa hermostuksesta johtui yllättävän viileästä. Olo voi tarttua myös muilta jos joku seurassasi on päässyt viilenemään tai on selvässä viilenemisvaarassa. Kanssa jos pidät seuraa villieläimille, niin hyönteisten (ja lintujen?) pelko läheneviä pakkasia kohtaan voi tarttua. Olo tulee yleensä silloin, kun ilma tuo mieleen pakkasen, vaikkei vielä olisi niin kylmä. Hermostusta joka ehkä voi muuttua vilunvärinäksi.

126. Eniten lämmittää tietääkseni, jos on kovin lihava ja syö paljon lämmintä ruokaa. Jo 1cm läskiä ympärillä lämmittää kai kuin 20C lämpimämpi ilma. Mutta lihavuus tai hoikkuus on henkilökohtaisia asioita, toisin kuin lämmin pukeutuminen, jota voi jo muille annettavan esimerkinkin vuoksi vaatia. Suomessa voi ihan hyvin pysyä lämpimänä ja ennen kaikkea elää onnellisena, vaikka olisi hoikanpuoleinen normaaliapinoinen, jos vain pukeutuu lämpimästi, liikkuu paljon ja muistaa ateriat. Sen sijaan langanlaihoilla, jotka unohtelevat aterioita, on usein hankaluuksia lämpimänä pysymisessä. Tietääkseni liikunnasta pitävä urheilullinen on Suomessa onnellisempi kuin ruuasta pitävä lihava, sillä ihminen tarvitsee paljon monenlaisia virikkeitä ja lihava saa niitä liian vähän.
Kaikki eivät tarvitse ruokaa ja siis lihavuuttakaan yhtä paljon. Ruuantarve johtuu paitsi elämäntavoista, myös luonteenlaadusta, arvoista ja alkuperäisestä ilmastosta. Perusohje Suomen ilmastossa on syömisen osalta, että aina jos tunnet itsesi nälkäiseksi, niin syö heti niin, että näkä lähtee, muttei enempää (vaan tekemisenpuutteeseen keksi muuta kivaa tervehenkistä tekemistä). Mitä syödä, on osin kiinni ravinnontarpeen määrästä (tuhtia ruokaa tarvitseville liharuokaa, leivonnaisia ja rasvaista ruokaa), osin mieliteoista (muista perusruoka nälkään isolta osin ensin) ja siitä, että syö terveellisesti koulussa opetetun ruokaympyrän mukaan. Joka päivä ei tarvitse yhtä paljon ruokaa. Viisaasti elävät saavat muita virikkeitä enemmän ja ovat hyväntuulisempia ja siksi sopuisampia, eivätkä niin ollen tarvitse ruokaakaan yhtä paljon eivätkä tunteenomaisesti kaipaa lihavuutta vaan tuntevat olonsa hyväksi normaalipainoisina tai hoikkina. Nälkäisyyttään äkäiset ja ruokaa tai ruokaan liittyviä asioita (vaikka olisivat muihin liittyviä) jatkuvasti ajattelevat ovat heti (oikeastaan pian ennen kuin epärealistisuudestasi ehtii koitua haittaa muille) syömänsä kunnon aterian tarpeessa.Luulen, että jatkuvasti nälkäisten pitäisi syödä K-kaupan ohjeen mukaan ja muiden omien tuntemustensa ja ruokaympyrän mukaan.

127.  En tätä nyt niin tiedä, mutta minulla on se vaikutelma, että kun ihminen sairastuu esim. flunssaan niin, että hänen järjenjuoksunsa muuttuu kömpelöksi ja sameaksi, niin hän putoaa helposti vanhoille tavoilleen ja yrittää selvitä siten kuin aiemmin oli hyvä, eli usein uuden ilmastosopeuman korvaavat sairastuessa vanhan tutun lämpimän ilmaston tavat ja sehän on tuhoisan vaarallista tai ainakin vilustumisesta parantumisen estävää. Siksi olisi tärkeää muodostaa uuteen ilmastoon tottumuksia, uria, joille tokkuraisena helposti loksahtaa. Esim. lämpimät vaatteet tai vieläkin lämpimämmät ja viltti ympärillä. Vaihtaa märät vaatteet aina kuiviin ja mennä heti sisälle, jos on yhtään viileä olo. Samoin lämmittävät liikkeet ja oleskelevaisuuden välttäminen. Ja kuuman teen juominen ja lämmin ruoka.

128. Lämmittää kylmällä säällä tai viileässä, jos ajattelet itse olevasi kuin lämpöpatteri, joka hehkuu itsensä lämpimäksi ja lämmittää myös viereisen ihman. (Ei siis huou kuin kuuma juoma höyryä vaan hohkaa lämpöä kuin lämpöpatteri.) Yhdistä tähän riittävän lämpöiset vaatteet, läheisen ilman pitäminen paikoillaan ohi viistävän tuulen asemasta ja riittävän pian lämpimään palaaminen ja kyllin tiheät ateriat tai kupillinen kuumaa.

129. Tämän blogin vuodenaikaosion http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html kohdassa Syksy monien kuvien tienoilta alkaen on ulkoiluun ja säiden kylmenemiseen liittyviä lämmittelyohjeita, jotka myös engl. versiossa http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html .
Parempi olisi lukea koko Syksy-osio Loppukesästä alkaen, jos elää Suomessa ja on syksyn aika vuodesta lähellä.

130. Kirjoittelin tällaisen. Vilustumiseen auttaa ihan lämpimänä pysytteleminen ja vitamiinit
"En nyt näitä niin hyvin tunne. Varmaan jokaiselta suomalaiselta voisi kysellä vilustumisohjeita yhtä lailla.'
Kun on vilustunut, on tärkeää, ettei saa enää yhtään kylmää. On oleskeltava koko ajan lämpöisessä, puettava villasukat, lämpimät vaatteet ja viltti sekä juotava kuumaa (heti) ja syötävä appelsiini (vaikkapa 1,5 tunnin päästä), ja jos on ollut kovin kylmissään, niin syötävä (heti) jotakin tuhtia (mieluiten lämmintä ruokaa, mutta heti jo jotakin tuhtia), edes sen verran kuin pystyy, edes pari haukkaisua. Appelsiini tai mehu ei saa olla kylmää eikä muukaan ruoka tai ympäristö. Jos on tuuletettava, niin vilustunut viltin alle vuoteeseen ja muut tuulettavat äkkiä paljon ja sitten taas annetaan huoneen lämmetä ennen kuin voi tulle viltin alta liikuksimaan huoneessa. Jos on oikein kylmissään tai enemmän vilustunut, niine i tuuleteta samasta huoneesta vaan viereinen, ovi kiinni ja annetaan ilman lämmetä ennen kuina vataan ovi. Muut passaavat (koska niin vältetään pahempi sairastuminen ja niin ei tarvitse passata ihan kipeää, kun ei kerran niin pahoin sairastu). Jos on vain vähän vilustunut niin saa liikkua sen verran kuin voi niin, että on hyvä olo. Iho ei saa olla viileä mistään, saati sitten kroppa, osaksikaan, vaan lämmintä villavaatetta suojaksi, (heti) kuumaa juomaa ja (heti energiavarannot täytettävä, jottei tauti ehdi iskeä heikkoon) lämmintä ruokaa, sängyssä makaavalle täkki ja täkin päälle päiväpeitto, jottei mistään pääse kolosta kylmää ilmaa puhaltamaan. Tuulettaa ei saa, jollei tarvii, eikä viileässä oleskella pitkään, vaikka olisi vain vähän vilustunut. Vilustuneelle on tiedotettava ympäristön lämpötilasta ja lämpötilan muutoksista sekä muiden havainnoista tämän ihon ja kehon lämpötiloista eri osissa kehoa, muttei sitä varten tarvitse häntä häiritä paria kertaa enempää, paitsi ympäristön lämpötilan muutoksista aina. Tärkeintä lienee, ettei vilustu yhtään lisää, jottei sairastu pahemmin. Kuulostele, mikä tuo vilustuneena hyvän olon ja toiveikkaamman mielialan ja tee niin. Vaatteiden, vilttien jne. on oltava kuivia ja aika puhtaita, mieluiten villaa."

 131. Ulkovaatteissa lämpöä tuo paitsi lämpimyys ja väljyys, jotta vaatteen alle jää lämmintä ilmaa, myös tuulenpitävä kerros uloimpana, esim. tuulitakki tai sateenpitävä takki, ja vedenpitävyys. Jos vaate on vaikka huppari ja sillä liikkuu ulkona, niin aluksi juuri sisältä tullessa vaatteen sisällä ja kankaassa on kyllä lämmintä sisäilmaa mutta muutaman sekunnin sisään puhaltaa jokin ilmavirta sen pois ja tilalle tulee kylmää ulkoilmaa. Jos sen sijaan on paidan tai hupparin päällä tuulenpitävä takki, niin lämmin ilmamassa jää kehon luo ja sisempään vaatteeseen ja niin pysyy lämpimänä siinä, missä muuten olis jäähtynyt heti. Jos on yhtään kylmempi, niin on olennaista, että myös housut ovat lämpimät ja tuulenpitävät, esim. pitkät kalsarit tai puuvillaiset sukkahousut paksujen pitkälti tuulenpitävien (esim. farkut) housujen alla.
Sormien kylmetessä sormikkaat auttavat. Puuvillaiset lämmittävät ja nahkaiset pitävät tuulta, kun taas osin keinokuituiset topatut lämmittävät ja pitävät jonkin verran vettä ja sopivat marraskuulle sekä aivan lyhyisiin aikoihin talvella ulkona, mutta varsinainen talvikäsine ovat lämpöiset rukkaset ja pikkupakkasella parit kolmet erikokoiset lapaset päällekäin.

132. Hakemistoa
Lue alku joka tapauksessa
mallin ottaminen lihavista on epäviisasta 20.
pottuuntunut olo 19.
vihaisuus 23.
rannikko, sisä-Suomi; Lappi 26.
pikkulinnut ja kotimaiset puut ovat hyvä malli 27.
vaatteet mm 28. ja 30. 33.
jos olet ajatellut muuttaa johonkin toiseen maahan 29.
ulkoa sisälle tultua 31.
hiihtäjät ovat hyvä malli 32. ja 34.

liiasta bakteerittomuudesta 41., 144.
ulkomaalaisten kylmänsäryistä 65.->
vilustuminen, hoito-ohje 130

133. Suomen ilmastossa ei olla teetä juomalla tai syömällä hellemäisen kuumia mahasta ja kylmiä tai viileitä raajoista, vaan jos niin on päässyt käymään, niin höngitään mahasta lämpöä raajoihin. Ei kroppaa viileäksikään vaan on kädellä koetettava jalkojen, ksäien ym ihoa sekä pidempään kättä paikoillaan pitäen kehon lämpötilaa ihon alla sisempänä, että onko se kylmä tai kuuma vai miellyttävän terveen normaalilämpöinen niin kuin kuuluu. Normaalilämpö tuntuu hyvältä vähän samaan tapaan kuin kevyt liikunta ja tuo ainakin minulle mielikuvana punertavan ja soivan mieleen, mikä kai liittyy siihen, että se on kehon verenkierrolle, lihaksille, elimille sekä tunteille ja tunnelmatajulle hyvä ja toimeliaisuudelle paras toisin kuin helle tai liian viileä keho.

134. Syksyn edetessä lisätään vaatteita. Apea tai hermostunut mieliala on merkki siitä, etteivät vaatteet ole kyllin lämpimät tai että on ihan liian oleskelevainen, vaikka pitäisi liikkua reippaasti ja usein. Jos tuntuu kylmältä sisällä, lisätään tavallisia vaatteita, esim. paksummat paita ja housut tai pitkähihaiset alusvaatteet etenkin jalkoihin, villasukat tottakai aina ja mieluusti villapaitakin. Jos on ulkona kylmä, niin on kolme huolehdittavaa asiaa: kyllin lämpimät vaatteet, vaatteiden tuulenpitävyys ja se, että vaatteet pvat säähän nähden kyllin vedenpitäviä. Jos käsiä palelee vähän, vedetään ne hihan sisään. Jos käsiä palelee enemmän, puetaan sormikkaat tai hansikkaat ja myöhemmin syksyllä lapaset tai kahdet lapaset päällekäin ja marraskuussa vedenpitävät lämpöiset hanskat ja talven tullen rukkaset. Jos tuulee, voi vetää takin hupun pään suojaksi. Jos on muuten vain kylmä pään tienoilla, niin puetaan pipo ja säiden kylmetessä paksumpi myssy. Marraskuussa lähes talvivaatteet mutta sillä erotuksella, että niiden pitää olla vedenkestävät, eivät siis saa mennä piloille kastuessaan kuten untuvatakki ja lämpöhousut menevät kosteudesta piloille. Märät vaatteet eivät lämmitä, joten marraskuussa ja myöhemminkin, jos sataa räntää, tarvitsee takin olla ainakin osin sateenpitävä, samoin hanskojen ja kenkien, mutta niiden on oltava myös talven tapaan lämpimät. Muissa vaatteissa usein riittää, että ne ovat kyllin paksuja ja lämpöisiä, nii niissä voi jonkun aikaa ulkoilla mainiosti, kunhan kuivaa ne jälkikäteen heti kunnolla, esim. paksu pipo tai myssy villainen.

135. Marraskuun räntä on Suomen ilmastoon tottuneille rankin iholle. Se on ihan kylmää veden ja lumen sekoitusta ja se läjähtelee kasvoille, jolloin kehon on höngittävä lämpöä kasvoille kuin lämpimän ruuan jälkeen joskus. Ehkä se on hyvä taito talvipakkasten varalta.
Ulkomaalaiselle myös pakkaset voivat olla rankkoja. Eka kerta vaatii oppimista etenkin erikoisen lämpimiä vaatteita sekä tervettä järkeä, ettei vahingossa joskus ulkoile liian pitkään kerralla. Pitkän reissun kulkiessaan voi välillä poiketa matkanvarren taloihin lämmittelemään ja vasta ihan lämmettyään jatkaa matkaa. Mutta aina se ei onnistu ja on aina huolehdittava varmuuden vuoksi, ettei sittenkään käy huonosti pakkasen tai liian kylmien vaatteiden vuoksi, esim. kastuneiden.

136. Suomalainen yleensä vaihtaa vaatteita päivän mittaan lämpimänä pysymisen mukaan. Jos tuli liian viileä, niin laittaa lämpimämmin päälle. Jos oli kylmä, niin kenties oikein lämpimästikin. Ja sitten on niissä vaatteissa kunnes on lämminnyt perin pohjin tai kunnes toteaa sittenkin tarvitsevansa enemmän vaatetta. Ja jos tulee niin kuuma, niin kunnolla lämmettyään mutta viimeistään alkaessaan hikoilla vaihtaa päälle ne vaatteet, jotka arvioi sopiviksi siihen lämpötilaan. Suomalaisilla on usein mukanaan kassissa jokin lämpimämpi varavaate tai kesällä hellevaate ja uikkarit sekä pyyhe, niin että voi vaihtaa lämpimämpiin, jos on tarvis. Etenkin villasukat ovat usein mukana ja villapaita. Ja niitä tosiaan käytetään, mutta se on niin tavallista, että sitä tuskin huomaa.

137. Jos liikkuu aika vauhdikkaasti, niin lämmönsäätely on paljon helpompaa kuin jos yrittää ihan vain vaattein ja viltein sekä ruualla ja kuumaa juomalla pitää itsensä lämpimänä. Liikkuessa on sekä helpompaa vaihdella kehonosien lämpötilaa ja niin etsiä sopivaa lämpöä, että helpompaa tunnistaa, millainen olisi terve normaalilämpö: hyvän olon, viihtyvyyden ja toimintakyvyn tuoja.

138. Ulkovaatteita ei valita sen mukaan, mitä muilla, esim. sään osaavilla tai läheisimmillä, on yllään. Jos olet pidempään ulkona, tarvitset totta kai lämpimämmät vaatteet kuin sää olisi paljon kylmempi. Jos olet jo alun perin kylmissäsi ja joudut kumminkin ulos, tarvitset paljon lämpimämmät vaatteet. Myös jos olet hiukan viileä keholtasi ja toinen on ihan lämmin ainakin kehonsa sisäosilta, niin tarvitset selvästi lämpimämmät vaatteet tai ensin lämmittelyä. Mieluummin ensin lämmittelyä kunnolla lämpimäksi. Jos verenkiertosi on erilainen, joko lämpöisempi tai ei niin lämpimänä pitävä, tarvitset eri määrän vaatteita. Jos vaatteesi tai kenkäsi ovat yhtään kostuneet ulkoillessa, tarvitset uudet kuivat lämpimät vaatteet ja kuivat riittävän lämpöiset kengät. Jollei niitä ole saatavilla, voit ulkoilla vain lyhyen aikaa, paljon lyhyemmän kuin mitä muuten voisit. Jos olet lihavampi kuin toiset, tarvitset vähemmän lämpimät vaatteet, koska kehosi rasvakerros eristää lämpöä ja toimii vararavintona tuoden lämpöä pidemmäksi aikaa. Jollet ole yhtä liikunnallinen kuin toiset, tarvitset paljon lämpimämmät vaatteet.
Myös vaatteilla on eroa. Kaksi eri ulkotakkia voi olla eri määrin lämpimät siksi, että toisessa on huppu ja toisessa ei. Tai kaulus suojaa kaulaa hyvin tai ei suojaa kaikilta kohden. Tai hihat eivät ole riittävän pitkät ja niin lämpö karkaa ranteista. Tai takin alle ei mahdu lämmittävää ilmakerrosta. Tai sen kangas on erilainen ja ei pidä tuulta tai kosteutta yhtä hyvin. Tai takin vanutäyte tai untuvatäyte tai vuori ei ole yhtä lämmin. Hattu on kylmö, tai hanskat, tai kengät. Housut eivät pidä tuulta yhtä lailla ja niin lämmin ilma karkaa jalkojen luota. Sukat ovat liian viileät. Jne.

139. Jalat viileät ja lämmin villapaita ei ole yhtä hyvä kuin lämpimästi jaloissa, muttei sentään hikoiluun asti, ja hiukan viileämmin tai villapaita muuten sisällä, niin kuin hyvältä tuntuu.
Jos jalat ovat kosteat ja kylmät, olet ehkä hikoillut ja silloin on pestävä jalat ja kuivattava huolella ja laitettava puhtaat kuivat sukat ja puhtaat kuivat villasukat. Lisäksi pitkät kalsarit tai sukkahousut lämmikkeenä ja niiden päällä housut.

140. Jotta liikkuminen tuottaisi paljon lämpöä, on hyvä liikkua edes jonkin verran ja mieluustie nemmänkin ulkona, missä kroppa tuntee konkreettisesti lämmön tarpeen. Lisäksi pitäisi välttää katselemasta ainakaan paljoa lämpimien maiden, etenkään lähtömaansa telkkua, musavideoita tms, missä ilmastosopeutuma on ihan erilainen kuin mitä vaaditaan Suomessa. Sisätiloissa liikkuminenkin on hyväksi, muttei opeta lämmöntuotantoa yhtä tehokkasti.

141. Ihmisten välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon tarvitsevat ruokaa pysyäkseen lämpiminä. Suuriruokaisimmat ovat taitamattomimpia ja siis ovat kylmissään ja nälissään suurellakin ruokamäärällä. Erityisen typerää on kai ottaa mallia ruokakauppiaista, sillä he saavat rahaa siitä, että toiset eivät selviä kuin hyvin suurella ruokamäärällä ja heidän oma lämpimänä pysymisensä on pitkälti ellei kokonaan ruuan varassa, mikä tietenkin maksaa paljon eikä ole terveellistä. Sen sijaan pieniruokaisista mallia ottamalla selviää hyvin tavallisella ruokamäärällä, on kylläinen ja pysyy lämpimänä, jos siis malli on lämpimänä pysyvän tyyppinen.

142. Jos olet vaikkapa Afrikasta ja nämäkään lämmittelyohjeet eivätriitä, niin koeta olla miettimättä kulttuurillisia juuriasi Afrikassa ja koeta pitää kulttuurilliset juuret Suomessa, niin elämänmenon kaiken kaikkiaan sopeuduttua täkäläiseen ilmastoon esim. elämänrytmin ja sosiaalisuuden tyylilajin osalta luultavasti pysyy lämpimänäkin paremmin.

143. Nämä ovat siis lämmittely- ja lämpimänäpysymisohjeita. Jos olet jo lämmennyt, ei jää jäljelle kuin lämpimänä pysyttely, mistä yleensä lämpimät vaatteet, kylmässä tai viileässä paikoillaan oleskelun välttäminen, edes jonkin verran liikkuminen ja aterioista hulehtiminen yleensä pitävät huolen.
Olisi löydettävä terve normaalilämpö, mistä kohdassa 137.

144. "Kehon lämpimistä osista lämpö leviää sisätiloissa niihin, jotka viilenivät ulkona. Kehon pinnalla kuuluu elää jonkin verran pöpöjä. Ulkona pakkasessa ne kuolevat ja hyvä olo palaa vasta, kun vaatteiden suojista ja sisätilojen lämmöstä, esim. lämpimästä vedestä, on jonkin verran pöpöjä palannut ulkona viilenneisiin kohtiin, niin kuin terveessä lämpimässä kehossa kuuluu olla. "
Maaliskuussa "Kun paistaa aurinko ja lämpötila nousee plussan puolelle, alkaa sulavan hangen päällä ja paljastuvassa maassa olla hiukan pöpöjä. Kun koskee paljain käsin sulavaa lunta tai maata ja vanhoja korsia, tajuaa kevään tulon paremmin, tulee iloisempi mieli ja on jotenkin samassa rytmissä luonnon vuodenaikojen kanssa."

145. Suomessa on tapana, että kukin saa (yleensä mummoltaan) joka vuosi joululahjaksi lämpöiset (hiukan löysästi jalassa pysyvät) villasukat, mieluiten mieliväriään tai sinne päin, tai sitten joulun kunniaksi ja syksyn ja talven mielialojen piristykseksi sellaisen, missä on punaista. Yleensä villasukat kuluvat vuodessa puhki, vaikka niiden parsiminen ehjiksi villalangalla on hyödyllinen taito.

146. Kehon kuuluu olla kauttaaltaan lämmin, ei keskeltä kuuma ja reunoilta viileä. Liikunta vilkastuttaa verenkiertoa, mikä auttaa pitämään koko kehon tasaisen lämpimänä ja siis terveenä. Lämmönsäätely on helpointa, kun verenkierto toimii hyvin.

147. Tuossa näyttäisi olevan videolla erityisen kylmänkestävä lappalaisnainen. Kopioi vaistonvaraisesti, äläkä keskustele aiheesta muista ilmastoista peräisin olevien kanssa, jottet hukkaa vaikutelmaa siitä, miten kestää kylmää. Pakkasta videolla arviolta -20C ja kaikilla kuuluisi silloin olla lämpimät rukkaset ja lämmin villa- tai karvamyssy, mutta nuotio  lämmittää ja laavun seinä heijastaa lämmön nuotiolla istuvaan. (Kylmällä ei saa istua, mutta esim. paksun villahatun päällä voi istua ja pitää hupun päässä.)

148. Kuumista maista muuttaneiden lämmönhukka Suomessa on suuri siksi, että pitävät seuraa ilmalle, vaikka se on kylmää tai viileää ja viilentää kehon äkkiä. Millekään, minkä kohdalla on käytännössä viileää tai kylmää ilmaa, ei saisi pitää ollenkaan seuraa, ei siis esim. ihmisen auralle. Mutta ihmisille, eläimille ja kasveille voi pitää seuraa niin, että pitää seuraa heidän kehonsa kohdalle eikä yhtään sen ulkopuolelle. Lämpimälle seuran pitäminen ei viilennä eikä kai saman ilmaston kasveille seuran pitäminen, mutta viilenneelle seuran pitäminen voi viilentää.

149. Koska nämä ovat kulttuurillisia taitoja, joissa hyötyy suomalaisesta näkökulmasta, on parempi lukea näistä ohjeista osa huolella kuin ohimennen selata kaikki läpi, ainakaan, jollei ole hyvä lämpimänä pysymisessä.

150. Talvisaikaan ulkona on yleensä mahdoton yöpyä, kesämökissäkin yöpyminen on yleensä lähes mahdotonta talvisaikaan, vaikka olisi lämmitys, sillä kesämökit eivät ole kyllin hyvin lämmöneristettyjä ja niihin tulee ulkoa kylmä ilmaa. Jos joutuu yöpymään tai odottamaan liian viileässä huoneessa, olisi hyvä jos ihmisiä olisi monta samassa huoneessa niin he lämmöllään lämmittäisivät huonetta jonkin verran. Ruoka, etenkin lämmin ruoka ja kuuma juoma auttavat pysymään lämpiminä. Jos joutuu valitsemaan, minkä pitää lämpimänä, niin yleensä jalat on tärkeää pitää lämpiminä ja keskikropalle voi riittää paksu villapaita, hattu ja hanskat tarpeen tullen lisänä. Jalat kannattaa nostaa sängylle, sohvaan tms ja niihin lämpimät villasukat ja lämpimimmät vaatteet, esim. lämmin aluskerrasto. Lisäksi kiedo viltti, takki yms jalkojen lämmöksi ja mieluusti kainaloihin saakka, kädet tarpeen tullen viltin alle. Kaksi tai useampi ihan vierekkäin kuin sohvassa tuo toisilleen lämpöä. Jos vaaditaan vaatteiden vaihtamista, jotta olisi kyllin lämmin, tee se heti ennen kuin olet ehtinyt viiletä, mutta äkkiä niin, ettet ehdi siinä viiletä. Jos sisäilma on kosteaa, olisi tärkeää tuulettaa ovesta tai isosta ikkunasta hetki, jotta ulkoilma lämmetessään ei olisi niin kylmää kuin kostea ilma.

151. Talviaikana eivät vaatteet saisi olla ihonmyötäiset, esim. tiukat housut, jotka ulkoillessa kylmentävät etureidet, vaan vaate on paljon lämpimämpi, jos sen kangas ei lähes koko aikaa osu ihoon vaan väliin jää ilmaa, joka on kehon lämmittämä eikä pakkasen kylmentämä kuten housujen kangas. Vuorilliset housut ovat paljon lämpimämmät kuin pelkkä päällikangas. Housujen alla on kylmällä (esim. loppusyksystä kevääseen) oltava lämpöiset pitkät kalsarit tai puuvillaiset paksut sukkahousut. Lämpöhousuja kannattaa käyttää, jos pakkasella ulkoilee yhtää pidempään.

152. Järkyttynyt oloon usein suuresta nopeasta lämmönhukasta johtuva, jolloin on mentävä heti sisälle lämpimään, puettava lämpimämmät sisävaatteet ylle ja korvattava energianhukka syömällä ateria tai minkä verran nyt hyvän olon palauttaakaan ja poistaa vavisseen tai hermostuneen olon.

153. Ulkovaatteiden ostamisesta: Lämmin ulkovaate on lämmin jo sisätiloissa. Ulkovaatteet ovat kuumia sisäkäytössä, jos keho tuottaa lämpöä terveesti. Lisäksi on huolehdittava, että vaatteen sisällä on ilmaa ja ettei jää kylmää ilmaa tuovia aukkoja. Paksu takki on paljon lämpimämpi kuin samanlainen ohut takki, jne.Ulkovaatteet ovat lähes aina jotenkin erilaisia kuin aiemmat vastaavat niin, että niitä on kyettävä ostettaessa arvioimaan vaikka ne ovat uusia tuttavuuksia.

154. Talvella sisällä on ok lämmintä mutta ulkona pinen matkaan päässä ikkunan takana on pakkanen. Sen tuntee, kun koskettaa viileää ikkunaa ja katsoo ulos, tai kun tuulettaa huonetta ja joutuu väistymään pois ikkuan luota heti. Yleensä ei ole hyvä käyttää malleina rakennettua, koska luonto mallina on tervehenkisempi, toimivampi, onnellistuttavampi ja yleensä monella tapaa parempi, mutta talvella yksi helposti mieleen tuleva mielikuva on, että kehon kuuluu olla lämmin kuin sisäötilat ja milli tai sentti kehon ulkopuolella alkaa ulkotila, jossa on pakkanen tai jossain määrin kehon lämmittämä ilma mutta aika haalea. Lämpöä ei höngitä sisältä pakkaseen, vaan on ikkuna välissä. Vaatteen kohdalle voi hahmottaa seinän.

155. Ennen vanhaan saattoivat asunnot olla kylmempiä ja vetoisampia kuin nykyisin. 1800-luvun(?) perinnemaatiloilla, joita on museoina, voi pirtistä ja pihapiiristä rakennuksineen, heinikkoineen, puineen, vanhoine esineineen oppia, miten sään ja kylmyyden kanssa on eletty, oppia jotakin vanhaa perisuomalaista siitä, miten Suomen ilmasto-oloissa elää.
Jos olet paljon tuotakin enemmän kylmissäsi, sinulla on hypotermia, siis sairauden verran elämää häiritsevä alilämpö, jonka hoitaminen lämmittämällä vaatii usein muiden apua, esim. sairaalahoitoa. Kokeile vanhan ajan töiden talvikuvia, kun oltiin pitkään lumisessa maisemassa pakkasessa töissä, tai nykyajan pitkien hiihtoretkien (mieluiten metsäisessä maastossa) kuvia ja kuvia lappalaisista talvella pitkään ulkona oltuaan.

156. Kotona tai muuallakaan ei jäädä pitkiksi ajoiksi paikoilleen vaan noustaan välillä liikkumaan lämpimikseen. Liikkumisen ei kuulu olla ajatusohjattua ylen hyödyllistä vaan pikemminkin urheilullista, reipailevaa, liikkumistaaliikkumisen ilon vuoksi ja sen tuottaman lämmön tuoman hyvän olon ja jaksavaisuuden vuoksi. Voit siinä samalla aikasi kuluksi tehdä jotakin hyödyllistäkin, tekemättä jääneitä askareita, muttei tehokkuusorientoituneesti vaan liikunta- ja lämpimyysorientoituneesti. Esim.et paikoillasiviikkaa isoakasaa vaatteita vaanviet huvinvuoksivähänkerrallaan,jottatulee ravattuaenemmänjakeholämpenee. Hupimielellä voi esim. heittää vaatetta niin että se kiepsahtaa monimutkaisesti hahmotettavasti: samalla kun käytät kapasiteettiasi vapautuneesti, opit uusia taitoja, taitojesi piiri laajenee kuin lapsella leikkiessään ja luonnossa kulkiessa. Lämpöä tuottavia askareita ei ole hyvä käyttää kerralla loppuun vaan jättää niitä myöhemmiksi kerroiksi, kun on viileä olo, ja ravata turhankin päiten rappusissa yms lämmittävää, kuin edes takaisin juoksenteleva orava tms. huvin vuoksi vain ja jotta tulisi hyvä mieli ja eläisi terveenä. Liikkeiden ei kuulu olla kovin koordinoituja vaan pikemminkin vapautuneita vaikka usein tarkkaan hahmotettuja kuin maisemaa katselisi.

157. Pelkkä kuuma huone ei ole sauna vaan saunan lämmitysteho perustuu ilmassa olevaan suureen lämpimään vesihöyrymäärään. Jos olet arabi etkä kestä vettä ihollasi, jää sinulta sauna kokematta etkä siis voi tulla näin paljon viileämpään ilmastoon. Lämpö siirtyy vesihyörystä kehoon, ei pelkästä ilmasta. Siksi sauna lämmittää nopeasti ihan niin kuin uimassa käyminen viilentää kesällä tehokkaasti, eikä saunassa niin ollen pitäisi ehtiä tulla sopeutumista kuumaan viileyttä tavoitellen, vaan lämpenee äkkiä kuin lämpöpatteriin hetkisen, vaikkapa puoli minuuttia, nojaten, ja tulee sitten jo pois saunasta viileään ja peseytymään sekä kuivaa heti perään äkkiä, jottei lämpimään tottuneena ehdi viilentyä ennen kuin on kuiva ja kuivat puhtaat vaatteet yllä, lämpimästi säät huomioon ottaen.

158. Alpeilta löytyneen kivikautisen muumioituneen jäämies Ötzin kuva ei ole hyvä malli lämpimänä pysymiseen. Ötz kuoli kylmässä. Olen nähnyt ainakin kaksi erilaista kuvaa. Lämpimien tai kuumien maiden asukasta tyyliltään muistuttanut oli kertakaikkisen surkea lämpimänä pysymisessä, pohjanoteeraus, vääjäämättä kuoli muutamassa päivässä kylmässä ilmastossa. Äsken kun tein nettihaun, niin löysin lappalaisen näköisen kuvan. Lappalaisilla kyllä on lämpimänä pysymisen taitoa, mutta parempi ottaa mallia elävistä hyvinvoivista lappalaisista, niin ei tule kopioitua jotakin isoa vikaa siinä samassa.

159. Jos on viileyden tai kylmyyden vuoksi jotakin hankaluutta, niin tee niin kuin mikä tavallisesti on tuonut liian kuuman olon, niin ehkä tavallinen kehonlämpö palautuu ja voit arvioida tilanteen paremmin. 

160. Flunssaisena ihminen ei opi melkein mitään verrattuna siihen, mitä sama ihminen terveenä. Jos Suomessa saa jatkuvan flunssan, ilmastoon kenties sopeutuisi paremmin väli-ilmastoissa vietettyjen vuosien myötä. Esim. kylmin ulkolämpötila kukin vuosi 10C alempi kuin edellisenä vuonna ja tavallinen sisälämpötila korkeintaan 2-3C alempi kuin edellisenä vuonna. Ihan vain arvelen, että niin voisi sopeutua, jos aina olisi paljon mallia nuo lämpötilat, lämmönsäätelyn, ulkoilun, pukeutumisen, ruokavalion jne hyvin osaavista. Elämäntavat, asenteet, arvostukset, rytmit, luonteenlaadunt yyppi ja elämänsisällöt kunakin vuodenaikana, sillä ne vaihtelevat vuodenajasta toiseen ja niihin suuntaudutaan hiukan jo etukäteen, muttei kovin aikaiseen, sillä ne liittyvät tietynlaisiin sääoloihin yms ja nuo hyödyt menetettäisiin, jos samoja ominaisuukisa käytettäisiin silloin, kun säiden vaatimukset ovat toisenlaiset.

161. Ei pidä paikkaansa, että kylmissä ilmastoissa syötäisiin sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään, vaan lumettomien talvien alueilla, missä talvi on synkkä ja pimeä, kenties räntäinen ja puut lehdettömiä, maa kenties kuolleen heinän peitossa, syövät paljon ja ovat lihavia ja se kai auttaa heitä saamaan paremmat mielialat. Kun taas siellä, missä on talvella lunta, niin ainakin, jollei ole kaamos, niin kuluu paljon vähemmän ruokaa heti lumentulon jälkeen jo, ja mielialat ovat kai paremmat, säissä auttaa liikuntaharrastus ja tervehenkisen hyväntuulisen toimelias luonteenlaatu sekä hyvä tahto ja kyllin kivat elämänolosuhteet, esim. kivempi työ tai opiskeluala ja elämänmyönteinen vapaa-aika sekä ulkoilu ympäri vuoden. Lyhyisiin päiviin auttaa ulkoilu valoisan aikaan ja riittävä valon saaminen ylipäätään, esim. unirytmi päivän hämärätkin ajat hereillä hyödyntävä, ja jollei se riitä, niin muutto etelämpään, missä on valoisampaa talvisin.

162. Lämpimänä ysymiseen ja oikean kehonlämpötilan löytämiseen ja sen pitämiseen ei riitä, että meittii:"oho, tuli kylmä, nyt tartee lämmitellä", vaan tarttee kiinnittää koko ajan huomiota sekä kehon eri osien (esim pinta ja sisäosat, isot lihakset, sormet, korvat, kasvot jne) lämpimyyteen tai viileyteen että ympäristön lämpötilaan, ja hahmottaa oikein, missä lämpötilassa on viimeaikoina, esim. puoli tuntia viiva pari tuntia, ollut, mitä puuhannut ja mikä kehon lämpötila ollut, ja niinkin lyhyet ajat kuin kaksi sekuntia on tässä huomioitava, sillä ne vaikuttavat  kyllä yllättävän paljon (koska keho ei ole silloin vielä sopeutunut tuohon eri lämpötilaan) ja hahmotettava kestot, viluisuuden määrät, liikkumisen tapa, vire, ruoka, sisätilojen ja ulkolämpötilat yms. Niin sitten oppii koko ajan siitä, miten pysyä lämpimänä, mikä viilentää, mitä välttää, mitä tavoitella, mikä tuo hyvän olon milloinkin ja pitää terveenä, jne. Nämä voi miettiä ajassa taaksepäin esim. kuin uoman, jossa on elänyt:polveillen kuljin ulkona, oli takki ja olin koko ajan liikkeessä paitsi hetkeksi pysähdyin katsomaan maisemia, ja se oli Suomen ilmaston tämän vuodenajan sopivan mittainen hetki, ja sitten tulin reippaasti sisälle, heitin takin naulakkoon ja laitoin villasukat jalkaan, ramppasin portaita yläkertaan lämpimikseni katsoakseni onko siellä ketään tai sopivia vaatteita, ja sitten ravasin alas olohuoneeseen ja oli aika lämmin.

163. Erityisesti näyttäisi viilentävän paljon ja haittaavan olennaisesti Suomenilmastossa, kesälläkään, elämistä, jos pitää seuraa elämäntavan osalta tropiikissa tai arabimaissa oleville sikäläisille ihmisille, edes muutamalle. Jos sen sijaan ei pidä seuraa elämäntavan osalta vaan on vain etäisemmin tuttava kuten vaikka kirjeenvaihtotoveri, niin Suomen ilmaston osaaminen sujuu paljon helpommin, melkein kuin itsestään muiden täkäläisten tuttavien siivellä. 

164. Suomalaiset kutsuvat sisätiloja lämpimiksi eli noin 22-23C on lämmin. Hellepäiviä 28C taas kutsutaan kuumiksi. Lämpimistä kesäsäistä ja sisätilojen lämmöstä pidetään, mutta hellepäivät moni kokee rankoiksi ja asenne helteeseen on samantapainen kuin sadesäihin: on kiva, että niitäkin on vaihteeksi mutta toivoisi, ettei pitkään niitä putkeen, ja niiden jälkeen toivottaa muut säät tervetulleiksi, mm ihan viileät ja etenkin tavalliset säät. Kehonlämpötilan ei kuulu olla niin kuin helteillä vaan kuin tavallisissa sisätiloissa, samoin tekemisentavan, ajattelutavan, liikkumisen rytmin, vireen, yms

165. Lämpimämpää kuin tuulettaa jatkuvasti tuuletusikkunan raosta on tuulettaa kerralla paljon selällään olevasta parvekkeen ovesta tai avonaisesta ikkunasta ja sulkea sitten kun iso osa, vaikkapa kolmannes, asunnon ilmasta on vaihtunut, ikkunat ja ovet ihan kunnolla, niin kuivempana ulkoilma lämpiää nopeasti, vaikka olisi olluyt kylmä sisällä ja ulkona. Talvellaon hyvä pitää villasukkia jalassa ja tuulettamisen aikana ja sen jälkeen vilttiä lämpimästi jalkojen ympärillä. Kostea sisäilma tekee sen, että jatkuvasti tulee kylmä, mihin kerralla paljon tuulettaminen tuo pian huojennuksen.

166. Jos olet hukannut Suomen ilmastossa elämisen taitosi, niin ota mallia lappalaisista ja etäännytä asuinpaikkakuntaasi lämpimämpien ilmastojen ihmisten (ja eläinten ja kasvien) elämäntavat, jottet vahingossa ota niistä mallia. Eri ilmastoissa on elämällä eri meininki, eri tahti, eri tyypin aktiivisuus, joka tuo sen ilmaston lämmönsäätelytaidot.

167. Lämpimänä pysymisen taitoja oppii parhaiten näköetäisyydeltä, kun nuo ilmastossa elämisen osaavat ovat aktiivisia. Ei siis esim. vieressä istumisen tuomien sosiaalisten tuntemusten myötä. Eikä, jos olet flunssainen tai kyllästynyt, niin ei seksuaalisten suhteidenkaan myötä, koska et silloin jaksa sulattaa kaikkea toimeliaisuutta ja lähteä itse innolla mukaan ulos yms. Ihan vähän aikaa kerralla kiinnostuneena on parempi kuin pitkään vaikkei haluaisi, siis esim. mieluummin minuutti viikossa, mitä voi sitten muina aikoina muistella, että niin se meni, kuin jatkuvasti tai muuten isoimman osan ajasta. Olennaista on olla toimelias suomalaiseen tapaan, pukeutua suomalaiseen tapaan kyllin lämpimästi ja tavoitella tasaisesti lämmintä kehoa jatkuvasti eikä välillä kuin hellettä ja sitten taas vilvoittelua. 

168. Ei meillä mitään erityisempiä lämmittelyohjeita ollut kuin vain että pue villapaita ja että oletko syönyt, mutta äitini aina sanoi melkein joka välissä: Onko sinulla varmasti kyllin lämmin? Oletko tarkistanut, että olet ihan lämmin joka kohdasta? Oletko kokeillut kädellä? Missään ei saa olla kylmiä paikkoja iholla tai kehossa muutenkaan jos on menossa ulos, (sillä muuten paleltuu ja se on kamala poru sitten, ei sitten tule elämästä enää mitään vaan on etsittävä tapa kuolla.) Yleensä tulee kaikenlaista vaivaa, harmia, ongelmaa, jos on liian kylmä, eikä sitä yleensä huomaa itse, ja ne kaikki paranevat, kun on lämpimästi pukeutunut ja syönyt sen, mitä tarvitsee. Mutta pitkään ei saa olla paikoillaan, ettei tule kylmä, tai on haettava viltti ja oltava ihan siihen kääriytyneenä. Tarvitsetko toisen viltin, tässä olisi. Ja villasukathan sinulla on jo Villasukat on aina oltava, on puettava ne ensimmäisenä, kun tulee sisälle, (ja ei saa unohtaa niitä pois missään välissä, esim. vaatteita vaihtaessa.)

169. Pakkassäällä ulkona lämpimänä ysymisessä auttavat joululaulut, mutta suomalaiset pysyvät kyllä yleensä lämpiminä ilmankin niitä, mutta sanovat, että joululauluista oppii taliulkoilun taitoja. Räntäsäällä lämmöntuotannossa auttaa venäläinen laulu Stenka Rasin venäläisen mieskuoron tyylisesti laulettuna komealla äänellä. 

170. Flunssaisena ei saisi viettää aikaa viileässä eikä kylmässä, sillä lämmönsäätely on vielä sökö. Jos on tarpeen, niin voi nopeasto lämpimissä vaatteissa ja kuivissa lämpimissä kengissä kulkea ulkokautta jonnekin, muttei jäädä ulos seisoskelemaan, tekemään jotakin tai ulkoilemaan eikä kulkea pitkiä matkoja viileässä tai kylmässä. Näin vielä muutamia päiviä pahimman flunssan mentyä kunnes lämmönsäätely on palautunut ihan normaaliksi: pöpperöisen sijasta liikkuva, maiseman kanssa tunnelmatajuinen, verenkiertoa säätelevä, ongelmattomasti kipaiseva, ei niin ruokakeskeisen oloinen vaan pikemminkin toimelias.
Flunssaisena ei saa myöskään rehkiä. Siinä on kuulemma sydänkohtaukseen kuolemisen vaara nuorillakin. Sama vaara on vielä noin viikon flunssan mentyä. Silloin ei siis saa tehdä mitään fyysisesti raskasta eikä harrastaa liikuntaa tai muuten rehkiä. Ruokakeskeisyys, verenkierron säätelyn kömpelyys, pöpperöinen tai ylen määrin tavallista kevyempi ohkaisempi olo yms ovat merkkejä siitä, että flunssaa on vielä jäljellä ja silloin ei siis saisi harrastaa liikuntaa. Jos on tarpeen, niin voi esim. kantaa ruokakassin kotiin varoen rasittamasta sydäntään, muttei varsinaisesti tehdä mitään fyysisesti rasittavaa.

171. Talvella ulkoillessa ei voi olla sosiaalinen tai seksuaalinen muiden ilmastojen ihmisten kanssa eikä sisätiloissa paraikaa oleskelevien kanssa, vaan on pidettävä heihin etäisyyttä sen aikaa, kun ulkoilee tai on juuri lähdossä ulos, mutta lähiseudulla ukoilevien kanssa voi hyvin olla sosiaalinen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten kauan he ovat aikoneet olla ulkona, sillä vain vähän aikaa ulkoileva saattaa olla huoleton lämmönhukan suhteen. Myös pitää kiinnittää huomiota miten vaikutteet heilt vaikuttavat omaan lämpimänä pysymiseen, sillä kaikki eivät osaa talviulkoilun taitoja, vaikka väittäisivät osaavansa, esim. jotkut viilenevät liikaa, vaikka väittävät, ettei se haittaa heitä. Lpssena joku sellainen saattoi laskea housuunsa, kun oli niin kylmissään, ja teininä tiuskivat liian ohuissa laitetuissa vaatteissa, kun eivät tajunneet liian viileän lähellä kehoa heitä harmittavan eikä ikävotverien. 

172. Neuloin lapasia jouluksi (http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html) ja pohdin niihin koristekuvioksi perinteistä lumihiutaletta. Koetin väsätä siitä mahdollisimman lämpimän talviulkoiluohjeen, mutta samalla "hiutaleesta" tuli liian suuri ja ei kyllin selkeä. Se on vähän kuin lämmin koti ja mitä kauemmas ei voi ulkoillessa mennä.

173. Tämän hevosneulekuvioni katseleminen auttoi kylmänsärkyihini, kun join liikaa kuumaa ja sain kylmänsärkyjä,


 174. Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelmat, että moni tropiikista tms Suomeen muuttanut söisi valtavia määriä, aina ihmissyöntiin ja murhiin motivoitumiseen asti. Ruuan tarpeeseen on varmaankin syynä valtava lämmönhukka plus liian vähän pöpöjä iholla. Näistä etenkin lämmönhukka on tärkeää korjata. Siihen ykköskeino on aina lämmin pukeutuminen oman lämmöntarpeen mukaan eikä muiden vaatetuksen mukaan. Siksi kannattaisi heidän pukea kotona/sisällä kahdet villasukat päällekkäin, väljät lämpöhousut ja väljä pallomainen paksu lämmin villapaita, joka peittää myös ranteet eikä ole kaula-aukoltaan avara tai vyötäröltä tuulettava. Keho pitäisi pitää kauttaaltaan lämpimänä, ei viileänä, niin silloin on iholla terve huoneilman pöpökanta ja ei ole niin kamala olo. Lämmöntuotantoaan voi parantaa pukemalla ulkoilutamineet kunnolla päälle sään ja vateetuksentarpeensa mukaan ja käymällä ulkona vähintään 10 sekuntia, jolloin saa liikkua reippaasti ja ulkoilla tavalliseen tapaan, niin saa lämmöntuotannon päälle, mikä lämmittää oloa vielä pitkään sisällä ollessa, kenties koko päivän. Paitsi vaatteita ja lämpimänä pysyttelemistä sekä tervehenkistä elämää, erityisen suureen ruokahaluun suositellaan voin syömistä tavallisten aterioiden lisäksi, määrä sen mukaan mikä tuntuu hyvältä, voi kai olla jopa kilo voita, jos on niin kamala energiantarve. Jos ei tarvitse ihan niin paljon voita, niin aika vanhoissa leivonnaisten ohjeissa on yleensä paljon voita. (Pakahtunut olo voista tarkoittaa, ettei saa juuri sillä kertaa syödä enää enempää voita tai rasvaa, mutta voita taas tekee mieli, esim. siksi että aterian ääressä on kulunut aikaa, niin voi taas syödä voita.)

175. Terveen lämmin keho, joka on tavoitteena, on lämpimän kesäpäivän ja lämpimän asuinhuoneen lämpötilassa luonnollinen terve kehonlämpötila, siis vähän yli +20C:ssa. Se ei ole hellelämpötilan luonnollinen kehonlämpötila, tyytyväisyys, kylläisyys tms, vaan jos hellelämpötilan kehonlämpötilaa tavoittelet tai vastaavaa oloa, niin kaikki muut Suomessa ovat säätyneet alempaan lämpötilaan ja niin palelet jatkuvasti ollessasi sosiaalinen tuttujesi ym ympäristösi kanssa. Se, ettei niin pidä helteistä, on yksi suurimpia syitä asua näinpohjoisessa. Helteille säätymistä löytyy kai pohjoisimmillaan Etelä-Saksasta tms, tai sitten Espanjasta.

176. Tuossa kun kuuntelin radiota, niin ulkomaalaisen laulajan äänessä oli jokin suomalaisille laulajille tyypillinen lisäsoivuus niiltä kohden, joilla hänen elämäntapansa oli Suomen ilmastoon sopiva. Oli ikään kuin tekemisten ja elämäntavan lisäksi niiltä kohden sää soisi, ja maisema ja tekemisten ja elämäntavan terveet kohdat. Voi olla, että se on terveiden elämäntapojen piirre (ks. tämän blogin kohta terveet elämäntavat) laajemminkin, mutta kyllä myös ilmastoon sopivat kohdat elämäntavassa ja tekemisissä tuovat soivuutta. 

177. Kylmänsärkyihin näyttäisi liittyvän se, että keho on liian lämmin ja on syönyt liian tuhdisti tai juonut liikaa teetä, jolloin keho yrittää viilentyä ja siksi tulee kylmänsärkyjä, kun kehonpinta menee kylmäksi ja sisäosat ovat kuumat. Eli pitäisi arvioida kehon terve normaalilämpö, ei tottumusten vaan aktiivisuuden vireen soivuuden mukaan ja urheilullisuuden mukavuudenmukaan, eli alhaisempi kehonlämpö tavoitteena, ihan terveen lämpöinen kumminkin, ja aktiivisempi elämä, vähemmän ruokaa ja vähemmän teetä ja ensi alkuun tuntien tauko molemmissa. 

178. Luulen, että tropiikista kotoisin olevat ja kenties muutkin lämpimämmistä ilmastoista kotoisin olevat säätävät tavallisen kehonlämpötilansa jonkin verran liian korkeaksi, helle- ruoka- tai kahvipöytämäiseksi, jolloin liikkuminen on lösöä, jää helpoisti rauhallisesti paikoilleen ja hukkaa koko ajan lämpöä, kun keho hönkii sitä ulos kuin heti ruuan jälkeen. Sen sijaan liikkumisen kuuluisi olla mieliteko, luontevampaa liikuksia ihan vain liikkuakseen, vailla ajateltua idea, muististakaan haettua ajateltua tekoa, kuin olla ihan paikoillaan, ja keho ei saisi hönkiä lämpöä ulos ollenkaan, vaan tunteen ihon pinnan luona tulisi olla kiinteä, kimmoisa, jänteväkin eikä ollenkaan höyrymäinen tai kattilan mieleen tuova.
Liian korkeaa kehonlämpötilaa kutsutaan kuumeeksi, vaikka se olisi liian lämpimin vaattein, syömällä ja/tai kuuman teen juomisella aikaansaatu. 

179. Kun on vaihtanut  ilmastoa, vuodenaika tai sää vaihtunut tai siirtyy lämpimästä viileään tms, niin etsitään ensin se elämän uoma, jolla ollaan tasapainossa lämpötilojen kanssa: koko ajan niin eläen on hyvä kehonlämpötila ja viihtyisä sointuisa olo, pysyy mainiosti terveenä. Niin sitten pitää siitä uomasta kiinni ja säätää sitä pitämällä koko ajan huolen tuosta tasapainosta ympäristön lämpötilan ymolosuhteiden ja oman liikkumisen, vaatteiden, lämmöntuotannon, erillisyyden ympäristöstä yms kanssa, niin silloin voi olla rennosti noilla uomilla muttei vaihtaa toisen lämpötilan uomiin. 

180. Nyt on syyskuu ja näyttää, etteivät ulkomaalaiset kaupungilla osaa olenkaan viileässäliikkumisen tunnelmaa vaan tulevat kahvipöydästä tai miettivät seuraavaa ateriaa, haluavat pehmoisen lämpöistä ja tuumivat, että hyi miten täällä voi olla niin kylmä ja ikävä. Mutta jos on kylmäniin, että hui tai hyi, niin se on hyi että kylmää, tarttee laittaa takki kunnolla kiinni ja huppu päähän, oiskohan lämpimämpiä vaatteita, minneköhän pääsisin sisälle lämpimäään ja autokyydillä ovelta ovelle lähes kunnes saan lämpimämpiä vaatteita, nyt en voi jäädä ulos odottamaan ja juttelemaan, täytyy mennä, saati sittent uuleen.
Kansso jos kulkee ulkona yhtään pidempään ja on viileää, niin viileällä on oma tunnelmansa, täytyy kukea sen tunnelman mukana, kuulostellen, ettäonpa tunnelmallista, kaunista, viileää, rauhaisaa, seesteisen tyyni mieli,sosiaaliset aatokset antavat tilaa asiakeskeisyydelle: laitetaan kotona kengät kuivumaan, villasukat jalkaan, keitetään teetäja haukataan leippala. On oma nautintonsa kulkea ulkona viileällä, sateellakin on oma rytminsä, tenhonsa. Kun niiden mukaan kulkee, kulkee sään vaatimalla tavalla ja pärjää. Muuten on skriik skrääkolo: ei ole kuunnellut tarpeitaan, sään viisautta siitä,miten elää. 

181. Voiko olla, että usein, jos ihminen on muuttanut kaukaiseen maahan, jota on ihaillut eniten, ja on nyt suosikkijuttujensa parissa, niin hän on oleskelevainen kuin tropiikissa tai flunsassa eikä opi Suomen ilmastoa? Samoin käy, jos hän muuttaa lempparimaansa viereisille seuduille, mutta silloin möhöön sekoittuu inhoa ja sitä, ettei lähde mukaan, vaikka asia olisivat ok. Sen sijaan, jos hän muuttaa toiseksi kivimpaan tms maahan, josta on kiinnostunut mutta enemmän näköaistivoittoisesti positiivisella mielellä, niin hän oppisi ilmastotaitoja paljon helpommin, vähän niin kuin suomalaiset kouluvuosinaan? 

182. Jotkut yrittävät koko ajan karsia muilta pois piirteitä, jotka ovat Suomen ilmastoon sopivia, ja lisätä joitakin piirteitä suomalaisuuteen, vaikkeivät ne ole Suomen ilmastoon sopivia. Se merkitsee, että he hakevat jonkin muun ilmaston mukaista elämäntapaa ja elämänrytmiä, tekemisentapoja yms, sosiaalisuuden tyyppiä jne. Olisi kai hyvä, että olisi esiteltyinä muita ilmastoja ja kulttuureja juuri noiden piirteiden osalta, että kuka sopii minnekin. 

183. Näin syyskuulla on näyttänyt siltä, ettei Suomessa voi elellä lämmönsäätelykysymyksissä Eestin tapaan, mutta että Lappi on hyvä vaikute lämmönsäätelyn osalta koko Suomeen. 

184. Suomen ilmastossa, kenties ei muussakaan ilmastossa, ei ole hyvä, jos on niin lihava,ruokakeskeinen tai niin laihduttamiseen keskittynyt, että on jatkuvasti lämpöisen palleroinen, kuin lämpimän ilman kuplan sisällä, tai sitten yht'äkkiä kuin lämmin kupla olisi pois puhallettu ja viileän ankean epäenerginen huono olo. Tarvitaan tsemppiä, ainakin 2/3 ajasta tarttee tsempata lämpimänä ysymiseen päin: olla reipas, liikkua paljon, pukeutua lämpimästi, kiinnittää huomiota siihen, että verenkierto olisi hyvä ja kroppa terveen lämmin sekä siihen, ettei ulkoillessa tai muuten viilene liikaa vaan pysyy terveen lämpimänä, vaikkapa sisätiloihin aikapian palaten, muttei niin, että jäisi säätyneeksi sisätiloihin ulkoilun vaateiden sijasta. Laihduttajilla on samaa mutta viileään anakeuteen painottuen, ja kovin laiskoille käy niin, että ilma vain puhalletaan pois ja tulee ankea olo viileästä, kun ei ole yhtään reipas, hetklessä mukana. Kovin ruokakeskeisillä on samaa: kropan säädöt ruokaan keskittyneet eivätkä lämmönsäätelyyn, jolloin täytyy ryhtyä puuhaamaan muuta ´ja saada kroppa tajuamaan, että on muitakin keinoja pysyä lämpimänä, opettaa sille terveen reippaan toimeliaisuuden tuomat sointuisa hyvä olo ja lämmönsäätelykyky.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti