Näin opit suomalaisuuden taitoja! (mm Vuodenajat)

Olen alunperin kotoisin Helsingistä, joka on osa pääkaupunkiseutulaista kulttuuria. Se, mitä tässä blogissa kirjoitan suomalaisuudesta, on pitkälti pääkaupunkiseutulaista näkemyst' siitä, miten olisi hyvä elellä - ei savolaista, vaikka olen reilun puolen tusinaa vuotta sitten muuttanut Savonlinnaan. Jos ulkomaalainen haluaa oppia suomalaisuudesta, olisi ensisijaisesti opiskeltava pääkaupunkiseutulaista yleisesti kannatettua yleisellä tasolla esitettyä ääneen lausuttua näkemystä siitä, miten olis hyvä elää yhteiskunnassa ja miksi. Ei siis esim. ruotsalaisten kopioida ensin savolaisuutta, jossa ei ilman tuota perussuomalaisuutta, jota pääkaupunkiseutu kannattaa, ole ryhtiä ja toimivuutta, elämänviisautta moraalia ja tervettä järkeä.

Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, ja niin ensi vuonna eli vuonna 2017 joulukuussa Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuotta on tarkoitus juhlia jotenkin, mutta suomalaiset eivät ole juhlimiskeskeistä kansaa vaan ajattelevat, että hyvä tyytyväinen tervehenkinen arki on tärkeämpi. Niinpä suomalaisten kansallistunne ei perustu kovin paljoa juhlallisuuksiin tai esiintymiseen, vaan siihen, että Suomessa on hyvä elää ja suomalaiset allekirjoittavat kulttuurinsa järjestelyt. Ulkomaansuhteita varten on tarpeen juhlia itsenäisyyttä jonkin verran, jotta ulkomaalaiset ymmärtäisivät suomalaisten olevan ylpeitä kulttuuristaan ja maastaan, mutta sekin juhlinta jää usein vähäiseksi, sillä Suomessa on varsin kylmä tai viileä ja niin suomalaisten juhlinta ei tee vaikutusta ulkomaalaisiin. Jos tähän kirjoittaisin suomalaisille avuksi, kun juhlimisen taitoa ei todellakaan niin osata, niin Savonlinnassa asuessani, joka on oopperajuhlien ja matkaislun myötä aika juhlimiskeskeinen paikka, niin olen huo...

Ruotsalaiset ovat aina kiinnostuneita kehumaan Ruotsia ja etenkin ruotsalaista kulttuuria. Suomalaiset sen sijaan ovat ylpeitä omasta suomalaisesta kulttuuristamme mutta ilmaisutapamme on erilainen. Koemme, että kulttuurimme on parempi, tai sitten osa väestä ei tunne ruotsalaista kulttuuria juuri yhtään ja luulee, että sillä on suomalaisuuden hyvät puolet. Suomalainen rakentaa asiat vankalle pohjalle ja huolehtii sekä järjen että tervehenkisyyden ja vastuuntunnon hyvin, kun taas ruotsinkielinen tai ruotsalainen on imago-orientoitunut Ruotsia kehumaan ja saattaa jättää asiat ihan rempalleen ja moraalin vaalimatta, jotta vain imago olisi Ruotsilla hyvä, kehuttu. Suomalainen taas olettaa asioiden olevan tärkeitä ja elämänlaadun, sen, että tulevaisuus olisi hyvällä perustalla. Eli ruotsalaisilla on väite vain ja Suomella kehutut asiat oikeasti. Ruotsalainen laskee hyväksi puolekseen, että edes yrittää, edes muodollisesti ja suomalaisilla on hyvänä puolenaan että sekä yrittävät, tekevät sen...