Suomalaisten on usein vaikea ymmärtää ulkomaalaisia sosiaalisen informaation oisalta, mutta voiko se johtua siitä, että ulkomaalaisilla on vääräkuva suomalaisten sosiaalisuuden tyypistä. Kun ulkomaalainen on epäviisaan sörkkivään tapaan sosiaalinen, niin suomalainen tekee usein torjuvan eleen, yrittää estellä. Sitäkö elettä ulkomaalaiset luulevat suomalaisten sörkkiväksi sosiaalisuudeksi? Mutta sehän on vain "Ei ei ei, älä tee noin!", siis kielto.
Suomalainen on sosiaalinen asiakeskustelujen tapaan: On maisema, jossa elämää ja sitä katsellaan. Ei samaistuta sörkkimisen tyyppisiin sosiaalisiin tekoihin, ei kannateta niitä, ei oleteta niitä sosiaalisuuden osaksi vaan pieleen menneeksi erehdykseksi tai ulkomaalaisten huonoksi tavaksi.
Sosiaalisissa suhteissaan suomalaiset noudattavat ohjetta "Elä ja anna toisten elää" sekä tervettä järkeä, elämänviisautta ja ruohonjuuritason demokratiaa, pyrkivät vastuuntuntoon ja keskustellen kommunikoimiseen.
23.12.2018 Käänsin tässä joku päivä Kalevalan toista runoa englanniksi ja jälkikäteen jäin miettimään kappaletta:
"Pellervoinen, son of the farming lands,
Sampsa small boy,
would be eager to saw the lands,
to do the spring time farming work!"
Hahmottaakohan ulkomaalainen sen, mikä siinä on kivaa ja onnistunutta suomalaisuudessa sosiaalisuudeksi, kun se suomalaisille on pikemminkin suomalaista sivistystä ja tervehenkisyyttä? Sivistys ja tervehenkisyys siis tuovat sen efektin, että lapsi nuorella iällä on innolla mukana perheen tekemisissä. Se ei siis ole sosiaalisuuden tuote yksinään vaan suomalaisen sosiaalisuuden tekee kivaksi suomalainen elämänviisaus, jota mm sivistys ja tervehenkisyys vaalivat, eli tarttis opetella niitä eikä patistaa suomalaisia jotenkin epäviisaaseen usein epäonnistuvaan sosiaalisuuteen haittapuolineen..
19.10.2019 Sörkkivä sosiaalisuus, toisen asioihin liiaksi puuttuminen on usein vihamielistä. Se kai muistuttaa kontaktiltaan suomalaisen tekoa, että menee keskeyttämään toisten jonkin tekemisen "Nyt loppu!", mutta on vaikutelmaltaan sosiaalisempi, mitä jotkut luulevat hoitamiseksi tai vaalimiseksi, mutta hoitaminen ja vaaliminen ovat erilaisia, pikemminkin elintilan antamista, lellimistä, asioiden huolehtimista etäämpää sivistyksellä.
Ulkomaalaiset sanovat usein,e ttä suomalaisten pitäisi olla sosiaalisempia, mutta ainakaan tuollaisen sörkkivän sosiaalisuuden ei tulisi olla sallittua. Ulkomaillakin on erilaisia ihmisiä. Voi olla, ettei Suomeen matkusta juuri yhtään heidän tavallisella tavallaan sosiaalista tai sitten se ei vain vaikuta niin sosiaaliselta ja hyväätoivovalta suomalaisten rinnalla. Seuranpito on eri asia kuin sosiaalisuus ja liittyy pikemminkin nojaavuuteen ja epäitsenäiseen taitotasoon. Toisten määräileminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vaan järjestelykysymyksissä nojataan sivistykseen. Elämänviisaudesta kertomista sen sijaan monet pitävät arvossa, mutta siinäkin itsenäisyys ja rehellisyys ovat olennaisia arvoja.
7. toukokuuta 2020 Tuli nyt vasta mieleeni, että luuleekohan liian lähelle tuleva sörkkivä ulkomaalainen suomalaisten olevan pahan maineessa ja siksi tulee kohdalle tyyliin "Mitä sinä siinä oikein teet?!", kun taas suomenkieliset suomalaiset rakentavat sivistyksen varaan, ja niin sivistyneesti käyttäytyvä, joka on rehellisen hyvää toivova ja tuossa aiheessa rehellinen, tulee kohdelluksi ilahduttavan sivistyneesti käyttäytyvänä ja kivan elämänviisaan hyväätoivovana ihmisenä ja kuuluu jättää rauhaan vähän kuin nuori tyttö tai hento kukka, koska on ansainnut oman tilansa, tilaa omalle elämälleen eikä sörki muita vaan käyttäytyy sivistyneesti. Oman elintilan katsotaan tuoivan tervehenkisyyttä, kun ei mene turhan päiten lyttyyn, ja niin on hyvää tuulta ja selväjärkisyyttö enemmän ja niin asiuat vähitellen oikenevat hyvälle sivistyneelle tolalle, vaikkei aluksi olisi ollut niin kaikin puolin. Mutta aihe´´keiden, mielipiteiden ja tekojen rehellisyys ja hyväätarkoittavyuus, sivistyksen mukaisuus on tässä olennaista, samoin elämänviisaus.
2. syyskuuta 2020 Onkohan liian lähelle tuleva pöpöinen sörkkivä sosiaalisuus vilustumassa olevan edesottamuksia, siis jo jonkin verran vilustuneen, joka vilustuu edelleen lisää, koska ei ole pukenut paksumpia vaatteita ja mennyt sisälle lämpimään.
Suomalainen on sosiaalinen asiakeskustelujen tapaan: On maisema, jossa elämää ja sitä katsellaan. Ei samaistuta sörkkimisen tyyppisiin sosiaalisiin tekoihin, ei kannateta niitä, ei oleteta niitä sosiaalisuuden osaksi vaan pieleen menneeksi erehdykseksi tai ulkomaalaisten huonoksi tavaksi.
Sosiaalisissa suhteissaan suomalaiset noudattavat ohjetta "Elä ja anna toisten elää" sekä tervettä järkeä, elämänviisautta ja ruohonjuuritason demokratiaa, pyrkivät vastuuntuntoon ja keskustellen kommunikoimiseen.
23.12.2018 Käänsin tässä joku päivä Kalevalan toista runoa englanniksi ja jälkikäteen jäin miettimään kappaletta:
"Pellervoinen, son of the farming lands,
Sampsa small boy,
would be eager to saw the lands,
to do the spring time farming work!"
Hahmottaakohan ulkomaalainen sen, mikä siinä on kivaa ja onnistunutta suomalaisuudessa sosiaalisuudeksi, kun se suomalaisille on pikemminkin suomalaista sivistystä ja tervehenkisyyttä? Sivistys ja tervehenkisyys siis tuovat sen efektin, että lapsi nuorella iällä on innolla mukana perheen tekemisissä. Se ei siis ole sosiaalisuuden tuote yksinään vaan suomalaisen sosiaalisuuden tekee kivaksi suomalainen elämänviisaus, jota mm sivistys ja tervehenkisyys vaalivat, eli tarttis opetella niitä eikä patistaa suomalaisia jotenkin epäviisaaseen usein epäonnistuvaan sosiaalisuuteen haittapuolineen..
19.10.2019 Sörkkivä sosiaalisuus, toisen asioihin liiaksi puuttuminen on usein vihamielistä. Se kai muistuttaa kontaktiltaan suomalaisen tekoa, että menee keskeyttämään toisten jonkin tekemisen "Nyt loppu!", mutta on vaikutelmaltaan sosiaalisempi, mitä jotkut luulevat hoitamiseksi tai vaalimiseksi, mutta hoitaminen ja vaaliminen ovat erilaisia, pikemminkin elintilan antamista, lellimistä, asioiden huolehtimista etäämpää sivistyksellä.
Ulkomaalaiset sanovat usein,e ttä suomalaisten pitäisi olla sosiaalisempia, mutta ainakaan tuollaisen sörkkivän sosiaalisuuden ei tulisi olla sallittua. Ulkomaillakin on erilaisia ihmisiä. Voi olla, ettei Suomeen matkusta juuri yhtään heidän tavallisella tavallaan sosiaalista tai sitten se ei vain vaikuta niin sosiaaliselta ja hyväätoivovalta suomalaisten rinnalla. Seuranpito on eri asia kuin sosiaalisuus ja liittyy pikemminkin nojaavuuteen ja epäitsenäiseen taitotasoon. Toisten määräileminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vaan järjestelykysymyksissä nojataan sivistykseen. Elämänviisaudesta kertomista sen sijaan monet pitävät arvossa, mutta siinäkin itsenäisyys ja rehellisyys ovat olennaisia arvoja.
7. toukokuuta 2020 Tuli nyt vasta mieleeni, että luuleekohan liian lähelle tuleva sörkkivä ulkomaalainen suomalaisten olevan pahan maineessa ja siksi tulee kohdalle tyyliin "Mitä sinä siinä oikein teet?!", kun taas suomenkieliset suomalaiset rakentavat sivistyksen varaan, ja niin sivistyneesti käyttäytyvä, joka on rehellisen hyvää toivova ja tuossa aiheessa rehellinen, tulee kohdelluksi ilahduttavan sivistyneesti käyttäytyvänä ja kivan elämänviisaan hyväätoivovana ihmisenä ja kuuluu jättää rauhaan vähän kuin nuori tyttö tai hento kukka, koska on ansainnut oman tilansa, tilaa omalle elämälleen eikä sörki muita vaan käyttäytyy sivistyneesti. Oman elintilan katsotaan tuoivan tervehenkisyyttä, kun ei mene turhan päiten lyttyyn, ja niin on hyvää tuulta ja selväjärkisyyttö enemmän ja niin asiuat vähitellen oikenevat hyvälle sivistyneelle tolalle, vaikkei aluksi olisi ollut niin kaikin puolin. Mutta aihe´´keiden, mielipiteiden ja tekojen rehellisyys ja hyväätarkoittavyuus, sivistyksen mukaisuus on tässä olennaista, samoin elämänviisaus.
2. syyskuuta 2020 Onkohan liian lähelle tuleva pöpöinen sörkkivä sosiaalisuus vilustumassa olevan edesottamuksia, siis jo jonkin verran vilustuneen, joka vilustuu edelleen lisää, koska ei ole pukenut paksumpia vaatteita ja mennyt sisälle lämpimään.
Kommentit
Lähetä kommentti