sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Terveet elämäntavat ja terveellä tavalla tekeminen, jatkoa - Tärkeä mutta pitkä

ALKU, 1. - 250.  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Jatkoa:

251. Aina jos toiset antavat jonkin esikuvan, jokaon kovin esimerkillisen etevä jossakin taidossa, niin hänen matkimisensa ei ole muuntautumistehtävä, ei ole tarkoitus muuttua tarkalleen hänen kaltaisekseen edes tietyiltä piirteiltä. Sen sijaan on tarkoitus huomata, että hän vaikka on kovin reipas, voisiko reippaudesta olla hyötyä, mitä jos kokeilisin minäkin olla jonkin verran reippaampi, niin olisiko siitä minulla paljon hyötyä? Jos toiset silti olettavat sinun muuntuvan hänen kaltaisekseen, niin joko he olettavat sinun olevan sekseaalinen häneen liittyen tai ainakin hetkittäin sosiaalinen niin, että noita vaikutteita ja kommunikaatioyhteyttä tulee sinulle niinä hetkinä sosiaalista kautta, mikä tietenkin toimii vain jos olet ystävällisen sosiaalinen etkä vihamielinen.

252. Terveiden elämäntapojen perusohjeita on, ettei saisi käyttää huumaavia aineita tai että niitä ainakin käyttäisi mahdollisimman vähän. Näitä ovat alkoholi, tupakka, lääkkeet, huumeet ym huumaavat aineet, jopa kahvi ja tee. Lisäksi kemikaalien ym keinotekoisuuksien käyttöä tulisi välttää, joko käyttää vain vähän tai luopua niistä kokonaan.

253. Sillä, ettei ruoka ole pilaantunut tai liian pöpöinen ties mitä pöpöjä, on paljon väliä sille, miten terveenä pysyy ja miten toimintakykyinen, fiksu ja hyvälaatuista työtä tekevä on päivinä, jolloin on sellaista ruokaa syönyt. Tässä viereisessä lähikaupassa oli kerran ostaessani niin pöpöistä ruokaa, että jäi sairas olo muutamaksi päiväksi, pöpöjä tyyliin roskis. Jos etelämaalaisilla on noin piloille mennyttä ruokaa tavallisesti, niin se kyllä heikentää paljon heidän ymmärrystään ja yhteiskunnan toimivuutta. Ruuan säilyttämisen lisäksi olisi kai kiinnitettävä huomiota roskien hävittämiseen ja puhtaaseen juomaveteen  Auttaisi varmaankin, jos roskat hävittäisi heti ennen kuin ehtivät pilaantua, esim. kuivaisi ja pikkueläimet ja vaikkapa muurahaiset söisivät ruuantähteet. Ruokien säilyttämisessä olisi kai olennaista pitää kaikki pilaantunut erillään kunnollisista ruuista. Kylmäketjun katkeamattomuus on olennaista, mikä toteutuu paljon paremmin seudun suurissa marketeissa.

254. "I have just about never played with dolls as a child. I had some furry animal dolls though and I played a little bit with them. But I was much more interested in little singing birds, ants and later in our own pets: fisr aquarium fishes, then mice and hamster and when I was 13 we bought a black energetic miniature poodle puppy boy. One can learn wild animals' skills by looking at them and being social: their keen eyes, sporty movement, social life in the middle of everyday action, even pondering about life. And one learns normal social ways from them: to be observant, to take others' actions into account and not treating them like a dead artifact, like one playing with dolls, and letting them be what they are in character, situation of life, skills, feelings etc, thinsg done, and not putting imagination on top of that like one playing with dolls does wrong to real beings."

255. Joskus käy niin, ettävauva tai lapsi, jonka vanhemmat ovat oikein huokehtivat ja taitavat, jää tyhmäksi ja taitamattomaksi, tai ettei lapsi opi vanhempiensa vahvuuksia oman repertuaarinsa osaksi. Mutta sillä on kai tekemistä sen kanssa, että vauva tai lapsi ajattelee, että toi huolehti tuon asian,no nyt mun ei tarvitse huolehtia sitä tai en oikein voikaan, kun hän on tekemässä. Sen sijaan pitäisi muodostaa käsitystä siitä, että ai hän huolehtii ton, niin millä taidoin hän saa sen tehtyä, miten tekee, miten huolehtivainen on, millä elämänaloilla, millä asenteella, arvoilla, ajankäytöllä, elämänrytmillä - ja tehdä siitä koettu kuva taidoista eikä vain ajatuksin tai sanoin huomioita, niin että "hän katselee" ei ole vain sanoja tai lättänä kuva, saati sitten mielikuvitusta, vaan itse katselemista, missä huomaa myös sen, katseleeko hän enemmän asioita samalla kertaa huomaten ja miltä suunnalta se taito löytyy omissa taidoissani. Niin on sitten toisenkin taidot apuna, voi niillä paikata, jollei toinen ole läsnä, ja ymmärtää kaiken opin, mitä toinen kertoo, oppii taitoja elämää varten, on valmis useampaan tilanteeseen, omat jalat kantavat paremmin. Muttei tehd niin omasta itsestään luopuen, ainoana taitonaan kuin ei omaa luonnetta olisi tarkoitus olla, vaan isomman repertuaarin osana, oppien siten taitoja useilta ihmsiltä eikä vain muutamalta. Ei näiden kopioksi ryhtyen vaan ollen itsenäinen ryhdikäs sotilas, lupaava tulevaisuuden toivo, hyvän elämän tiellä, elämänviisaasti ja viisaasti elävä.

256. Itsepuolustuksessa on kaukonäköisyys tärkeää. Sinun valintasi ovat juuri sinulle sovitettuja. Jos noudatat liian tarkkaan jonkun muun suositusta, on se hänelle sovitettu eikä tuota sinulla yhtä hyvää tulosta, tai se voi olla juoni, jonka tarkoitus on haitata muita elämänvalintoja kuin hänen omiaan, tai se on vain yhteen tilanteeseen sopiva, kun taas yhteiskunnan hyvinä pitämät viisaat ratkaisut, viisaat linjaukset ovat sopivia monenlaiseen, moniin tilanteisiin ja monenlaisill ihmisille jatkuvaan käyttöön, niitä parhaiksi monien viisaiden havaitsemia. Eli kun juttelet jonkun kanssa tai olet sosiaalinen, niin älä kopioi ihna tarkkaan hänen ehdotuksiaan, vaan valitse jokin kenties niiden tienoilla oleva mutta sivistynyt pitkällä tähtäimellä ja monelta kannalta hyvä ratkaisu, niin et joudu paitsioon ja pelatuksi pois vaikuttamasa, pois oman elämäsi ohjaimista, pois hyvästä elämästä ja viisaista valinnoista.

257. Jos lukee pitkän tovin, niin pitäisi lukemisen lopetettuaan katsella tarkkaan kauas, mieluusti kai puita tms, jotteivät silmät jää lähikatseluun sovittautuneiksi, niin näkö pysyy parempana. Lukiessa pitäisi olla hyvä valo, esim päivänvalo ikkunan luona tai kunnollinen lukulamppu.
Pitkään istuttuaan olisi hyvä oikoa jäseniään, oikaista selkänsä, kenties venytellä vähän, jos jäi jumiin johonkin tiettyyn asentoon, ja mieluusti liikkua jonkin verran, jotta on reippaalla mielellä ja kroppa toimii hyvin.

258. Jotkut tekevät sen virheen, että vertaavat yhden työtä toisen työhön, vaikkei työn kuva sen osalta, mitä elämänalueita ja miten vaativaa ja kiehtovaa tuolle yksilölle työnsä on, ole sama. Onko työ kiehtova, minkä elämänalojen juttuja se tarjoaa, onko käytännöllisyyttä, täyden ymmärryksen mukaidsuutta ja vielä parempia ratkaisuja, sosiaalisuutta kiinnostavien viisaiden ihmisten kanssa, kiehtovia elämänaloja, hyväätekevää toimeliaisuutta, minkä tyypin virikkeitä,paljonko vaihtelua siihen nähden, mitä itse kaipaa jne.
Kauppiaat kai yrittävät elää pitkälti kauppojen myymien tuotteiden varassa ja niin heiltä jää osa toimeliaasta tai sivistyksen elämänsisällöstä pois ja niin he kaipaavat enemmän ruokaa korvikkeeksi. Toisaalta he osaavat valita kullekin sopivan tuotteen tämän elämäntapahaaveiden perusteella, esim. hyvä peruskäyttöesine siihen ja siihen tarkoitukseen, sopiva nuorelle aikuiselle, tai mukava luksus hyvälaatuinen, tai erityisesti tiettyyn käyttöön - tai perus, säästö, mummola, juhla, tms.

259. Jos tekee aina vain ohjeen mukaan, tulee helposti kraahh-mallinen tyyli tekemisiin ja elämään. Pitäisi aina jos lukee tai seuraa ohjetta, tehdä siitö oma versio: muistaa ohje sellaisenaan, mutta tehdä itse oman parhaan ymmärryksen, taidon ja päivän rytmin ja tekemisen vireen mukaan niin, että mukana on koko ymmärrys ja kaikki taidot, myös elämänviisaus (elämänmakuisena, ei ulkoa opeteltuina ohjeoina) sekä oma tervehenkinen tunnemotivaatio ja yksilöllisyys.

260. Kamalan hauskaa ja hyväätekevää, tervehenkistä oli kun oli ensin harrastanut vuosia yhtä kivaa liikuntalajia (aikido) ja tunsin osaavani liikkumisesta jo aika paljon, ja aloitin sitten toisen liikuntalajin, jossa oli samantapainen filosofia ja treeniasenne mutta erilaiset liikkeet ja enemmän itselleen tilaa ottavat (non-contact karate). Niin jotenkin tuosta, ettö tein oman version ja sitten siinä oli se kurssi tukena mutta olin jo aika osaavainen liikunnassa oli kiva. Oli uusia liikkeitä mutta aika lailla yhtä vaativia niin että vanhat taidot toivat jotakin lahjakkuuden tapaista, parempaa touchia tekemiseen ja enemmän itsenäisyyttä, omaa näkemystä, mahdollisuutta tehdä viihtyen, hyväätekevin tavoin eikä aloittelijan tapaan pakertaen ja tyrien vaan jotakin jatkuvasti oppien, isompia kimpaleita kuin olin tottunut, myös tuosta omilla jaloillaan seisomisesta elämäntaidosta, aikuistamisesta. Mutta kai siinä oli sekin, että tekeminen oli tervehenkinen eli kiva liikunta ja motivaatio siihen tervehenkinen eli harrastaminen ja itsenäistyminen, lisä tila tunteille ja omalla tavalla tekemiselle.

261. Erilaisten säiden vaatima lämmönsäätelykyky ja reippaus vaativat sitä, ettei ole ottanut suosikikseen kuumimpia päiviä tai ihan kylmimpiä säitä, vaan että on lämmönsäätelyvaraa sekä kylmempien säiden reippauden ja lämmöntuotannon suuntaan että kuumempien säiden viilentäytymisen taidon suuntaan. Tavallisesti on hyvä verrata tavalliseen osaamiseensa, mikä useimmille merkitsee tavallisiin huoneenlämpötiloihin vertaamista tai välivuodenaikojen säihin.

262. Joillekin terveiden elämäntapojen noudattaminen ja löytäminen on hankalaa ja se kai johtuu siitä, että heidän perspektiivinsä on liian lyhyen aikavälin mukavuudenhaluinen tai käytännöstä vieraan lakihenkinen. Terveet elämäntavat ovat yleensä joukko huomioita, joita on elämässään tehnyt, että mikä on sopiva määrä ja tapa mitäkin, huomioita, joita muilta kuultu yleinen teoriaperspektiivi tukee. Ja niitä tulee noudattaa jotenkin viisaampana ohjeena siitä, miten elää. Siis käytännön mieliteon sijasta jonkin laisena väljänä ohjeena, että mitä tehdä, kuten esim. että "Alkaa sataa, niinpä haen heti tai kohta sadetakin:" Silloin sadetakki ei välttämättä ollut mieliteko, mutta se oli tilannekuvan valossa viisas teko aiemman pidemmän aikavälin kokemuksen valossa.

263. Ruokamieliteko ei ole vain, että minkä tyyppistä ruokaa yleensä haluat syödä, vaan sen lisäksi, mitä epätavallista ruokaa sinun juuri nyt tekee kummasti mieli, kuten vaikka kalanmätiä leivän päällä, vaikket söisi sellaista muuten juuri koskaan. Niin osta sitä kerran ja sy silloin sitä aika paljon tai paljon mielitekosi mukaan, niin täytät jonkin ravinnontarpeen, joka muutoin tekisi sinut suuriruokaisemmaksi ja ei niin tyytyväiseksi aterioihin.

264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä.

265. Vaikka vihannekset ja hedelmät ovat terveellisiä, ideana ei ole syödä niitä niin paljon tai niin yksinään, että maistuvat happamilta tai kamalan kirpeiltä, vaan niin, että tuovat elävöittävän olon ja mieluusti maistuvat ainakin aika hyvältä.

266. Venäjän Putinin vierailusta tällä viikolla (heinäkuun lopulla 2017) täällä Savonlinnassa tuli mieleeni, että jos jolla kulla on pommi, tai on aseistettu ja/tai tappelunhaluinen, niin palikkaperspektiivin törmäys palikkaperspektiiviin ja siinä tohinassa intensiteetin lisäys saa konfliktin syntymään ja kasvamaan suuresti, kun taas jollei halua tappelua tms, niin lisää etäisyyttä ainakin 1/5 ja tavallisen elämän aistitun elämisen ja sivistyneen perspektiivin tavallinen käyttö yleensä saa tilanteet tavallisille rauhalisen elämän uomilleen, jollei samalla hae konfliktia, että missäs se ristiriita onkaan, tapellaanpa.

267. Ulkomaalaiset kai jotkut kaipaavat suomalaisen kulttuurin viisauden apua, jos on jokin ongelma, johon suomalaistyyppinen osaaminen saattaisi tuoda ratkaisun. Näitä ovat kai yleensä sellaiset, missä on jokin kova iso tai aika iso tekijä ja kaivataan säätämistä, lähinnä kai sen sovittamista yhteen muun elämän osaksi. Tämän olettavat vertautuvan Suomen säihin. Tavallinen suomalainen vastaus tuollaisiin lienee, että pitäisi käyttää tervettä järkeä koko jutussa kaikin puolin ja että sovittaminen yhteen käy elämänviisauden avulla, esim. siis näiden terveiden elämäntapojen ohjeiden avulla. Yleensä on olennaista ottaa viisaus huomioon, mukaan yhdeksi tekijäksi sinnekin, missä on tuo kova tekijä, esim. työelämä, mainiten edes viisaus kauniina ideaalina, jota on tarkoitus opetella seuraamaan myön käytännössä. Niin saadaan kokonaisuus viisaalla ja toimivalla tavalla.

268. Tämän blogin kohdasta Lämmittelyohjeita:
"(178.) Luulen, että tropiikista kotoisin olevat ja kenties muutkin lämpimämmistä ilmastoista kotoisin olevat säätävät tavallisen kehonlämpötilansa jonkin verran liian korkeaksi, helle- ruoka- tai kahvipöytämäiseksi, jolloin liikkuminen on lösöä, jää helpoisti rauhallisesti paikoilleen ja hukkaa koko ajan lämpöä, kun keho hönkii sitä ulos kuin heti ruuan jälkeen. Sen sijaan liikkumisen kuuluisi olla mieliteko, luontevampaa liikuksia ihan vain liikkuakseen, vailla ajateltua idea, muististakaan haettua ajateltua tekoa, kuin olla ihan paikoillaan, ja keho ei saisi hönkiä lämpöä ulos ollenkaan, vaan tunteen ihon pinnan luona tulisi olla kiinteä, kimmoisa, jänteväkin eikä ollenkaan höyrymäinen tai kattilan mieleen tuova."

269. Of the tropics one gets often an impression that there is a buff like surface of warmth and positive buff like feelings, like coffee with bakery in Finland brings, but an unkept, cynically realistical underlayer of things not taken care of, of things outside control. Finns do not have such underlaying layer but all is well, if done by Finns in Finnish ways. It demands an observation ability like when wandering a twinding path in the nature and admiring the views and the beauty of nature. There is a varying view with structures and atmospheres: here a view from under a branch, there the looks of a twinding path,it's atmosphere, there opens a view to a beautiful sight, here a small plant, there a bog curving branch, there a view to the light, here the shadow of a lish bush, the flight of a bird, different feelof different places along the way, etc. Poetry can teach to look at such views with atmosphere, for exampleold Japanese books by Basho of stories with poems in between.

270. To care a complex whole like the society or some group to a good state demands much more skill than and is very different thing from just being stuck to habits, following rules or only trying to behave well somehow.

271. Asun koirineni kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja aluksi ei riittänyt veden paine lämmityspattereissa ylös asti, ja niin asuntoni oli ilman lämmitystä. Koirani tässä sitä muistellessani alkoi miettiä asuntoani kuin kesämökkinä, sillä kesämökit ovat usein kylmiä asua. Muttei niin saisi tehdä, siitä tulee kamalan huono olo, sillä ei tämä ole kesämökki vaan muovilattia, betoniseinät ym, ihan erilainen kuin kesämökki. Yleensäkin tulee kamalan huono olo ja taitojen perusta katoaa, jos miettii asiaa toisena kuin mitä se onkaan. Pitäisi joka asiasta tehdä oma uusi versia siihen käytännön tilanteeseen sovitettu, missä juuri silloin on, niin taidot menisivät luonnostaan oikein, tulisi kamalan hyvä olo, vaikkei sen syytä tajuaisi, jotenkin viihtyisi vain,olisi hyvä elää, ja taidot kasvaisivat koko ajan, vaikkei itse huomaisikaan sitä. Se on kamalan iso parannus pienellä vaivalla.

273. Jos joltakulta jää järki tai suomalaiseen tapaan suuri kapasiteetti puuhata sitä sun tätä hyvällä ymmärryksellä ja miellyttävän jaksavaisesti puuttumaan, niin syynä on useimmiten kai näköhahmotuksen summittaisuus, etenkin se, ettei nähty liity ymmärrykseen kuin summittaisesti. Katsoa ei kuulu yhtä putkea vain kuin työlästä työtä vaan mielitekojen mukaan, katsomisen kiehtovuuden ja näköaistimusten miellyttävyyden mukaan, hetken sitä, sitten hellittää, siirtyä toisenlaiseen kiehtovuuteen, antaa katseensa vaellella, katsella kaikenlaista kaunista, vaikkei se niin merkittävää olisi, olla kiehtoutunut, että mitä jännän näköistä näkyy missäkin, vaikka orava puuhailemassa, jäädä pikemminkin maiseman tunnelman ja maisemassa elämisen kanssa kuin kaavamaisen kuvan.

274. Mietin tässä, että Kulkurin valssin sävelmä kuulostaa itävaltalaiselta: onkohan laulu sieltä alunperin? Suomalaisessa kulttuurissa kullekin asialle annetaan painoa sen mukaan, minkä se ansaitsee, eli jos laulu ei kanna suomalaiseen luontosuhteeseen ja suomalaiseen elämäntapaan vaan itävaltalaiseen, niin suomalaisuudessa laulua painotetaan vastaavasti vähemmän, sillä sillä voi beesata vain osan matkaa luontoon ja vapauteen päin ja loppumatkaa se ei kanna, vaan täytyy suomalaisten laulujen ja oman viisauden sekä yhteisön ja kulttuurin viisauden varassa kantaa se, mitä laulu ei kanna.
Onhan se niin, että laulussa pitäisi lukea, mistä kulttuurista ja ilmastosta se on alunperin, mutta toisaalta silloin ei ehkä tajua, että nuo piirteet ovat tuossa laulussa, tuon kulttuurin ihmisissä, vaikka oltaisiin Suomen oloiussa, esim. Suomenn ilmastossa ja suomalaisen perinteen pohjalta. Kaikki lauluissa ei siis ole olosuhderiippuvaista vaan viisauteen on kasvettava, viisaus opittava, on löydettävä hyvin sujuvan ja miellyttävän elämän uomta viisautta kantavalta kohdalta eikä jostakin, mihin ei niin suurta viisautta voi perustaa. Esim. luonnon tarjoamat aistivirikkeet parantavat ymmärrystä, tekevät viisaammaksi.

275.   Yleensä, kun eläimiltä matkii taitoja tai tunteidenmukaisuutta tai alkuperäistö elämäntapaa, niin se, mitä näkee villieläimen tekevän, on sinun seurassasi sinulle tai muulle lä'snäolevalle ihmiselle (tai mielessä juuri silloin olevalle) malliksi tehtyä eikä villieläimen aina tekemä tekeminen, ainakaan nointiuhaan. Jos eläin esimerkiksi syö jotakin innolla, niin se kai tarkoittaa, että sinulla olisioikeasti niin nälkä tai niin suuri kiinnostus ruokaan yleensä elämässäsi, eli se olisi sinulle luonnollinen tekeminen. Joidenkin seurassa eläimet ärhentelevät,mikälienee seurassa olevan ihmisen luonnollinen tunteenomaisesti elellessä tuleva mieliteko, hänen tunteidensa uoma, hönelle silloin tai yleensä häbelle luonnollista. Minun seurassani eläimet ovat tavanneet liikkua kivasti, katsella paljon ja olla sosiaalisia sekä esitellä taitojaan, eivät syödä tai taoella.

276.   Kun on jokin aihe,jota sinun ryhmäsi suuresti arvostaa mutta josta toiset eiväöt perusta, niin ei ole hyvä siitä puhuessa käyttää sitä näkökulmaa,jota siitä mitään ymmärtämättömät ja kenties sen tyylilajia inhoavat käyttävät, esim. (Papuassa kai tekeväty tämän virheen)  "eläinmäinen" "huaah iik ääk pläts, en tästämitään ymmärrä", vaan kertoa siitä viisaudesta, joka aiheessa kiehtoo,on sen suurin motivaatio, kertoa jo erilaisia sanakääntein,sivistyneellä hyvin ymmärtävällä arvoja kunnioittavalla puhetavalla,esim. (suomalaiseen tavalliseen tapaan) "mitä voimme oppia eläimiltä".

277. Kiinnekohdat ovat yleensä sitä, minkä varaan tulevaisuutta rakennetaan. Jos siis jossakin esim. ihmiset haluaisivat liikkua luonnossa ja kenties asua luonnonläheisesti, mutta ongelmana on, että maatalousmaa syö metsäalueita kylien ym reunoilta levittäytyen, niin silloin voi valita kiinnekohdikseen niitä elämäntapoja, elämänviisauksia, kulttuureja ym, joilla asiat sujuvat hyvin. Jos esim. aina käyt pääkaupungissa, niin ehkä myös mieluusti muutat kaupunkiin ja pian sinne. Toisaalta, jos haluat liikkua luonnossa, niin kaveeraaniiden ammattikuntien yms kanssa, jota tavallisesti luontoretkiä hyvin sujuen harrastavat ja arvostavat, niin olte osa kulttuuria, jonka tavoilla elellen luonto säilyy ja kasvaa mahdollisuutena, ja jonka alueella, jonka ollessa dominantti ongelmat ratkeavat rakentavasti ja uusia mahdollisuuksia noihin vaalituuihin asioihin syntyy ja pysyy.

278.   Lapsena kun soitin harmonikkaa ja asuttiin Helsingissä omakotitalossa, niin sillepaikalle, jollesoitin näkyi ikkunasta pihlajan oksia, mikä toi luonnonläheisempää miljöötä soittoon ja teki elämänviisaammaksi ja elämän tyytyväisemmäksi kuin viime vuosina Savonlinnassa, missä kosketinsoittimeni on ollut seinää vasten. Kun vähän aikaa sitten siirsin kosketinsoittimen niin päin, että soittaessa näkyvässä maisemassa on puita, niin elämänlaatuni näyttilähtevän korjautumaan siitä niiltä oisin ,joista en ollut tiennyt, että miksi niin vaisua, saamatonta, jotenkin teoreettista, käytännöstä vieraantunutta kuin jotakin elämänviisautta olisi ollut vaikea noudattaa.

279. Jos jonkin maan tai isohkon seudun naisista tuntuu, etteivät miehet puolusta maata vaan ovat ihan tyytyväisiä, eivätkä ole reiluja vaan kannattavat ties mitä, mistä koituu vahinkoa naisille, niin se on iso syy olettaa, että naiset ja miehet ovat enemmän erilaisia kuin miten yhteiskunnan asioita järjestettäessä jakäytännöissä on oletettu. Molemmat toivovat jotkin sukupuolelleen tyypilliset mieltymykset, arvot, taitotasot ymsjärjestetyiksi hyvin oman laatutasonsa näkövinkkelistä ok, mutta toinen sukupuoli vaalisitoiset mieltymykset, mukavat uomat,elämänperusvälttämättömyydet, tietyt taidot ja vapaudet hyvin tietyllälaadulla ja taitotasolla, joka naisillaon eri kuin miehillä. Elipitäisi eriyttää järjestelyitä ja mm luokitella naiset useaan naistyyppiin, joista jotkin väittävät kiven kovaan haluavansa asiat miesten tavalla, vaikka tyypillisestikuitenin valitsevat sosiaalisen tyylisiä, tunteenomaista tyyliä sallivia, vapaamuotoisesti tehtäviä, opetushenkisiä yms naismallisempia versioita miestenkin jutuista.

280. Luulen, että esim. kiinalaisten jumiutuneisuus johtuu osin siitä, ettei ole osattu tehdä sovituksia ilmastolta toiselle siitä, mitä on luettu tai muuten opittu. Suomessa on säiden vuodenaikaisvaihtelu niin suuri, että luulisi tuollaisia ohjeita olevan helppo tehdä muidenkin tarpeisiin, paitsi että Suomessa olleen jumiutuneita talvella eikä osata elää kesää, jos ollaan jumissa. Eri vuodenakoina eletään siis eri vauhdilla. Ajatukset voivat olla samoja,samoin luettu, mutta käytännön toteutus on erilainen ja aina eivät kaikki asiat ole ajankohtaisia vaan voivat sopia erityisesti tiettyihin vuodenaikoihin. Eli ajatus on sama, mutta sitten miettii, että miten tekisin sen käytännössä nyt tällä vauhdilla ja puhdilla, elämänrytmillä ja elämänpiirillä, mikä sopii minulle tänä vuodenaikana, jota nyt elän. Sosiaaliset seikat sen sijaan eivät käänny vuodenajalta toiselle: ihmiset ovat ihan erilaisia, kun säät ja vuodenaika ovat eri. Niin ei eri kulttuurista tai eri ilmastosta voi kopioida lähes ollenkaan sosiaalisia juttuja tai ymmärtää sosiaalista informaatiota, sillä puhti, elämänpiiri, mielekkyydet ja sosiaalisuuden tyyppi ovat erilaiset, mutta ajatuksia voi kopioida ja tekemisiä voi tehdä itselleen sopivina versioina, jos ne ovat kyllin motivoituneita ja sivistyneitä omissa oloissa, oman ilmaston tavalla elettäessä.

281. "I treid to find some Brasilian media or sports site.
I have been for a few years interested in Brasilian culture and been
surprised to notice that even though Brasilians look positive, skilled
and feeling, they don't feel so very well. Today I figured out the
reason fior that and how to correct that. Brasilians are very good at
fine coordination which they do both at the outer reaches of their
body and all the way from the body center at stomach, like as if they
were painting. (But many painters are even lousier, so don't mix tyhem
with this.) That is an artificial non-instinctual way to coordinate
body according to the sense of sight. We here in Finland have a very
different climate, which is much more beneficial for being speedy and
active. Our way of fine coordination would propably suit also other
climates and it is very natural and brings lots of well-being: Be very
natural, very emotional naturally at the stomach area and near it, so
that you can move only roughly, like right or forward or left or
backwards. So you did not disturb your body center, emotions or
naturality at all: they determined the exact way fo moving and exact
direction. Then take your social eye and your sense of atmoshpheres
along: which social styles are naturally possible for you right now:
choose from them the exact form of the outer parts of your body and
roughly the form of the parts at middle distance from the center
outwards. So you can go for example a little bit bold and protecting
so feelings, being sturdy. At the same time atmospoheric and via that
thinking skills and fine mechanics, which alters the movements
slightly at the center, somewhat at the outer reaches. And for example
liking or taking social dastance, which also determines movements. Or
like with basic skills only or with emotional strenght of high skill.
Etc."

282. Epäonnisuutta yleensä vähentää, kun ymmärtää elämää. On elemän virrassa mukana, toivoo hyvää ja käyttäytyy sivistyneesti. Siis ottaa osaa tekemisiin, on yhtenä joukosta mukana, kantaa kortensa kekoon. Samalla huomaa muut, elämän variaatiot, sen rikkauden, eri elämänkohtalot ja mitä niissä on hyvä auttaa ympäristön, miten ihminen itse luo ympäristönsä esim. sillä mihin tapaan asioita ja ihmisiä lähestyy ja mitä aihepiirejä harrastaa, sekä miten ympäristö luo ihmisen ja miten sivistyksen noudattaminen parantaa ympäristöoloja kaikilla.
Jos haluat ihan vain tulla jätetyksi rauhaa, riittää usein, ettet tee mitää ja menet syömään. Jos sen sijaan haluat tehdä jotakin, niin se käy kätevimmin siellä, missä juuri sellaiseen tekemiseen juuri sellaisella motivaatiolla kuin sinulla on, on jo valmis uoma, eli yhteisön elämään osallistumisella. Jos olet ihan erillinen, niin kauniita asioita harrastaen kenties selviät hyvin,ikään kuin onnella ohitse hankaluuksista, ja synkkiä asioita harrastaen yhteisön turvaverkot eivät yllä sinuun, olet ikään kuin romuttanut ne lähtökohdillasi, sillä mitä paraikaa harrastat. Jos yhteisön virta ei ole kyllin viisas tai kyllin samanlainen kuin sinä, niin erilaiset aihepiirit, joita harrastat, kirjallisuuksineen, yhteisöineen, kulttuurivaikutteineen, uskontoineen usein kantavat. Mutta viisaamåi tarvitsee yleensä itsenäisemmän aseman ja kantaa hartioillaan muita kuten aikuinen lapsia seurassaan. Ei ole niin, etteikö heillä olisi potentiaalia, heiltä vain menee vuosi tai mitä lie ennen kuin ovat kaiken uuden sisäistöneet tavallisen osaamisensa osaksi.

283. Tässä alku ei ole terveiden elämäntapojen ohje vaan vain huomio muista epäterveemmin elävistä, mutta lopppupuolella käsitöistä ym:
Kun noudattaa terveitä elämäntapoja, on jatkuvasti paljon parempi olo kuin ruokakeskeisillä. Monien ruokakeskeisyyttä selittää kai se, että he ovat lähes jatkuvasti siinä vaiheessa, että juuri saamassa kehon lämpöiseksi ruualla tai sitten ovat liikaa viilenneet ja kaipaavat lämmintä ateriaa tai jotakin vahvistavaa. Silloin heillä ei ole energiaa juuri muuhun, vaan heillä on ikään kuin lämmönsäätelyn hetki mutta ruuan avulla vain, ei taidoilla. Ja kun heiltä taitoja puuttuu, niin he eivät usko muiden voivan yltää korkeammalle, vieläpä noin vain. Ruokakeskeisyys lisää taipumusta tehdä tekoja vain ajatuksissaan, mikä lisää vieraantumista niistä, joille ajatukset ovat käytännön elämänmahdollisuuksia, toimiliaisuuden apu vain. Samat ihmiset elämänviisauden puutteensa vuoksi, jos pitävät jotakin tekemistä hankalana tai uuvuttavana, niin eivät korjaa sitä muuten vaan vain aterian tuomalla kylläisyydellä, ja siis lämmöllä. Liikunta toisi lämmön ja lämmönsäätelykyvyn. (Lämmönsäätelyohjeita tässä blogissa monta  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html)
Esim. käsitöiden vaatima harkinta ei mene vain ruualla vaan keskittymällä, kiehtoutumalla, saamalla kulkea omia polkujaan, tehdä toiveidensa mukaisia ratkaisuja, ja siis mm taidolla ostaa huokealla hyviä tarvikkeita kylliksi (mikä kai usein tarkoittaa idean saamista tarjouksessa olevist atarvikkeista eikä tarkkaa etikäteen määrättyä ostoslistaa). Samoin se merkitsee päivän työn urautumista irtipäästämistä, ei vain ruokatauon tuomalla eri aiheella vaan muukin mahdollisuus uppoutua käsitöiden maailmaan hyvillä mielin tuo niissä taitoa ja viisautta. Tärkeää on, ettei tule komennelluksi. Ruoka on joillekin tekosyy luistaa vaatimuksista, muttei se tarkoita, että omien teiden kulkeminen, oman ymmärryksen käyttäminen, uuden aiheen hahmottaminen ja mukava puuhailu omia teitään, omasta mielestä mielekkäiden tavoitteiden kanssa vaatisi mitenkään taitojen puutetta ja sen paikkaamista ruualla kuin olisi suuri lämmönhukka.
Justeeraamistaito, jota mm käsitöissä ja ylipäätään omin päin tekemisessä onnistumisessa tarvitaan, liittyy siihen, että on eri elämän puolia, joiden painotuksia voi justeerata tekemisentavassaan ja niin saada tilanteeseen sopivia vahvuuksiaan käyttöön ja harjaannutettaviksi. Mutta tähän yleensä tarvitaan rento elekieli, jotta kroppa ei ole urautunut yhteen näkövinkkeliin ja sen mukaiseen tekemisentaoaan, vaan vaihtaa asentoakin toisiin elämänalueisiin päin, jolloin tekeminen sujuu helpommin niiden tavalla ja ne ovat huomion piirissä ja siis helpommat ottaa tekemisentapamahdollisuuksina mukaan.
Tuollanen laatimani käsityöohje on mielestäni hyvä: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html

284. Yleensä kokee vahvasti, rikkaasti,kiehtovana ja antoisana, kun on uutta ja kiehtovaa ja antoisan tasoista tai juuri sellaista tekemistä, mitä oma luonto kaipaa paljon. Jos tylsistyy tai ei ole kiehtovaa tai on liian alkeellista vain tai jotenkin vääräntyyppistä tekemistä, mitä ei jaksa niin paljoa, niin silloin huomio tylsyy, huomaa jotakin vain, lähinnä kai tunnistaa ilmiön kokonaisuutena summittain, eikänauti vaan yleensä haluaa vaihtaa uuteen. Niinpä lyhyen hetken vain tehden on elämä rikkaampaa. Silloin kannattaa yleensä puuhata monenlaista, niin elämästä ei tekemisiä puutu. Jos haluaisi keskittyä vähempään määrään asioita, vaikkapa tuohon puuhaan, niin se rikkaammasta kokemuspiiristä käsin ei käy tylsistyen vaan motivoituneesti, kun on kumminkin muuta heti, kun kaipaa vaihtelua tai tekemisten piirin tasapainottamista.

285. Jos haluaa kyseenalaistaa traditioita, niin siinä on olennaista, ettei korvaa niitä huonommilla versioilla, vaan jättää vanhoille viisaille ratkaisuille edelleen tilaa, sillä niitä on tavattu tarvita, vaikkei kai ihan jokainen joka hetki kaikessa. Esim. miettimisen ideana on löytää parempi ratkaisu, tai ainakin yhtä hyvä. Ei kannata romuttaa vanhaa, jollei ole tilalle mitään yhtä hyvää tai parempaa. Omasta elämästä oppii parhaiten, sillä siinä ovat tekemisten, tilanteiden ja ilmiöiden kaikki puolet selkeimmin näkyvissä ja juuri siinä tahdissa kuin motivaatio itsellä tuo asioita elämään. Siksi kokeiluja ja uudistuksia ei saisi kohdistaa toisiin vaan vain itseensä. Yhteiskuntaan mahtuu monenlaisia vipeltäjiä, muttei montaa määräilijää, eikä kulttuureja ym pelisääntöjä yhtä montaa kuin on oman tiensä kulkemisesta kiinnostuneita: omia teitään voi kyllä kulkea, muttei voi tehdä niistä diktatuurimaisia pelisääntöjä muille.

286. Suomen ilmastoon sopeutuneella on iho ja keho ihon alla aina lämmin, jolloin iholla on terve bakteerikanta, mikä on jotenkin mielialalle ja onnekkuudelle hyväksi. Sen sijaan lämpimistä ilmastoista tulleista monen iho on viileä, paljon bakteerittomampi, mikä tekee apeksi, elämän rätsähteleväksi, tuo epäonnea (ainakin taipumusta saada pikkuhaavoja ym kolhaisuista, kenties vähäenergiaisuudesta johtuvaa karuutta ym epäonnisuutta) ja vie jotakin suvereeniutta pois. Samoin käy, jos lämpimässä ilmastossa viilenee yöaikaan, luulen. Tai jos vain syö tai juo lämpimikseen, jolloin pian aterian jälkeen lämmöntuotanto taas vaimenee paljon ja keho viilenee etenkin pinnalta, vaikka olisi ruoka-aikaan kovin lämmin.

287. Jos tuppaat tekemään aina vain samaa ja saamaan hyvän olon ruuasta tms korvikkeesta, niin oletko silloin ollenkaan löytänyt sitä, miten omat mieliteot tekevät päivän paremmaksi, ja se on kai kyse siitä, että sinulla on väärä käsitys siitä, mikä on mieliteko. Mieliteko ei ole teko eikä aina sama, vaan mieliteko on vähän niin kuin päivän vire ja siitä luonnostaan nouseva hetkellinen mieltymys johonkin harmittomaan. Kuten esim. että jos tänä aamuna ruuista verigreippi on virkistävä tuulahdus, vaikken tavallisesti todellakaan olisi sellaista syönyt. Tai kauniin maiseman näkermisestä syntyvä hetkellinen mieliteko kulkea muutama askel sinne päin ja vain nauttia katselemisesta. Niin kuin liikkumisen mieliteot: millainen liikkumistapa ja -vire olisi juuri tällä sekunnilla sopiva, entä mitä seuraavana sekuntina uutena haikailen.

288. Jollei osaa käytännön juttuja mutta lukee kyllä koulutietoa yms ulkoa, niin käytännön taitojen oppimiseen tarvittaisiin kai käytännön tekeminen, joka menisi hyvin ja vaarattomasti ohjetta noudattamalla, mutta jossa olisi variaatioita, joista voi tehdä aistihavaintoja ja tuntemuspohjaisia havaintoja sekä ajatella arkijärkisesti, muodostaen niin kuvaa siitä, millä tavalla tehden sujuu mitenkin. Esim. ettäkasvimaalla kuokkiessa kokeilee, että jos vaikka kuokin tukevasti, niin millaista jälkeä syntyy ja miltä tuntuu, millaiset liikket, miten jaksaa, entä jos kuokin varovasti tai tulee huti, mitä tein, mikä oli lopputulos, mikä tekemisentapa, miten korjata, yms. Lisäksi kai auttaisi lukea monenlaista tekstiä uupumatta, esim. harrastukset, maailmankuva, elämäntaidot, arkiaskareiden vaatimat perustaidot, maailman tapahtumat ja niiden mittasuhteet, ym

289. Lapsina ja nuorina monelle käy niin, että kun toisia lapsia tai nuoria kehutaan tai yritetään tukea näiden omiin haaveisiin, arvoihin, haaveammatteihin, mieliharrastuksiin, sosiaalisuuden tyyppeihin, luonteenpiirteisiin yms päin, niin tullaan kehuneeksi niitä muille lapsille ja nuorille niin kuin ne muka olisivat heidän omia elämänvalintojaan. Kaikki tarvitsevat yleissivistyksen ja yhteiskuntakelpoisen käytöksen, mutta toisaalta myös omat elämänvalinnat. Jos joutuu vierestä omaksumaan toisten elämänvalintoja tavoitteikseen tai arvoikseen, niin menee lyttyyn ei saa niistä irti sitä, mikä niissä on ideana tai ainakaan se ei ole itselle keskeistä mitä kaipaa, ja usein silloin elämästä tulee noissa suhteissa suorittamista ja kilpailua, mikä vie idean noista asioista myös niiltä, joiden omia elämänvalintoja ne ovat. Jokaisella on omat valinnat ja mieltymykset, mahdollisuuksia on valtava kirjo. Toisten valintoihin tutustumisesta oppii jotakin siitä, miten valintoja yleensä on hyvä tehdä ja mikä itselle olisi hyväksi - oppii siis jotakin omaan elämään sopivaa pikemminkin kuin oita muiden aihepiirien mielekkyyksiä, joita ei niin kaipaa. Mutta tähän tarvitsee vain lyhyen ajan, ja kiistat siinä, sopiiko jotakin tehdä, ovat yleensä kiistoja siitä mikä on kenenkin imago, kenenkin omat valinnat, eikä teoreettista toisten ammattien eliminointia koko maailmasta, vaan oman elämän valintoja, joita vanhemmat eivät saisi sotkea käsityskykynsä hitaudella, eivät lapset ole naimisissa keskenään eivätkä toistensa kaksoisolentoja.

290. Kun ottaa jostakusta mallia, niin ei ole tarkoitus tarkkaan matkia kaikkea, etenkään toisen henkilökohtaisia piirteitä, vaan tehdä oma versio ko asiasta, ko taidosta, itselle hyvä tehdä, hyvä elää ja taidon kannalta sujuva, mistä itse oppii.

291. Kirjoja lukiessa ja vaativia aiheita harrastaessa, vaikka on tavallaan hienoa haaveilla sellaisesta, että itsekin olisi sellaisen aiheen ammattilainen, ja hienoa harrastaa noita itseä kiehtovia aihepiirejä, niin vaikka taidot ajan myötä kehittyvät paremmiksi, niin ei ole hyvä samaistua ko aiheen ammattilaisiin, sillä he ovat yleensä vain jotenkin raahustaneet aiheen läpi ja eivät ole niin onnistuneita elämässään ja ovat niin ollen huono vaikute, joka vie elämänlaadun pois, vaan vanhemapnakin pitää kiinni siitä, että itsellä olisi ideaalit tavoitteena eikä taso, jolle tavallisesti ammattilaiset jäävät elämänsisällössään. Harrastajat ja innostuneet ensikertalaiset ovat yleensä asioiden kanssa tekemisissä tuoreemmin ja antoisammin kuin ne, jotyka niitä liian ykisalaisesti puurtavat.

292. Aasialainen perinteinen elämänfilosofia buddhalaisuus korostaa tiedostavuuden merkitystä onnen tavoittelussa, mutta heillä on käytössään siitä kylmä näköaistivoittoinen huomio, joka ei tuo onnea ja ei aina auta ymmärtämään elämää, kuin olisi koulunkäynnin huomio jänyt aikuiselle arkeen tai kuin olisi viiltelijöiden seurassa ja seuraisi kylmällä katseella, että mitäköhän kropalleni nyt käy. Onnellistuttavampi tapa olla oman kroppansa kanssa on miettiä kroppaa toimivuuden ja elämänmakuisuuden kannnalta, että teen nyt sitä ja sitä, tms. Se on myös taidoille parempi, sillä aistimukset, tunteet, tuntemukset ja tunnelmat kertovat käytännön toiminnan kannalta tärkeää informaatiota, mm liikunnallisia lahjoja kasvattavaa tai sosiaalista havaintokykyä omasta ja toisten elämästä kasvattavaa, siksi meillä nuo havainnot on luonnossamme.

293. Afrikkalaisilla on näköhahmotus ja sen seurauksena myöskin ajattelukyky sumea ja summittainen kai helteen ja liian raskaan kenties sokerisen ruuan vuoksi, mihin auttaisi ottaa mallia niistä tropiikin maista, joissa ruokavalio ja helle eivät tuo näköhahmotukseen ja ymmärrykseen ongelmia: intia, Etelä-Aasia, jotkut arabimaat ja kai Brasilia ainakin.
Mutta voiko olla, että ainakin osalla afrikkalaisista näkö toimisi kumminkin ok, mutta sotkevat tunnehahmotuksen ja näön, kenties jotenkin niin, että kun tunne koskee kokonaisuutta mutta näkö hahmottaa ilmiön tarkan yksityiskohtaisesti maiseman osana, niin luulevat, että tunnehahmotuksen sumeus (tai tunteita kuvaavan maalauksen sumeus) olisi ohje katselemiselle, silmien tarkentamiselle, mitä se ei lainkaan ole. Vain jos tunne, esim. suru, vaatii taukoa tunteiden käsittelemistä varten, niin katsekin sumenee. Tai jos helle vaatii rehkimisen vähentämistä, niin joillakin se kai vaatii, ettei niin innokkaasti katsele, mutta osa arabeista kai osaisi katsella kuumassakin tarkkaan maisemia. Vastaavasti, jos tilanne, esim. aterian sulatteleminen,lämmönsäätely, urheiluponnistuksesta palautuminen, muistelemaan uppoutuminen tms vaatii taukoa muuhun, niin se saattaa hetkellisesti vähentää katseluakin, muttei poista sitä, että katselemisessa ideana on kyllä nähdä ihan tarkkaan ja maisemina ilman sokeita länttejä. Niin on hyväksi ajattelukyvyllekin, ks. tämän blogin alun ajattelukurssi.
Mutta ihan pelkkä näkeminen ei riitä, vaan olisi myös tajuttava, että maisema ilmiöineen on olemassa, myötätuntoisen vastuuntuntoisesti hahmottaen.

294.   Isäni joskus talvella jään alta kalassa ollessamme otti pullosta huikan pitääkseen kädet lämpiminä, ja joskus talvireissulla, jos ei muuten enää pysynyt lämpimänä, mutta ylipäätään yli hyvä pärjäämään talvella ulkona. Eihän sellaisesta matkimalla opi lämpimänä pysymistä, jollei itse juo, mutta jos etäisemmin matkii, huomioi vain, että aha verenkierto hyvä, lämmöntuotanto toimii ainakin tuohon tapaan hyvin, on silloin ympäröivän pakkasilman ja jääkylmän veden kanssa niin ja niin, ja sitten omin keinoin etsii sellaisia piirteitä koko elämänkokemuksestaan, koko maailmankuvastaan ja harjoittelee niitä niissä yhteyksissä, siis niissä tekemisissä, joissa niitä hyvin oppiia, hyvällä hengellä noiden tekemisten ja piirteiden kannalta, niin silloin voi oppia noita taitoja itse aidossa tervehenkisessä muodossaan, vaikkei tuolla etäisesti ja vain summittain matkitulla mallilla ollut niitä kuin keinotekoisesti.

295. Lueskelin tässä kirjaa retkeilystä ja siinä mm oli kannessa kuva retkeilijöistä, joista tyttö kai saksalaisen tyyppiseen tapaan lämpöinen,siistit nätit vaatteet, eheä, mutta se oli eri eheys kuin luonnon, retkeilyn tuoma. Onkoniin, ettei sanaa "eheä" ymmärretä, jollei sillä viitata esimerkiksi ruokaan? Suomalainen retkeily on reipasta liikkumista, josta tulee hyvä olo, etenkin kauniiden maisemien katselusta kiva fiilis ja luonnon tervehenkisyydest hyvä mieli ja kanttia. Ulkomaalainen usein ajattelee, että luonto on skrääk skriikankaraa taistelua, kuinrääkki, mutta niinhän käy, jos tehtävä on ylivoimainen omille taidoille ja omalle jaksavaisuudelle, ei se ole luonnon mallin mukaista, ei se ole se taitotaso, jolta retkeilyn anti nousee, vaan tarvitaan enemmän tavallisia liikkumisen, katselemisen ja toimeentulemisen taitoja sekä yhteiskuntakelpoisuutta.
Samassa kirjassa väitettiin, että retkeilyyn kuuluu ruokailu retkellä, kun taas ilman ruokailua on kyse ulkoilusta muttei retkestä. Muttei se niin ole: jos retken antina miettii eväitä, niin huomio on ruuassa ja retki tuntuu siksi raskaalta ja paljon ikävämmältä kuin mitä se muuten olisi. Ihminen osaa luonnostaa niitä asioita hyvin, joihin on virittäytynytja joista omaa taitoja. Eväitä miettivä on kuin oamsta mielestään ruokapöydän vieressä, ei retkellä. Liikuntaharrastuksissa on sama: jotkin kaipaavat ateriaa heti treenin perään ja niin he ovat äkäisellä mielin. Mutta siksi pitäisi syödä ennen liikkeelle lähtöä. Varsinaisen aterian jälkeen pitää odottaa tunti ja välipalan jälkeen vartti ennen kuin voi ryhtyä liikkumaan yhtään rasittavammin. Mutta esim. ennen retkeä olisi hyvä syödä jotakin tuhtia joka ei täytä koko mahaa raskaaksi, esim. lihapiirakka, plus tuoreita vihanneksia tai hedelmiä, sekö juoda kylliksi, niin sitten jaksaa ainakin alkumatkan hyvin, ei ole ruoka heti meilessä pyörimässä. Ja jos kaipaa oikein ateriaa, niin huolehtisi, että syö kunnon aterian etukäteen eikä sotke sitä retkeen.

296. Tästä en ole varma, mutta onkohan niin, että perinteiset sukupuoliroolit löytää helpoimmin, jos tekee käsitöitä? Siinä ei ole niinkään, etteikö saisi tehdä myös vastakkaisen sukupuolen perinteisi käsitöitä, muttei saa näytellä vastakkaisen sukupuolen hyveitä niissä, vaan siinä vapaamuotoisesti tehdessä huomaa sopicvansa oman sukupuolensa perinteisiin töihin, viihtyvänsä niissä omina versioinaan, omaavansa juuri oman sukupuolensa hyveitä ja saavansa jotakin kehuja niistä töidensä konkreettisia tuloksia näyttäessään, ja niin nuo roolit saa myös muiden silmissä., vaikka osaisi ja tekisi molempien sukupuolten käsitöitä yms käytännön hommia, autonkorjuusta ompeluun.

297. Puuttuvien siojen osaamisalueiden korjaamisessa, siis puuttuvien taitojen opettelussa on olennaista, että opiskelee aihetta, kasvattaa siitä yleissivistystään ja pyrkii oppimaan sitä rakentavalla tervehenkisellä tavalla. On myös olennaista, että tekee aihepiirin perusjuttuja hyvällä laadulla ja hankkii niin kokemusta aihepiiristä sekä tottumusta sen tekemisiin perusmuodossaan, ilman sosiaalisia manipulointeja, juonitteluja, valehtelua, näyttelemistä, asemiin kiipimistä tms. Silloin kartuttaa koko ajan osaamisensa määrää, tarttee vain oppia enemmän jotaki samasta aihepiiristä ja siihen sivistys tuo oppimateriaalia, esim. kirjasto. Mutta tuohon välttämätön edellytys on siis, että puuhaa noita perusjuttuja yrittäen tehdä ne kunnolla ja yrittäen oppia lisää, seuraavan taitotason, jne

298. Helsingissä kun aikanaan harrastin non-contact karatea, niin oli kamalan hauskaa. Osin se oli sitä, että vapaamuotoinen liikunta teki hyvää ja osin sitä, että oli hyvä, kun oli kiva has´rrastus: joukko samanhenkisiä ihmisiä, joista kukin tekee omalla tavallaan mutta pitää harrastuksesta omalla tyylillään, tekemisen kannalta hyviä ohjeita ja elämän kannalta hyviä elämänohjeita, kun sentapaista harrastusta kaipasi, viisas filosofia, joka sovittaa harrastamisen osaksi yhteiskuntaa niin, että siitä tulee parantava voima yhteiskunnalle laajemmin,vapaalle vaihtamista, hyväätekevää vaihtelua muun elämän välissä, vain tunnin tai pari välillä, ei kokopäiväisesti, itse valittu, ei kaverin siivellä tultu, jollei sitten isosta kaverijoukosta juuri sen kivaa harrastavan siivellä johonkin kovin toivomaansa harrastukseen.
Vanhuksilla kai on paljon sisällä istumista, rauhallista hiljaiseloa, lieneekö siinä sijaa vapaalle vaihtamiselle, joka kumminkin tekisi hyvää?

299. Ihminen, joka ei ole aidosti kiinnostuntu jostakin aiheesta, tekee yleensä ulkokohtaisesti ja kuivasti sen aihepiirin asiat, oppii ulkolukua muttei tekemisen virettä ja sen tunnemotivaatiota. Ihminen, joa on aidosti kiinnostunut jostakin, luonnostaan säätyy tuohon tekemiseen koko elämäntavallaan ja vireellään, ja voi niin oppia tuon aiheen lahjakkuuksia, jos on vireen osalta lahjakas malli, sekä nauttii tuosta tekemisestä, on kiinnostunut siitä. Ulkokohtaisesti tekevä sen sijaan suorittaa asiat läpi, nauttimatta niistä. Nämä kaksi tyyppiä eivät sovi läheisiin tekemisiin keskenään tuossa aihepiirissä, koska toinen arvostaa aihepiiriä suuresti ja nauttii siitä, on siihen tunteis sitoutunut, ja toinen haluaa siitä eroon, onpahan vain jostain syystä motivoitunut suorittamaan sen jotenkin läpi.

300. Samaa harrastavat ihmiset eivät välttämättä ole yhtä fiksuja, taitavia tms, eivät saman kaliiberin ihmisiä, vaikka tekeminen olisi vaativa. Heikon kaliiberin ihminen huomaa vaativasta tekemisestä vain yksittäisen seikan: hän on vain tekninen. Sellainen, jonka kapasiteetti jollain lailla riittää tuohon tekemiseen, muttei hyvin, lukee yleensä ulkoa siitä jonkun teoriaperspektiivin ja joutuu keskittymään kamalasti ajatteluun, jotta selviäisi noin laajasta aiheesta. Siitä jonkin verran taitavampi ymmärtää itse ja osaa miettiä arkijärkisesti aihepiirin asioita lävitse. Siitä isompikapasiteettinen saa tekemisen sujumaan. Oikein isokapasiteettinen käyttää aihepiirin hyvää osaamistaan tavallisen elämän osana, elämän virran, tunteiden, tms siitä yhtään häiriintymättä, siis esim. ilman miettimistaukoja, ulkokohtaisuutta, tunteiden etäännyttämistä, teknisyyttä tai ymmärryksen puutteita. Näille erikaliibereisille ihmisille tuo tekeminen on erilainen mutta samankaliiberisille suurin piirtein samanlainen.

301. Jos olet taidoissa kaukana jäljessä jostakin ohjeesta tai et niin motivoitunut, niin ohjeet eivät ole tarkkaan noudatettavia vaan karkeasti jotakin sinne päin, oikeansuuntaista edes ja välttää huolellisesti ohjeen pahimpina katastrofeina pitämät asiat. Ohje ei siis ole keskustelutapa, johon riittäisi vastata jotakin saman keskustelun osana olevaa, esim. virhe tai vastakohta, vaan ohjeen noudattamisen ei tarvitse olla samanlaisella lähestymistavalla kuin ohjeen antajan ja olennaisinta on välttääkatastrofit ohjeen laajemman kontekstin motivaation tärkeämpien asioiden näkövinkkelistä, esim. jättää ohje voudattamatta mutta välttä katastrofit kumminkin. Olennasita olisi myös kommunikoida tämä tilanne suurin piirtein rehellisesti, niin muut välttävät helpommin katastrofeilta, joita väärinkäsitykset ja harhaanjohtaminen aiheuttavat.

302. Niin koulun kuin työn ja opintojenkin kanssa olisi vältettävä putkipäisyyttä ja oltava lomalaisen tapaan vähintään yhtä viisas itse, jatkuvasti joka asiassa niin, jotenkin elämänviisaampi, syvällisempi, kaukokatseisempi. Lomalaisen tavalla eläminen ei tarkoita, etteikö kuuluisi olla sivistys mukana, mutta se olisi maisemakatseen tapainen että miten mahdollistetaan hyvät olot ihmisille, eläimille jne yhteiskunnassa ja maailmassa.  Ei siis olisi kaavamaista eikä jöö vaan viisaasti elämistä. Joissain asioissa se merkitsee, ettei voi opiskella niitä heti vaan vasta viisaampana, toisissa, että olisi opiskeltava niitä silloin, kun ne vielä ovat kiehtovia, oma maailmansa, avaavat uusia maailmoita. Se myös merkitsee, että pakkopullaa olisi oltava vähemmän, jos se on kaikilla, ettei yhteisön näkökulma menisi liian kapeaksi ja osaamattomaksi, epäviisaaksi, holtittomasti romahtelevaksi ja jumituneeksi.

303. Jos kotiäidin, ei-niin-kiinnostavaa työtä tekevän tms elämä on jotenkin väljähtynyttä, liiaksi samaa koko ajan, apeaa, ei niin tyytyväistä, niin elämään kai kuuluisi jotakin vaihtelua joka viikko tai ainakin joka toinen viikko jokin antoisa kylässä käyminen erilaistent uttavien luona, tai toisessa pitäjässä heidän nähtävyydessään, hyvähenkisessä tervehenkisessä tapahtumassaan tai sikäläisten tuttujen luona, kylässä, joss viihdytään, tavallisilla kylillä sekä marketissa että jossakin harrastuksessa tms nähtävyydessä, hyvähenkisessä ajankulussa. Ja erttei joka päivää tai iltaa viettäisi samassa paikassa vaan joskus vaikka olisi koko katras jonkun lapsen kaverin luona ja äiti huolehtisi asioista sieltä käsin, tai perheen muakana retkellä tms tekemässä tavallinen ateria retkiateriana, tai kirjastosta jokin kiehtova kirja kuten lapselle ehkä seikkailukirja, nuorelle aikuiselle sotisovat kautta aikojen kuvina tms,kaupunkilaiselle kiehtova käsityökirja, vanhukselle vanhan ajan Viipuri kuvina tms, missä on koko elämäntapa, kulttuuri, ihmiset, yhteiskuntarakenne ammatteineen, olosuhteineen, historan kulku, yms, ja mistä riittäis lukea lyhyen pätkää ja harrastaa aiuhetta esim. yhden illan teemana.

304. Helsingissä oli kamalan järkiorientoitunutta, muttei tyhmimmillä tuntunut olevan tarvetta koko ajan väittää, että pärjäävät siinä, missä muutkin, tai että päihittivät sen ja sen, vaan elivät hyvää elämää ja kukin teki kustakin jutusta omanlaisensa, minkä huomaamiseen kaikkien sosiaalinen silmä riitti, millä kai oli tekemistä sen kanssa, ettei tehty edustusulkokuorta vaan kukin eleli omaa elämäänsä, samaan tapaan kuin kullakin on lempiruokansa ym ominaisk´piirteensä, mielitekonsa ja luontainen tekemisentapansa, parhaiten itselleen istuvat valinnat.

305. Naapurustossa asui mies tunnistamattomasta maasta, antoi ymmärtää olevansa intiaani mutta näytti saavan vakavia allergiaoireita tavallisesta ruuasta (oli kurkkuun tehty hengitysreikä ja iho ruoka-aineallergian tapaan) ja kenties kuoli siihen (tai ainakin oli suruliputus eikä häntä ole näkynyt). Ihmiset tuntevat eri maanosat ainakin summittain. Kun joku viestii olevansa tietystä maanosasta, niin ihmiset tulevat näyttäneeksi mallia, että näin sieltä päin kotoisin oleva tulee hyvin toimeen paikallisen kulttuurin kanssa. ja silloin tulee siis viestittyä, että tuota teidän juttua paljon ja noita ei niin ja tsempaa tuolla taidolla ja noista käytä tuota versiota, tms, mikä vaikuttaa vireeseen, siis mm siihen, mitä ruoka-aineita kaipaa ja miten hyvin oppii tuota kulttuuria tai muutakaan, ja niin ei ole hyväksi väittää olevansa alunperin eri maanosasta kuin on.

306. Säät pitäisi elää sen ilmaston ja pitkälti myös sen kulttuurin tapaan jossa parhaillaan on, jottei olisi säätynyt jotenkin eri vireeseen kuin missä sää kumminkin on, ja niin jää kraahhh-mallinen olo, vähän kuin huonosti nukkuneen tai huonosti käyntiin lähtenyt päivä, jotenkin väärä vire, kun taas oikelta kohdalta elämä vain soi, kaikki on kohdallaan ja toimintekyky erinomainen.

307. Tekemiset vaativat yleensä yhtä aikaa hyvin sujuvan kivan tekemisentavan sekä suojauksen kuten vaikka että on lomapäivä. Suojaus estää prakaamisen, riidat ja eturistiriidat, kun on sivistyneesti ja sovussa muun yhteiskunnan kanssa hyuolehdittu moisen tekemisen paikasta maailmassa, ja tekemiseen hyvin sopiva tekemisentapa tuo vauhdikkaan tekemisen tavalliset hyvät puolet, mm hyvän olon ja aikaansaavuuden, sekä sen,e ttä asiaa on itse viisaasti miettinyt.

308. Rukoillessan pitäisi pitää tavalliset taitonsa oikein hyvällä laadulla mukana ja pyrkiä kasvattamaan taitotasoaan niissä, kun taas uskonto huolehtii hienovirittämisen. Mutta siis jos taito vaatii vaikkapa katselemista, niin ei katselemista saa lyödä laimin, vaikka uskonnon tuoma näköhahmotus olisi tunnelmaan keskitynyt, tavallaan sumea. Mutta sitten jos on oikein pulassa niin, että tilanteesta selviytyminen käy ylitse arjesta selviytymisen tehtävän tärkeydessä, niin voi kopioida ihan tarkkaan, mm sumeuden, mutta silloin on vähän kuin kipeä, vain parantumiseen keskittynyt, pulasta pääsemiseen ja arki voi jäädä hunningolle. Mutta siis rukouksen tuomasta mielenvireestä voi kopioida, mihin elämänalueisiin muun muasa tulisi kiinnittää huomiota ja minkä asioiden eheyttä muun muassa vaalia, ilman että tiputtaa tavallisia sivistyksen taitojaan pois, ja niin kasvaa taidoissa ja toki moraalissa, jos yleismaailmallisen hyvän toivominen yms on rukouksen osa, mikä kyllä parantaa taitoja: koko maailman saaminen hyvälle tolalle on vaativa tehtävä, siitä saa erinomaista taitomallia. Mutta on tärkeää, että silloin tavallista taitavampana juuri huolehtiikin maailman hyvälle tolalle.

309. Oma panos maailmassa määrää paljolti, mihin sosiaalisiin soppiin joutuu. <<<samoin määrää se, kenen kanssa kaveeraa tai on seksuaalinen. Ne tarjoavat elämänalueet ja taitotasot, jotka katsotaan sinun panokseksesi, ja niin eläy elämäsi ikään kuin niiden aihepiirien harrastajien keskuudessa.

310. Huojennuksia arkeen on kahdenlaisia: on niitä, jotka dumppaavat niskassa painavia asioita mutteivät huolehdi niitä kuntoon, kuten vaikka kutominen tai syöminen. Ja sitten on sitä, että osaa setviä asiat hyvälle tolalle kuten liikunnasta pitävän tervehenkisyys, hyvä moraali, "Elä ja anna toisten elää", arkijärki sekä nämä terveiden elämäntapojen ohjeet.

311. Jotkut naiset olettavat, että varusmiehet ovat tervehemkinen malli ja saavat siksi kovin terminologisen ulkokohtaisen tyylin. Mutta varismiehet ovat vasta koulusta tulleita, vailla omaa osaamista ja siksi heiltä arkijärjen ja liikunnalllisuuden tuoma tervehenkisyys ja viisaus on jäänyt vähäisemmäksi kuin mitä kliseistä ja joidenkin miesten omakohtaisista yrityksistä käytännön asioissa armeija-aikoja muistellen voisi olettaa. Ikä tuo taitoja. Jos haluaa matkia miehiltä armeijaa tukevia taitoja, on parempi matkia vaikka omanikäisiltään ja vcanhemmilta miehiltä sekä ennen kaikkea harrastaa itse liikuntaa ja käytännön juttuja arkijärkisesti.

312. Joidenkin kuivien mielestä jotkut toiset ovat liian reheviä olemukseltaan. Olemus kuvastaa usein sitä elämänaluetta, jota ihminen silloin oikein kovasti kaipaa, yleensä sen verran kuin ammatikseen sellaista. Jos hän ei saa sitä, nuo olemuspiirteet ovat jatkuvasti vahvoina. Jos hän saa sen, niin hänestä tulee aika lailla keskiverto loppuajalla, tuo draivi onpoissa ja vain työjaksavaisuuden käyttövoima. Vastaavasti itselle tyypillinen pukeutuminen tuo arkeen tavallisesti omantyyppistä elämänmenoa, ja niin käytännössä isoimman osan jasta on paljon keskiverrompi.
Ihminen, jolta on tekeminen paraikaa meneillään tai hän haikailee aloittavansa sitä lähiminuutteina, niin hän tarvitsee tilaa tuon auransa, tunnelmansa, sosiaalisen olemuksensa verran eikä vain kroppansa verran. Jos haluat häneen asiakeskeiset välit muissa aiheissa, niin pysytte huomautuksillasikin tuon tilan ulkopuolella, sen sijaan että menisit kuin mahaan sorkkimaan tai ylipäätään ihan liian lähelle, mikä tuntuu molemmistä väärältä.

313. Tekemisistä ei ole hyvä tehdä suorituksia, sillä suorituys on kovin kapea tapa katsella asiaa ja toisaalta, jollei aihe kiehdo itseä, ei sitä yleensä kannata suorittaa toisen suosituksen vuoksi, mutta on kyllä niin, että useimpia elämänalueita tarvitaan edes hiukan, tarvitaan monenlaista tekemistä polveillen. Yleensä ei kannata omaksua toisten valintoja, vaikak ne olisivat kovin hyvät heille itselleen, sillä ne ovat vähän kuin heidän lempiruokansa tai muu asia josta he pitävät, eivätkä tee muita välttämättä mitenkään onnellisiksi ja menestyviksi, vaikka joitakin taitoja tarvitaan kyllä, mutta nekin olisiopetelta itsellesi sovitetulla tavalla eikä toisen ihmisen taitotason, harrastuneisuuden ja elämänkulun jäljittelynä. Jollet pidä jostakin pakljon eytkä tarvitse sitä kuin vähän, niin tee sitä vain pieni palanen kerrallaan, sen verran kuin motivaatiosi jaksaa kantaa ja toiste sitten uucelleen. Ei ole hyvä tehdä elämästä kilpailua, sillä eri ihmisillä on eri tavoitteet vaikka ne joistakin kuulostaisivat samoilta, eikä pistesuorituksissa ole oikein mieltä muuten kuin niille, jotka eivbät ymmärrä aihetta omin päin.

314. Jos et ole rehellinen siitä, minkä tyypin ihminen olet, mikä on taitotasosi, mitkä ovat mieltymyksesi ja arvosi sekä mihin tapaan olet sosiaalinen, niin menetät kamalan monta etua, jotak muuten olisivat juuri sinulle sovitettuja, sillä kamalan usein ryhmissä, ihan jo kadulla kulkiessakin ja ylipäätään toisten kanssa tekemisissä ollessa melkein jokainen sovittaa melkein kaikki tekonsa tuohon ryhmään, että tässä menisi ihan hyvin näin, ja silloin he tulevat sovittaneeksi tuollaiselle ja tuollaiselle ja noille ja noille yms eli erikseen jokaiselle sen mukaan, millainen kuva heilläheistä on, ja niin nuo edut, että menisi elämä ja tekemiset hyvin, sovittuvat juuri kullekin itselleen, jos tuo henkilö on rehellinen, mutta jos hän valehtelee, niin maailma tuntuu olevan täynnä vaateita olla edustusulkokuorensa kaltainen.
Vihamielisten sosiaalinen silmä on yleensä vihamielisyyden heikentämä, joten heistä pääsee pitkälti eroon olemalla kertomatta heille sanallisesti asioita itsestään, vaikka ne näkyisivät, suorastaan huutaisivat oelmassaoloaan kaikille muille.

315. Suomalainen kulttuuri ei tunnusta ihmisen ylivertaista asemaa eläinten ylitse, vaan oletetaan, että monet eläimet voivat olla viisaita, etenkin villieläimet, niistä erityisesti luontoympäristössä vapaina elävät pikkulinnut ihmistä viisaampiakin. Ja niin ajatellaan,että kullekin asema sen mukaan, mitä ansaitsee: eläimen mielipidettä voidaan kuunnella, elinoloja laittaa niille hyviksi, niiden viisautta kuunnella ne, jotka eläinten kieltä ytmmärtävät. Mutta eläinten viisaudessa on eroja: monet yksilöt ovat kamalan nuoria ja lajien välillä on eroja, niin myös yksilöiden välillä, minkä lemmikkieläinten perusteella hyvin tietää.  Eläimiin koetetaan soveltaa samoja pelisääntöjä kuin ihmsiinkin: keskustellaan, kannetaan vastuuta, annetaan kunkin päättää omasta elämästään ja huolehditaan elämän perusedellytyksist sekä hyvistä elämänmahdollisuuksista elinolojen osalta.

316. Jos tekemisessä tavoittelee vain taitoa, niin kuin aasialaiset usein kai tekevät, niin se usein menee väkertämiseksi, elämänmlaatu kärsii, ei ole kyllin elämänmakuista, ei kyllin arkijärkistä, ei kyllin oman luonnollisen osaamisen tasoista. Silloinon usein niin,e ttä tuoreella huomiollaja kiinnostuksella olisi yltänyt parempaan laatutasoon ja onnellisempaan elämään, ainakin jos ok neuvoja olisi sillä tasolla ollut, mutta nyt oli liian kaavamaisen työläs tekemisentapa kuin ei-kiinnostuneen yrittäessä suorittaa asia läpi siinä, missä kiinnostuneet. Jonkin verran vaativampi tehtävä, esim. ensi alkuun fyysisesti jonkin verran raskaampi, tuo tekemiseen uppoutumista: saa yrittä parhaansa, olla ihan arkijärkisen ja tunnemotivaationsa mukaisesti tosissaan, mutta sitten jos työrupeama venyy ja väsyy, niin vaativuustasoa voi laskea keskivaikeaan, niin se ei mene yli hilseen väsyneeltä vaan on sopivan taspista. Monta tehtävää tehdään siksi, että tarvitaan sellaisia, eli tunnemotivaatio ei välttämättä tarkoita, että viihtyisi juurio sen tyypin työssä hyvin, vaan viihtyvyys voi jhtua vaihtelusta, sopivasta haastavuudesta, hyvien tekemisen- ja elämäntapojen käytöstä, viisaasta elintilaa tuovasta sivistyksestä, jolla ryhmän jäseniä ohjataan, tms. Jos fyysistä tms haastavuutta on liikaa, näköpiiri kapeutuu, menee tokkuraiseksi, mikä on joskus - vaikkapa jouluna - kiva, kun tehdään jotakin vaativaa vaihteeksi, luodaan taidon avulla hyvän elämän edellytyksiä, mutta jatkuvasti käytettynä se tiputtaa sivistyksen pois, sillä sivistys liittyy maisemakatseeseen, ymmärrykseen laajemmasta maailmasta ja ylimääräiseen kapasiteettiin, kykyyn ratkoa teitä paremmille urille, urautumattomille ja viisaammille sekä elämänviisaammille.

317. Yhteiskunta koostuu siitä, miten ykislöt elävät. Ihmissuhteet eivät ole yhteiskunnan ulkopuolinen asia vaan olennainen osa siitä, millaista yhteiskunnassa eläminen on. Yhteiskunnan käytössäännöt koskevat siis myös toimintaa ihmissuhteissa ym ihmiskontakteihin liittyen.
Hyvä yhteiskunta elää on niin tärkeä osa elämänmahdollisuuksiamme, että yhteiskunta velvoittaa huolehtimaan myös ihmiskontaktien elämänmahdollisuuksista silloin kun on itse tekemisissä tai ihmissuhde tms. Käytössäännöt ratkovat ongelmat pois, jos niitä noudattaa, mutta eivät ratko, jos vain sanoo noudattavansa mutta luistaa käytännön tilanteista pois tai tekee jotakin rikollista. Siis se, että rikollisella on rankkaa tai painostusta, ei tarkoita, että rankkaa tai painostusta olisi, jos noudattaa hyviä tapoja ihan rehellisestri, vaikka lähtötilanne olisi molemmilla sama, yhtä uhkaava.

318. Joillekin, kai lämpimistä maista kotoisin oleville, kaikki ympärillä tapahtuva liikkuminen, etenkään liikunnan harrastaminen yms vauhdikkuus käy liian vikkelään, vilistää silmissä, eivätkä he oikein kykene seuraamaan sitä ja esim. tavallisia ajatuksia yhtä aikaa, vaan toivoisivat taukoa, rauhoittumista kyetäkseen kestämään moista. Siinä on kai se syy, etteivät he katsele yhtä aikaa kuin liikkuvat, vaan luulevat liikkumisen menevän parhaiten keskittyen ja ajatusten voimalla, kun taas liikunnallinen yleensä katselee paljon, esim. maisemia, liikkuessaan, jolloin kuvallinen ajattlukin sujuu hyvin siinä samassa ja ylipäätään kaikkea voi tehdä yhtä aikaa vauhdikkaan liikkumisen kanssa tekemisen häiritsemättä toisten tekemistä tai katselemisorientoituneita paikallialijoita. Katseleminen je liikkuminen siis kuuluvat yhteen, perusmuoto on kai kaunista polkua pitkin vapaasti kulkeminen, ja ajattelu on vain lisänä, ei dominantti.

319. Nuorempana kuulin sanottavan, että vaikkei yhteisiä lapsia olisi, niin puoliso on hyvä tuki ja turva maailman merillä maailman heitellessä. Maailma on siis meri eikä seksuaalisuus, ja niin saa paremman elämän, kun taas seksuaalisuudesta ovat suomalaiset tavanneet ihmetellä, että millä ihmeen tavalla se olisi meri tai aallot, mutta auttaahan rakkaus pääsemään oman elämän urille, parempaan elämään.

320. "Mitä näin nelikymppisenä olen oppinut elämänlaadusta, niin kehutut asiat on tarkoitettu arjen lisänä tehtäviksi, ei arjen korvikkeiksi. Itse arki onpyritty tekemään mahdollisimman hyväksi: on kiva puuhata jotakin tosissaan ja saada siitä rahaa, käydä eri paikoissa, ulkoilla ja liikkua,olla erirytmisiä päivän osia, eri määrin itse valittuja, ym. Mutta homma menee pieleen, kun joku (tyhmä? jonka on vaikea saada kunnon tolkkua omiin tekemisiinsä?) määräilee liikaa, tai sabotoi tahallaan, tai kun joku yrittää omia tai laittaa toiselle vain kaiken luksuksen ilman tavallista arkea." http://harmaahapset.blogspot.fi (Tulta leiskuu harmaahapset)

321. Minulla on kaksi ukulelea, paratiisisaarten soitinta, jotak soinnillaan ja muotoilullaan opettavat sentyyppistä paratiisia kuin mitä niiden väri (lila, uskonto & punainen, tunteet) symboloi. Mutta niiden sointi jättää tuon aihepiirin teoriaperspektiivin ja kenties ruuan tuoman kylläisyyden kanssa kuin noiden aihepiirin harrastustuokioiden ulkoa luettu teoriaperspektiivi tai vetäjän teoriaperspektiivi, muttei elämää koskettaen kuten harrastusryhmän jäsenten harrastamisen meininki ja heidän käsityksensä tuon alan tilauksesta maailmassa, elämässään. El staattisuudella on saatu jotakin tilaa tuolle aihepiirille, mutta elämänlaatu ja oman viisaus, muun elämä ymmärtäminen, on jäänyt pois. Suomalainen sen sijaan kun osallistuu johonkin,niin itse pähkäilee oman elämänviisautensa, arkijärkensä ja yhteiskunnassa elämisen tieto-taitonsa varassa, että mikä on itselle hyvä tapa tehdä sitä, ja kavereille, ja niin, kun suomalainen siinä samalla on vahvasti elämässä mukana, niin hänen viisautensa näkyy toisille yhteisön elämässä mukana oleville ja niin he oppivat siitä itsekin samaa viisautta, ja niin kaikki toimii hyvin konkreettista käytännön tasoa myöten, elämänlaatua ja yhteiskunnan toimivuutta, kunkin osallistujam ja muiden koko elämän kirjoa, elämänlaatua ja tulevaisuuttaan, ajatellen, eikä ole vain keino tekoisesti rauhoitettu mukamas onnistunut harrastustuokio, jonka ilmapiiriä kylläisellä vatsalla paikataan, vaan ruuan kukin huolehtii elämässään siten kuin heille hyväksi ja terveeellistä on.

322. Joillakin miehillä tuppaa olemaan huono kekseliäisyys. Se tuntuu olevan tyypillistä urautuneille, jotka yrittävät selvittää muidenkin elämänalueiden, harrastusten, ammattien yms asiat työnsä tai muun mieliaiheensa ajattelu- ja lähestymistavoiun sekä arvoin. Keksiliäisyys hyötyy monen alan harrastamisesta. Tässä on olennaista se, ettei suorita niitä vanhan osaamisensa varassa vaan on aidosti tuntein, koko olemuksellaan kiinnostunut noista elämänalueista ja niiden taidoista ja opettelee ne tuon elämänalan sivistyksen neuvomalla tavalla, sen hengessä. Niin saa useampia vaihtoehtoisia tai yhdisteltävissä olevia lähestyumistapoja käyttöönsä, ja niin kekseliäisyyskin paranee.
Jotkut olettavat, että pahanteossa heidän kekseliäisyytensä on parempi, mutta pahanteolle on tyypillistä että tehdöän toisille jotakin, mikä ei näille ollenkaan sovi, on siis ihan vain jotakin muuta kuin mitä olisivat toivoneet, ja niin siihen käy ihan vaion joku vastaus eikä tarvitse olla jollain tavalla oikea. Se ei siis ole kekseliäisyyttä eikä usein osaamistakaan.
Luontoretket, mökkeily ja lomailu sekä musiikista pitäminen aidosti kasvattavat kekseliäisyyttä, samoin käytännön taidot arantavat kekseliäisyyttä ja arkijärki on siihen parempi kuin urautunut koulutettu ulkoa lukenut pää, joka ei kovin fiksu ole.

323. "Learning wisdom
I started reading a book about the life of Eino Leino. In the very beginning there was a picture of his childhood home taken later when others lived there. In the front there was a boat, atmospheric and wise way of keeping the boat on the opposite whorel, like Eino Leino's poems, but the trees by the house looked yound and very straight, as if those who lived there nowadays wouldn't have had anything much nature's wisdom. So how to learn wisdom if one has kind of square starting point? I have written about learning intelligence in my Finnish blog http://pikakoulu.blogspot.fi and since it interests educators, it might have been translated to English at least partly. I have translated the core: the thinking course at http://quickerlearning.blogspot.fi and at my video channel http://www.youtube.com/khtervola there are on playlists (Increasing intelligence, and Rationality of feelings and instincts) quite many advices about learning intelligence. One could in addition read my e-book at the first text in my blog http://workandfreetime.blogspot.fi . After that one could repeat someof the advices about intelligence: practical things to do and nature increasing intelligence. Abotu moral I have written at http://healthilymoral.blogspot.fi . One could maybe read also http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/about-kalevala.html with links."
Quotation from http://einoleinopoems.blogspot.fi

324. Kuuluisuus ei tuo onnellisuutta eikä taitoja, ei ole hyvä asema sinällään, vaan on tietynt yypin näkyvyyttä, joka mm tuo vihollisia laajemmalta alueelta. Vaikutusvaltainen asema ei ole sinällään tavoittelemisen arvoinen, vaan se on työtehtävä, asiantuntijatyö siinä, missä muutkin työt, eikä siitä välttämättä saa palkkaa, etenkään isoa palkkaa, vaikka kuluja voi tulla. Kuuluisuuden perusmuoto on kai, kun harrastat (nuorena?) jotakin aihetta, niin kuulet vaikka, että se ja se on hyvä jonglööreemaan tms, että häneltä voisi oppia jonglööraamisen taitoja, nin tavallan hän on silmissäsi hieno, muttei kumminkaan eritysen kummoinen hmisenä tai mitenkään isdommalti hyödy maailmassa taidostaan, mutta sinulle on hyötyä siitä, että häntä arvostat: opit jonlööraamaan. Hänelle se sen sijaan on lähinnä taakka, mutta ehkä hän pitää siitä taakasta: joutuu opettamaan muita, yleensä ilman rahapalkkiota. Mutta miten monesta asiasta niin kuulemme: lehti on joka päivä täynnä asioita, mainokset tuotteita, kirjasto täynnä kirjoja, maailma täynnä paikkoja, ammatit ja harrastukset tarjoavat kukin omat esikuvansa, kulttuureilla on eri mieltymykset. Niinpä kuuluisuus ei ole niin laajaa kuuluisuutta kuin luulisi, vaikka moni olisi sinusta kuullut, ja silloin on luultavaa, ettet ole kokonaisuutena kuvassa vaan vain taitosi, paras antisi, se, mistä muut eniten oppivat, saavat elämäntaitoja itselleen, ja sinulle se oli vain työ, suurimman kysynnän mukaan valittu.

325. Isompikapasiteettisilla ei ole vastaavassa määrin enemmän vastuksia elämässään vaan pikemminkin vähemmän, koska tekevät vähemmän arvauksia ja ihan pieleen menneitä valintoja ja ovat taitavampia selviämään tavallisista tehtävistä, enemmän oman osaamisensa kantamia. Toisaalta heillä on enemmän työtä, kun osaavampina tekevät enemmän yhteisen edun eteen, muttei se ole heidän itsensä valitseman tyyppistä työtä vaan jonkin yhteiskunnan käytännön tarpeen sanelemaa.

326. Ruotsalaiset ovat kai tyypillisesti paljon enemmän nälissään kuin suomalaiset. Ruotsalaisten nälkä on suuri ja ei oikein asetu kunnolla syömällä, joten he usein jättävät sen huomiotta ja yrittävät olla kivasti vain, mutta nälkä haittaa heidän tekemisiään siinä määrin kuin että suomalainen vastaavassa tilanteessa lähtisi heti syömään, ihan spontaanisti. Ruotsalaisdten nälkä ei asetu kunnolla syömälläkään, koska on isolta osin sitä, että jokin muu puute kaihertaa heitä vastaavasti, jokin muu elämänalue tai kai useimmat ovat heiltä vastaavasti rempallaan. Se kai johtuu siitä, että vaikka he tietäisivät, mikä olisi tavoitteena, niin he eivät osaa saada muita korjaamaan asioita sille tolalle. Komentamisen sijaan vinkkimuotoinen neuvo siitä, miten asiat ´saa toimimaan, ja motivaation tukena ymmärretäävä perustrelu, toimivat ai paremmin. Muun muassa tämän blogin suomalaisuuden taitojen oppimisen ohjeista voisi olla iloa.

327. Suomalaisilla ei ole kokemusta viilennettyjen sisätilojen tuomista ongelmista tropiikissa, koska ilmasto Suomessa on kovin erilainen. Mutta suomalaiseen silmään nuo ongelmat vaikuttavat liian sisätiloissa oleskelun taui liian sisätilaorientoituneisuuden tuomilta eivätkä viileyden tuomilta. Suomessa, jos sisätilat tuntuvat liian rankoilta, niin ollaan välillä ulkona, etenkin päivänvalon aikaan, kun sää on hyvä, ja nautitaan olosta siellä, etenkin luonnosta, liikunnasta ja vaihtelusta, elämänmahdollisuuksien rikkaudesta. Sisätilat painavat eri ihmisiä eri verran ja yksi tykkää yhdenlaisesta ja toinen toisenlaisesta, eli olennaista olisi kunkin saada laittaa paikkoja, joissa eniten oleskelee, itselleen viihtyisiksi, itselleen sopiviksi. Liian rankkaa lieventää yleensä elämän ja vehreyden katseleminen ikkunasta, viherkasvit, kodin tapainen sisustus mm verhot, matto, mukava tuoli, kuvia seinälle yms, esim. itselle oma nurkkaus, myös kai radio tai musiikki, jota sattuu kaipaamaan. Ja välillä kumminkin ulkoilla. Pitkään sisällä ollessa ei kai kaipaa niin kamalan viileää vaan mieluumminkin olisi mukava lämpötila ja sisälle tullessa kenties mehujäätä tms, jos lisää viileyttä silloin kaipaa.

328. Minulla ei kyllä ole lapsia, mutta eikö aina, kun lapsi tulee pyytämään jotakin, niin pitäisi tsekata, vaatia, että se on ok myös yhteiskunnalliselta kannalta ("Elä ja anna toisten elää" + vastuuntunto, eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla, muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti), missä myös tutut on hahmotettu yhteiskunnan osiksi, olivata he ystäviä, vihollisia, välinpitämättömiä, etäisiä, harjoittelukohteita, kilpakumppaneita, liittolaisia, rakkaita tai tutun tuttuja tai mitä ovatkaan.
Juuri ihmiskontakteissamme yleensä eniten vaikutamme yhteiskunnan osina. Ne on siis olennaista etenkin ottaa huomioon, kun katselee, mitä joku tekee yhteiskunnan osana. Ajatukset yhteiskunnasta, arvot, viisauys yms ovat keinoja sumplia koko elämä ja elinympäristö, elinolosuhteet hyvälle tolalle, ne on siis tarkoitettu ihmiskontakteissa, välillisissäkin käytettviksi. Ne eivät ole sosiaalisuuden näkökulma vaan ratkaisujen toimivuuden näkökulma ja siksi tarpeellinen lisä elämään.
Sosiaalisuutta tekee epäobjektiiviseksi nojaaminen, yleensä taitavampaan tai huolehtivaisempaan, ja toisaalta taipumus kävellä joidenkin asioiden ohitse kuin niillä ei olisi väliä, milloin sitten, kun luonnostamme niitä tarvitsemme, niin tunteet lyövät ylitse järjen, jotta ne huolehtisimme. Jos ottaisimme huomioon nämä isomman järjen ja isomman taidon hetket, alueet tai miten niitä kutsuisi, ja kunnioittaisimme niitä myös muina hetkinä, noiden ihmisten viisautta kuin ammattitaitoa, ammattilaisen näkökulmaa, jota vastaan emme halua rikkoa, niin sosiaalisuus ei kai näyttäytyisi elämän sfäärinä vaan suhteina kuka milläkin tapaa viisaisiin kanssaihmisiin, maailmankuvan luomassa maisemassa..

...

torstai 16. marraskuuta 2017

Suomen kieli

On aika tavallista, että suomenkieliset suomalaiset pitävät suomen kieltä jotenkin erityisen hyvänä kielenä. Yleisenä syynä siihen kai pidetään sijapäätteellisyyden tuomaa kokonaiskuvallisuutta ja tunnelmatajua: suomea puhuessa on pakko koko ajan pitää silmällä kokonaisuutta ja muodostaa kokonaiskuvaa asioista, jotta saa sijapäätteet oikein, ja se taas on ajattelussa kovin arvokasta ja samoinmaailmassa tärkeää hedelmilötään.
Suomen kieli ei hahmota asioita kovin mekaanisesti, vaan tunnelmataju tuo mekaaniset arviot yhtenä kokonaiskuvan osana, saadaan siis samalla kokonaisuuden rakenne ja sen dynamiikka. Samalla tyunnelmatajun myötä ymmärretään ilmiöt sellaisiana kuin ne ovat elämässä, elämisen tason ja elämisen mielekkyydet, tervehenkisen tunteidenmukaisesti, sosiaalisetkin kuviot ymmärtäen ja yhteiskunnan samalla luonnostaan hahmottaen. Suomen kielessä on tyypillistä että, kun kuvataan jokin sosiaalinenpiirre tait unteenoaminen huomio, niin samalla ymmärretään sekä, minkä luontoinen asia on kysymyksessä, että sen dynamiikka, muttei vain mekaanisesti, vaan mekaanisen puolen kanssda dsamalla ymmärretään asia filosofisesti: millaisesta maailman ilmiöstä on objektiivisesti ottaen kyse, minkä luonteinen se on käytännön tekemisenä, mikä sen dynamiikka on ja niin ollen sen oikea paikka maailmassa.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Juuri pääkaupunkiseudun ääneen lausutut ideaalit

Olen alunperin kotoisin Helsingistä, joka on osa pääkaupunkiseutulaista kulttuuria. Se, mitä tässä blogissa kirjoitan suomalaisuudesta, on pitkälti pääkaupunkiseutulaista näkemyst' siitä, miten olisi hyvä elellä - ei savolaista, vaikka olen reilun puolen tusinaa vuotta sitten muuttanut Savonlinnaan. Jos ulkomaalainen haluaa oppia suomalaisuudesta, olisi ensisijaisesti opiskeltava pääkaupunkiseutulaista yleisesti kannatettua yleisellä tasolla esitettyä ääneen lausuttua näkemystä siitä, miten olis hyvä elää yhteiskunnassa ja miksi. Ei siis esim. ruotsalaisten kopioida ensin savolaisuutta, jossa ei ilman tuota perussuomalaisuutta, jota pääkaupunkiseutu kannattaa, ole ryhtiä ja toimivuutta, elämänviisautta moraalia ja tervettä järkeä.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Itsenäinen Suomi 100 vuotta joulukuussa 2017

Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, ja niin ensi vuonna eli vuonna 2017 joulukuussa Suomi täyttää sata vuotta.
Juhlavuotta on tarkoitus juhlia jotenkin, mutta suomalaiset eivät ole juhlimiskeskeistä kansaa vaan ajattelevat, että hyvä tyytyväinen tervehenkinen arki on tärkeämpi. Niinpä suomalaisten kansallistunne ei perustu kovin paljoa juhlallisuuksiin tai esiintymiseen, vaan siihen, että Suomessa on hyvä elää ja suomalaiset allekirjoittavat kulttuurinsa järjestelyt.
Ulkomaansuhteita varten on tarpeen juhlia itsenäisyyttä jonkin verran, jotta ulkomaalaiset ymmärtäisivät suomalaisten olevan ylpeitä kulttuuristaan ja maastaan, mutta sekin juhlinta jää usein vähäiseksi, sillä Suomessa on varsin kylmä tai viileä ja niin suomalaisten juhlinta ei tee vaikutusta ulkomaalaisiin.

Jos tähän kirjoittaisin suomalaisille avuksi, kun juhlimisen taitoa ei todellakaan niin osata, niin Savonlinnassa asuessani, joka on oopperajuhlien ja matkaislun myötä aika juhlimiskeskeinen paikka, niin olen huomannut, että uutta vuotta juhlitaan komealla paukkeella heti puolenyön jälkeen, ja lähes jatkuvalla jyskeellä illasta asti, mutta ei siis vanhan vuoden loppua vaan aloitetaan uusi vuosi hyvällä tavalla, oman näkemyksen ja taidon mukaan eikä kaavamaisesti aikatauluja ajartellen tai kouluoppia aivottomasti toistellen. (Ks. http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html , http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/haaveammattiin.html , ( http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/miten-oppia-kaikki-kerralla.html ), ja jatkolle avuksi http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2016/08/langanpaasta-kiinni-saamisesta.html .) Kanssa ei mietitä, että juhlittaisiin tarkkaan jonakin ajankohtana vaan jonakin jaksona, vaikkapa suunnilleen parin viikon kautena, jolloin ihan hyvin sopii, ja niin sitten, kun tapana on juhlia juuri uudenvuodenaattona ja -yönä, niin paukutellaan silloin.
Juhlimisesta ylipäätään kai ajatellaan taidetapahtumien myötä, että on hyvä olla korkean taitotason kanssa tekemisissä edes joskus, edes jollakin tekosyyllä, se parantaa elämää jatkossa taitotason kasvun myötä ja taitavien esikuvien ajatusten, arvojen, kulttuurillisten tapojen myötä.
Ajatellaan kai myös, että on hyvä osata suojella jokin hetki tarkoituksella, vaikka arki, maailma ja ihmiskontaktit ovat mitä ovat Ja se käy usein hyvän ruuan, uskonnon, lomapäivän ja ihan kaikille sopivien tekemisten ja aiheiden myötä: esim. hetki tätä hienoa, sitten pääsee lounaalle, illalla olisi ielä retki katsomaan jotakin hienoa, tms. Mummolan luomisesta kai tuo tekstini http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html
Näin sitten, jos osaa suojella esim. taiteiden harrastamisen mahdollisuuksia ym tervehenkisiä toiveitaan elämältä, niin voi harrastaa niitä jatkossakin, saada paremman elämän, joko silloin tällöin mutta romahdiksitta, tai jatkuvanakin elämän osana, jos motivaatio on hyvä.

Harrastusyhdistyksissä minusta on hienoa, kun on oppi siitä, miten on hyvä harrastaa, niin se luo tilaa harrastukselle enemmän kuin yksin omin päin osaisi. Samoin kai juhlimisessa on hyvä, että se on vähän kuin juhlittavan asian harrastusyhdistys, jossa keskustelut harrastettavan opin tienoilta luovat tilaa elämälle, viisaudelle, elämänviisaille valinnoille sekä yhteisössä että omin päin.

Sisustamisesta kirjoitin
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html
Mitä puita jätetään http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/02/miten-valita-jatettavat-puut-hakkuussa.html
Viheralueiden suunnittelusta http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/viheralueiden-suunnittelusta.html
Symboliikasta maalaamisessa http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2016/09/tiistaina-692016.html 
Hyvin yhteen soiva kuoro, bändi tms http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2016/08/16-elokuuta-2016-harmonisesti-yhteen.html
Tunteet ja järki  http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/08/fitting-thinking-and-feelings-together.html
 Suurista tunteista http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html
Kalevalasta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html

* * *
19.9.2016  Voikohan olla, että jos on aivan ummikko ulkomaalainen tai suomalaisharrastunut ulkomaalainen, niin mielellään katsää, miten suomalaiset ovat juhlineet Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä, että mitä suomalaiset pitävät arvossa ja miten taitavia ovat, mitä haluavat kertoa kansakunnastaan. Sen sijaanhistoriaaliset ajanjaksot että se ja se puolue vallassa, jäävät kai hämäriksi, jollei tiedä, millaisia suomalaiset ovat, millaisia nuo puolueet ovat, mikä on puoluepolitiikan merkitys suomalaisessa elämänmenossa, mitkä muut asiat määräävät elkämän virrassa, mistä arki koostuu, miten sujuvaa, miten viisasta, mihin tyyliin järki ohjaa, millaisia konflikteja on ja miten ne ratkaistaan, miten ihmiset varttuvat ja saavat elämänsisältönsä, minkä elämänalueiden kysymyksiä ulkomaansuhteet ovat, miten ulkomaalainen voi oppia suomalaisten taitoja ja elämänviisautta, yms.

*

Postissa tuli tiedote, että kukin täysi-ikäinen suomalainen saa halutessaan tilata ilmaisen Suomi 100 vuotta juhlamitalin. Siitä tiimoilta kirjoittelin:

On hienoa, kun Suomi on satavuotias jo: hyvää elämää sata vuotta, nykyisellään 5 miljoonaiselle kansalle. Ja hyvää muullekin maailmalle, koska suomalaisilla on hyvää tahtoa, viisautta, taitoa, terveiden elämäntapojne osaamista, elämänviisautta ja sosiaalista demokratiassa elämisen taitoa, josta muutkin voivat halutessaan oppia.
Mutta onko turhanaikaista juhlia jotakin kalenteriaikaa? Eikö parempi ole hahmottaa ikaa kausissa niin kuin historiaa ja elämänvaiheita itselläja tutuilla, harrastuksissa jne. Kai silloin voi juhlia Suomeakin summittain joskus eikä tiettynä päivänä. Ja rakentaa tulevaa hyvää elämää suomalaisille ja ulkomaille sinne, missä halutaan suomalaista vaikutetta joko vähän tai useammatkin. Ei kai niin pitäisi juhlia vuotta kuin rakentaa parempaa maailmaa, oli Euroopan Unioni eli ei, meni maailma minne meni.

Missä määrin mitali tai juhlavuoden juhliminen laittaa pohtimaan kansallistunnetta ja yksittäisten maiden kohtaloita, suomalaisten arvojen tulevaisuutta, maailman kehittymistä, teknologisoitumista, arvojen muuttumista ja sitä, miten arvojen varaan rakennetaan sekä taloutta, yhteiskunnan toimivuutta laajemmin että hvyää elämää.
Luonnolla on selv'ät kaudet vuodenaikoineen, syntymineen, kuolemineen, poikasten kasvuineen, kohtaamisineen, säineen, jne. Onko vuodenaikojen ja luonnon ymmärtämisen kannalta hyvä juhlia jotakin ihmisyhteisön kautta, vaikkei se olisi loppu, onhan vain jollain lailla kohokohta tai näkyvillä, omaa vaihettaan tiedostava, monimutkaisempaa hahmotustapaa historian kululle hakeva.

*

Mitäs noita olisi, mitä suomalaisten tekisi mieli juhlia:
kansalaisyhteiskunta, citizens democratically
Suomi itsenäinen kansakunta, Finland independent nation
Väinämöinen
sukupuolten välinen tasa-arvo, equality of the sexes
vastuuntunto, oikeudenmukaisuus, inhimilliset arvot, kokonaiskuvat ja arkijärki, "Elä ja anna toisten elää - carrying responsibility, justice, human values, pictures of the whole and common sense, "Live and let others live"
Suomen luonto ja vuodenajat, Finland's nature and the seasons
joulupukki, Santa Claus
pikkulinnut, little singing birds

*
http://einoleinopoems.blogspot.fi/

(Tulta leiskuu harmaahapset http://harmaahapset.blogspot.fi )

(Ruskeaturkkiselle kullanvärinen turkki http://lukevatkoirat.blogspot.fi/2016/11/kullanvarinen-turkki.html
Harjaamisesta http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/02/savolaiskoiran-tyylia.html

Vaimon muotokuvan piirtämisen tai maalaamisen ohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/tiistaina-20-lokakuuta-2015.html
Valokuvausaiheiden löytämisestä http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/lauantaina-10-lokakuuta-2015.html
Maalausten tenhosta http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2014/02/perjantaina-7-helmikuuta-2014.html
Tenhoavan valokuvan ottamisen ohje (& Iän myötä kehitymme tunteenomaisen näkemyksemme suuntaan) http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html
Eläintävalokuvatessa tulisi kai näyttää kuva heti eläimelle, jotta se näkee millaisia kuvia mitenkin tulee http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html . Mutta ihminen alkaa helposti insinöörimäisesti jännittää, jos kireästi kovistelee olemaan kuvassa hienosti. Mutta loma-aikatyyliselle huolettimalle ei-niin-tärkeäni kuvaamista pitävälle parhaimpaansa laittamiselle suomalaisten poseeraustaidot kai sopisivat, ja luonteenlaatu, taitojen tyyppi, taitotaso ja elämänviisaus sopisivat. Eli huihai vapaasti vain omalla tyylillä, vikkelään erilaisia kuvia napaten, luulisin. Omia tunteita kiehtovien tekemisten parissa ja omaa tunteenomaista näkemyst' kuunnelle, kuvan jo ensi sekunnilla/-sekunneilla napaten.)

(Ohjeita kiinnostaviin aiheisiin: mm sää, pianonsoiton alkeet, ompeleminen ilman kaavoja, ym http://joululahjoja.blogspot.fi )

(http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/vaatimattomuudesta-syntina.html
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/luonnonsuojelun-taloudellisesta.html
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/lukemisen-tavasta-ja-ratkaisujen.html
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/10/maailman-paras-mutta-missa.html)

Voiko olla, että ulkomaalaisten Suomi-käsitykset ovat usein ihan hataria, silloinkin, jos he ovat opiskelleet suomen kieltä? On suomen kielen kirja ja matkaopas, kenties jokin maininta telkku-uutisissa aina joskus harvoin mistä lienee kaupankäynnistä milloinkin tai tuntemattomista puolueista yms. Matkaopas on kenties vaikka kaikkiin Pohjoismaihin tai koko Eurooppaan ja Suomessa käynytkin on usein tehnyt sen kiertomatkallaan muutamassa maassa. Matkaoppaiden Suomi-kuvaukset ovat siis tärkeitä. Niiden pitäisi olla suomalaisten kirjoittamia, esim. lehdissä keskustellen laadittuja ja sisältää perusasioista suomalaisuuden kuvausta eikä paljon muuta, ilmeisesti selityksin, sillä suomalaiset ovat enemmän järjen vinkkelistä kuin moni muu maa, joka voi olla enemmän tapojaan vaativa, vaikka onhan Suomikin sitä: mm järkevyyttä vaativa ja vastuuntuntoa sekä tervehenkisyyttä.
Eli tekstissä pitäisi mainita Suomen olevan demokratia ja selittää, mitä kansalaisdemokratia on: miten onnistua olemaan demokratiaa kunnioittava. Ja järkevyyteen olisi hyvä ohjata: esim. rakenteet oikein hahmottava maisemakatse. Myös "Elä ja anna toisten elää" sosiaalisen järjestyksen tapana pitäisi selittää: itsekäs saa olla, muttei puuttua epäreilusti muiden elämään, ja tätä on hyvällä ymmärryksellä noudatettava.

* * *

"Hiihtämässä


Olin tänään pitkästä aikaa hiihtämässä, ihan vähän vain ja kehoani kuunnellen. Jälkikäteen lämpimässä villaviltin alla tuli kamalan hyvä olo ja mietin, että tätäkö savonlinnalaisuus juuri kaipaa: mökkeilyn tapaista liikuntaa? http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.html Mutta itse asustelen kaupungissa."
 Tässä tuon linkin teksti:
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva."
http://liikuntaa.blogspot.fi


Luonnossa suunnistamisesta & eksyneille ohjeita   http://eraopasaihe.blogspot.fi/2016/12/luonnossa-suunnistamisesta.html

Opi liikunnalliset lahjat näin!   http://liikuntaa.blogspot.fi/2013/01/liikkumistapaohje.html
(http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html
http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/06/tavallista-isomman-rasituksen-jalkeen.html)
 

* * *
 Ostoksissa onnistumisesta   http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/11/ostoksissa-onnistumisesta.html
Rikkaammaksi oppimisesta: rahapuu   http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/12/rahapuu-ja-vihreiden-suhde-rahaan.html
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/09/vahemmalla-rahalla-mukavasti-elamisesta.html

* * *




Mitä sitten jää, jos pitää meteliä jostakin? Kai jää se, mistä on pitänyt meteliä, mutta tyypiteltynä versiona, eli ei omanasi vaan tyypillisimpänä mielitekona, jonka voi muistakin kulttuureista löytää. Eli järjen tilalle tulisivat ihmiset, jotka mielellään tokaisevat, että olehan nyt järkeä tai että "olen objektiivinen" eli aika heikkojärkiset järkeen ihastuneet tai mielekkyyksien puutettaan paikkailevat. Eli eivät jäisi ne, jotka vasta pidemmän harkinnan tuloksena tai tavan mukaan mainitsevat järjen tärkeyden. Heidän tyyppistään jäisi kai, jos mainitisi viisauden, elämänviisauden tai hyvän elämän arvona. Toisaalta joihinkin asioihin tulee vastaliike, esim. insinöörijärkeen tai höttöpupun kuuloiseen liian korkealentoiseen. Tai esim. poliisin apua toivoville jokin poliisimaisuus tavanomaisessa mutta jokseenkin maneerimaisessa muodossa muttei kai sen kummempia. Ja kylmän mainitsemiseen tulee viileästä pitäviä helteessä asuvia, kireitä ilmastoinnista pitäviä, flunssaisia ja ilonpilaajia sekä kai naparetkeilijöitä tms ja kai venäläisiä, koska asuvat niin pohjoisessa ja ovatr iso kansa. Eli ei ole maailmalla kylmään liittyvää osaamista vaan vain silmää ihmistyypeille ja tavanomaisille sosiaalisille kuvioille esim. lasten kasvaessa muualla maailmassa. Talven mainitseminen kai onnistuisi paremmin, ja hiihtämisen, arvelisin, kun niihin tulisi vastauksena talvitaitoja osaavia.
Mtes sitten jos mainitsee jotakin kivaa? Silloin se on kai matkailumainos: tulkaa kaikki Suomeen. Tai sitten yritys järjestää sitä heillekin, vaikka asuvat muualla, kuten vaikka ranskalainen kulttuuri Suomessa. Tai sitten se on jotakin, mikä herättää vastaväitteen: ei heillä niin positiivista, kun he asuvat niin kireän ilonpilaajan kylmässä. Tai sitten se menee ohitse, kun heidän ilmastossaan kaivataan ihan erilaisia asioita, ja kulttuurissaan myös ihan jotakin muuta arkeen ja juhöaan. Positiivinen kai mainitsisi jonkin ei-vasrtustetun asian kuin harrastuskerholainen, esim. kuten suomalainen saunan. Ulkomaalaisia on 1000 kertaa enemmän kuin suomalaisia maailmassa, ja niin ei kannata kutsua kaikkia kylään. Pitäisi pikemminkin yrittää olla selvillä koko ajan siitäm iten laajoja ihmisryhmiä, mikin viesti kiinnostaa tai tavoittaa. Usein suomalainen haluaisi asiat laajalle maailmalle hyvin. Ehkei se ole kehitysyhteistyön asia vaan osa suomalaisetn imagoa yms: on suomalaisia vastauksia, joista on jonnekin hyötyä, mutta esim. järkiperusteinen ratkaisu ilman tyylilajia on monelle vaikea tajuta: eikö tyylilajista näe taitotason ja arvot, sosiaalisuuden tyypin yms tärkeää, missä koulu ja yliopisto ovat vain alkeistaso ja elämänviisaus, arki, taide ja uskonto ylempiä tasoja - miten siis kommunikoida ne asiat, jotka ajaisivat liian monet Suomeen? Pitäisikö jonnekin heidän maassaan viestiä, että nämä ovat monia kiinnostavia täkyjä johonkin muuhun hyvää elämää tuomaan? Mutta akateeminen osaa paremmin kuin näyttelijä, ellei näyttelijä ole vanhus. Käykö liian usein niin, että suomalaiset ajatukset kiinnostavat vain niitä, joilla on huonommat rahkeet ajattelussa kuin mikä suomalaiseen keskusteluun osallistumiseen vaadittaisiin, esim. kirjojen lukemiseen yms tavalliseen kaikkien osaamaan? Pitäisikö silloin jokin osa viestiä kuin henkilöhahmotyyppi, vähän kuin mitä koiralle on susi? Ja toisille tahoille taas lyhyt mietelmä tms, joka viestisi paremmalle päälle kuin akateeminen suomalainen?

* * *

Tuli mieleeni, että niin lä'mpimiä vaatteita kuin villalangasta kutomalla tehdään, tarvitaan etenkin Suomen ilmaston tapaisissa. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
Myös siksi on hyvä voida tehdä omien mieltymysten ja oman ilmaston vaatimusten mukaisia vaatteita http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html
Samalta suunnalta hiustenleikkuun ohjeeksi kai myös sopiva villakoiran turkinleikkuuohje, oma persoonallinen malli koiran luonteeseen sopiva   http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/villakoiran-trimmausohje.html missä linkki Sibelius-tyylisten kampauksten ohjeeseen

"21.3.2017   Tässä tuo ohje:
"tiistai 2. elokuuta 2016

Sibelius, ohje

Sibeliuksen syntymän 150-vuotispäivänä viime vuoden joulukuun kahdeksas
kuuntelin radiosta Sibeliuksen musiikkia ja tein tällaiste muistiinpanot:
"* laajempi ympäristö ajateltu
* toimelias liikunnalliseen tapaan
* tunteva sitä ja elämänsisältöä kohtaan
* käytännöllinen ajattelu
* luonnollinen käytännön elinympäristö käytännön askareineen"

Tänään kirjoitin tällaisen:
"Kesän alussa aprikoosinväristä keskikokoista villakoiraani Banjoa trimmatessa tulin miettineeksi, miten opettaa Sibeliuksen musiikin tyyppistä musiikkinäkemystä lähinnä suomalaisille, hiukan myös ulkomaalaisille. Tänään mietin Sibelius-tyylisten kampausten leikkaamista erilaisille ihmisille, musiikin opettamista niin. Ja niin aihe nousi taas pinnalle.
Kohta yksi on luonto ja vuodenajat, joista etenkin maisemat, pikkulinnut (esim. tiaiset) ja säät. Miten luontokontakti ja ulkoilu soivat. Miten vuodenajat ovat profound, syvällisiä ja maisema myös. Miten terveet elämäntavat saavat elämänkokemuksen soimaan.
Lähteä maisemaan, ottamaan kontaktia maisemaan. Tulla viileyden stoppaamaksi tuossa yrityksessä: huomio vuodenaikoihin, säihin, säiden vaatimuksiin, elämisentapojen säätelyyn lämpötilojen yms mukaan -> soiva elämä, maisema profound, elinympäristö maisemassa -> reaaliteetit soivat ja ovat profound, tervettä ikiaikaista elämää, myös ympäristön osalta, kukin asia löytää luonnollisen ikiaikaisen tervehenkisen tuntevan paikkansa kokonaisuudessa kuin parhaan järjen mukaan, kuin metsämaisemaa katsellessa miettiessä.
Löytää itsestään soivuus, tunnelmatajuinen sosiaalisuus, joka on liikunnallinen ja nopsa & kätevä. Löytää lisäksi mm pikkulintujen kautta/avulla musiikin maailma."

Vuiodenajoista kirjoitin pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

* * *

21.3.2017   Selventäisiköhän käsitystä luonnon syvällisyydestä kirjoitukseni Kalevalan Joukahaisesta: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/09/kalevala-ja-taito-ja-tunteet.html ?
"
"25.3.2017   Kansallisromanttisella teemalla kun äsken vain jotakin saksin, niin tuli tällainen:

Tuossa tuo tyylin hersyvyys tulee siitä, että jos jossakin meinaa tulla kaavamaista, niin pidempi turkki niille seuduin, eli vapaampaa ja tunteidenmukaisempaa, ja jos jossakin meinaa mennä höttöpupuksi, niin aika paljon lyhyempi turkki niille kohdin. Kansallisromanttisessa taiteessa vapautta oli tunteiden paloon asti, joka puhti käytettiin maailmassa merkityksellisiin suuriin parannuksiin ja hyvään elämään niin kuin ihmisen luonto on ja malliksi muille sopii. Muiden saamisessa mukaan on olennaista, ettei laadi liian suurta taakkaa ja että löytää nuo asiat ihisen luonnosta,sekäettä kasvattaa nuoremman polven kapasiteettia tervehenkisyyden ja terveiuden elämäntapojen avulla, kykyä elää sovussa yhteiskunnassa, kun kullakinon omaa tilaa muttei diktatuuria toisten ylitse epäreilusti."
Maalausaiheiseen blogiini http://akvarelliblogini.blogspot.fi/ lisäsin:
"Tuossa tuo, että miksi meininki ei mene huonosti, kun ihmisille antaa vapautta, niin sivistystä kumminkin edellytetään ja sivistys katsotaan maailmankuvan rakentamiseksi, missä maailmankuva on siis käsitys elinympäristöstä ja sen tärkeistä asioista, ei manipulaation ulkoa luettu viitekehys tai teknisten muistikikkojen lähde. Mietitään sitä,millaista on elää ihmisenä,mikä tuo hyvän elämän, mistä välittää ja mitä tehdä noiden asioiden eteen, ei pakoteta edes koululaisia liikaa, ei hyväksytä palikkajärkisempien jöötä."

* * *

http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/08/ruokaa-nuotiolla-tai-mokilla.html
"En näitä ruokajuttuja niin osaa, mutta tuollaisia yleisempiä taito-ohjeita laadin:

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html
""Paremman makuista samasta

Kun ruokaa kypsentää tai sen osien määriä arvioi ja on ennenkin tehnyt samaa tai samantapaista ruokaa, niin on tunteenomainen mielikuva siitä, milloin se kypsennettynä tai millä ainemäärillä olisi ollut parhaimmillaan tai juuri tietyntyyppisenä parhaimmillaan. Ja kun ottaa ohjeekseen nuo tunteenomaiset mielikuvat aikamääristä, kypsyysasteista, ainesten määristä, erilaisten elementtuen sopivuudesta yhteen, yms, niin samalla määrällä vaivaa, aikaa, rahaa, aineksia saa parempaa ruokaa."

Vastaavasti jos on muussa taidossa omaa osaamista, niin tunteenomaisten mielikuvien mukaan rytmittäen voi yltää parhaimpaansa."
Terveiden elämäntapojen ohjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä."  
"

8.8.2017   Näin elokuussa syntymäpäivänäni huomaan, ettei ole niin helppo juhlia, vaan juhlapäivänä tulee kontakteja etäisempiin ihmisiin omalla lähialueella ja nämä haluavat elää toisin, toisella tyylillä, toisentyyppisellä elämänjärjestyksellä ja lisäksi etäisinä tietävät elämästäni niin vähän ja etäisesti, että tekevät kamalan määrän teknisen oloisia merkintöjä, että nyt on tämä päivä ja tästä etäänpäin he..., ym, mikä vain kuvastelee sitä, etteivät he tiedä niin paljoa, että voisivat tehdä sen rehevämpää kuvaa itsellen aihepiiristä, jonka kanssa ovat joutuneet tekemisiin. olen huomannut, että useasti juhlapäivästäni ei tule kohokohta, esim. jos syön jotakin herkkua, niin se ei maistu hyvältä edes sen vertaa kuin tavallinen herkunpuoleinen ruoka tavallisena päivänä. Samoin lahjojen kanssa käy vähän että niin joo juu onhan se, mutten niissäkään koskaan onnistu, kuin korkeintaan jälkikäteen pidän. Mutta sen sijaan jos tekee jotakin hyvänpuoleista tavallista muttei paljoa, niin se sujuu, esim. herkkuna vaniljajäätelö mutta tavallista vähemmän ainakin alkuun. Kai asioita pitäisi juhlapäivänäkin rakentaa niin kuin tavallisestikin, eikä vain oelttaa niiden tulevan etukäteisvalmistelun mukana. Usein asiat, tuotteet jne eivät ole hyviä ihan miten vain lähestyttyinä  vaan jotenkin niiden tenhoon upoten, ja juhlapäivänä voi olla varattu juhlimiseen eikä uuden ehdoilla uuteen lähtemiseen, jollei ole kovin kiehtovaa. Ehkäjuhlapäivänä tarvitsisi tyytyä vanhaan mukavaan mekkoon ja sitten jos on jotakin muiden valmistamaa, muiden, jotka jaksavat keskittyä, kuten vaikka konserttiin lähtö, niin sinne voi pukeutua parhaimpiinsa. Mutta juhlapäivänä on uisen hyvä miettiä tulevaa hienojen arvojen valossa, joitakin henkeviä suuntalinjoja, jotka ovat niin korkealentoisia, ettei sinne tavallisesti uskallaudu, ja tehdäniin jonkin hienon taiteen siivillä tms esim. kirjallisen tai vuosikymmeniä vanhemman elämänviisaan esikuvan kantamana, ja kirjata ylös, kenties kuva ja muutama sana, päiväys ja paikka, nimi.
Lasten( ja lemmikkieläinten) iät olisi hyvä mainita ääneen, jotta päsevät mukaan, saadaan aikaperspektiiviä ja pääsevät miettimään oman elämänkokemuksensa valossa aihepiiriä.

16.8.2017   Katselin tässä musiikkivideota Kulkurin valssi, missä Tauno Palo lauloi. Siinä tunnuttiin esittävän, että jso suomalainen esittäisi naapurikansojen ihmisiä omast aperspektiivistään ne taidpt poimien, niin näkyisikö, että suomalainen on komea? Mutta sehän tuhoaisi suomalaisen kulttuurin, olisi omasta kulttuurista luopumista vähemmän taitavien kulttuurien taitotason omaksuen. Sen sijaan, jos tiputtaisi alemmille taitotasoille juttelun pakon pois ja pitäytyisi siihen, mikä on hyvälaatuista ja saa meiningin hyvälle tolalle, esim. että viulua soitetaan hyvällä tavalla näin, samalla elämänviisaasti ollen eikä kaavamaisesti, tai että hyvä liikunnallinen liikkumistapa on tämä ja hetken vire, tunnelma ja mieliteot, joiden mukaan liikkua, ovat tässä nämä ja niiden mukaan liikun,llen mm tervehenkisen sosiaalinen, suomalaisittain yhteiskunnan jäsen, elämänviisaasti eläen. Niin eikö se olisi samaan aikaan sekä näyttävää ett' hyvälaatuista ja elämänviisasta, siis sitä, mitä etsimme!
(28.8.2017   Onkohan tuo laulu sävelmältään alunperin itävaltalainen? Pohdin aihetta terveiden elämäntapojen ohjeideni kohdassa 274.)

30.11.2017   Tuosta "Suomi 100 vuotta" unohtuu helposti se, että juuri Suomen valtion itsenäisyys sata vuotta, vaikka suomalaiset ovat kansakuntana vanhempi, on mm 1800-luvun taide, historia erillisenä kulttuurillisena alueena mm Ruotsin vallan alla ja sitten on kulttuurin juuret metsissä, vanhassa suomalaisessa elämäntavassa viisauksineen ja Kalevala, joka lienee kamalan vanha, silti aidointa suomalaisuutta - Onko Suomi jo tuhat vuotta vanha, tai vanhempikin... ? Kalevala on päältä katsoen vain runoelma, mutta sitten jos lähtee analysoimaan, niin siinä on viisastuttavan tyyppinen luontosuhde, joka on vuosisadat, vai tuhannet?, tuonut suomalaisille viisautta ja elämänviisautta, jotka vielä tänä päivänäkin ovat suomalaisten tunnusomainen piirre, suomalaisten vahvuus yli muiden kansakuntyien, ainakin useimpien. Onko siis Suomi kovin vanha? Tekisi mieli kääntää Kalevalaa juuri tuon viisauden oppimisen osalta englanniksi, jotta ulkomaalaisetkin oppisivat moisen viisauden määrän, laatutason, johon usein vain Suomessa ylletään. Tämän blogin englanninkielisessä versiossa sitä yritinkin. Ettei olisi pelkkä runoelma tai taru, heliseviä sanoja, vaan voosauden oppikirja, millä kasvattaa nuoremmat sukupolvet fiksuiksi, elämää ja maailmaa ymmärtäviksi, terveellä tavalla eläviksi. Mutta onko tuo viisaus sellaista, että se edellyttä paitsi luotnsuhteen, myös Suomen ilmaston, kuinka se kysyy kanttia ja kasvattaa tiettyihin vahvuuksiin, mutta onko sekin vain suomalainen tapa elää näin kylmä ilmasto neline vuodenaikoineen, vai onko se näiden leveysasteiden yhteisen kantin, yhteisen viisauden määtän lähde?

2.12.2017   Nyt jo alkaa tuntua siltä, että itsenäisyyspäivä lähenee ja jää miettimään, että mitä pitäisi tehdä, kuinka satavuotista itsenäisyyttä juhlia. Mutta tämä on kai tiedotusluonteinen juhla Suomesta kiinnostuneiat varten eikä kamalasti suomalaistern omakseen tuntema juhla-ajankohta. Suurin osa Suomesta kiinnostuneita lienee niitä, jotka eivät tiedä Suomesta melkein mitään (tai sitten ovat itse suomalaisia), ja niin itsenäisyyspäivän seutua pitäisi kai viettää kertomalla perusasioita Suomesta, ottamalla ne teemakseen: "Suomi on kovin pohjoinen maa. Niin, kiinnostavaa: Suomi on hyvin pohjoinen maa, jossa ilmasto on tärkeää ottaa aina huomioon. jne"  yms, luulisin. Toisaalta olisi hyvä jotenkin itse itsenäisyys päivää juhlia jotenkin juhölavasti, jotta kommunikoituu, että suomalaiset arvostavat maataan ja kulttuuriaan.

6.12.2017   Itsenäisyyspäivä, Suomen valtion itsenäisyys 100 vuotta!
Sytytin kynttilän kolmen aikoihin.